Arviointi: strategisen tutkimuksen rahoitus tuonut lisäarvoa tutkimukseen ja yhteiskuntaan

Strategisen tutkimuksen ensimmäisten päättyneiden ohjelmien yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti ja ohjelmien itsearviointiraportit on julkaistu. Arvioinnin tulokset tuovat esille, miten strategisen tutkimuksen ohjelmat ja niissä toimineet hankkeet ovat luoneet uudenlaista tieteen tuloksiin perustuvaa ymmärrystä yhteiskunnallisista haasteista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista.

Arviointi kohdistui neljään vuosina 2016-2019 toimineeseen ohjelmaan, joiden teemat olivat ja ovat edelleen yhteiskunnallisesti ajankohtaisia:

• kaupungistuva yhteiskunta (URBAN)
• terveys, hyvinvointi ja elämäntavat (HEALTH)
• osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat (WORK) ja
• turvallisuus verkottuneessa maailmassa (SECURITY).

Arviointiraporttien tulosten mukaan uusi rahoitusmuoto on tuonut monitieteistä lisäarvoa niin tutkimuskentälle kuin yhteiskunnalliseen päätöksentekoonkin. Samalla on luotu tutkimuksen ja yhteiskunnan toimijoiden yhteistyölle aiempaa strategisempi ja pitkäjänteisempi ote.

Sekä tutkijat että tiedon hyödyntäjät kokivat, että vuorovaikutukseen kohdistetut vaatimukset ja resurssit tiivistävät yhteistyötä  ja edistävät tutkimustulosten saattamista rakentavalla tavalla yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

Gaia Consulting ja Owal Group vastasivat strategisen tutkimuksen ensimmäisten päättyneiden ohjelmien yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnista ja tulosten raportoinnista. Ohjelmien itsearviointiraportit puolestaan perustuvat strategisen tutkimuksen vastuualueen dokumentoimiin ja fasilitoimiin ohjelmajohtajien ja hankejohtajien keskusteluihin.

Konkreettisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin

Strategisen tutkimuksen ohjelmat tuottivat konkreettisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. WORK-ohjelmassa esimerkiksi kehitettiin verkkokoulu sote-ammattilaisten monikulttuurisen osaamisen vahvistamiseksi, ja yleisesti vahvistettiin ymmärrystä työn murroksesta ja siihen liittyvistä haasteista.

HEALTH-ohjelmassa puolestaan syntyi sekä yksilöön vaikuttavia että ryhmäohjaukseen perustuvia digitaalisia toimintamalleja. Esimerkkejä näistä ovat APEX-hankkeen Voimaperhe-sovellus, StopDia-hankkeen kehittämä tyypin 2 diabetesriskin hallintaan tarkoitettu Pienet teot -sovellus ja Promo@Work-hankkeen kehittämä Palaudu-mobiilisovellus.

SECURITY-ohjelma kasvatti yleistä tietoisuutta aiheista, joilla on suoria kytkentöjä turvallisuuskentän strategiseen päätöksentekoon. Winland-hankkeessa nostettiin esiin uudella tavalla ruoka-, vesi- ja energiaturvallisuuden keskinäiskytkentöjä ja suhdetta muuhun turvallisuuskenttään. GLASE-hankkeen ansiosta taas ryhdyttiin enenevässä määrin kiinnittämään huomiota turvapaikanhakijoiden mielenterveyteen.

URBAN-ohjelmassa kaupungit olivat merkittävä tulosten hyödyntäjäjoukko. Ohjelman hankkeiden yhdessä kokoamat skenaariot kaupunkikehityksestä toimivat työkaluina erilaisten kaupunkikehityksen vaikutusten ja toimenpiteiden pohdintaan. Samalla kaupunkiseututasoinen strateginen suunnittelu on noussut aiempaa laajempaan keskusteluun ja korkeammalle prioriteetille.