Anu Kaukovirta jatkaa työtä strategisen tutkimuksen rahoituksen hyväksi

Strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Kimmo Nuotiolta Anu Kaukovirralle vuoden 2022 alussa.  Rahoitusleikkausuhasta huolimatta heillä kummallakin on vahva luottamus strategisen tutkimuksen tulevaisuuteen ja mahdollisuuteen säilyttää rahoituksen tärkeät erityispiirteet.

Kimmo Nuotio ja Anu Kaukovirta tuntevat hyvin toistensa toimintatavat, onhan Kaukovirta nykyisen strategisen tutkimuksen neuvoston varapuheenjohtaja.

"Olemme STN:ssä työskennelleet paljon yhdessä ja jakaneet työtehtäviä. Olin erittäin iloinen, kun kuulin, että Anu on nimitetty johtamaan uutta neuvostoa vuosiksi 2022–2024", Nuotio myhäilee.

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto aloitti toimintansa vuonna 2014. Nuotion puheenjohtajakauden alussa vuonna 2019 takana oli vasta ensimmäisen neuvoston toimintakausi, joka tietenkin oli ollut paljolti uuden luomista ja kokeilua.

Nuotio työskentelee Helsingin yliopistossa rikosoikeuden professorina ja hänen erikoisaloihinsa kuuluvat rasismi ja vihapuhe. Hän kertoo, että hänelle on ollut tärkeää kehittää teemavalmistelua mahdollisimman avoimeksi ja läpinäkyväksi.

"Neuvosto ei ota vastaan teemaehdotuksia yksittäisiltä tahoilta erikseen, vaan valmistelu tapahtuu avoimesti ja organisoidusti. Meillä on käytössä esimerkiksi kaikille avoin sähköinen kysely, jonka kautta saa ehdottaa tutkimusteemoja. Sen lisäksi järjestämme työpajoja, joissa teema-aihioita jalostetaan yhdessä eteenpäin. Päädyimme siihen, että julkaisemme työstettäviksi valitut tutkimusteemat jo ennen työpajoja. Tämäkin on lisännyt avoimuutta ja vähentänyt erillisiä kyselyjä", Nuotio toteaa.

Vaikuttavuutta arvioidaan monelta kantilta

Anu Kaukovirta on biokemiasta väitellyt tekniikan tohtori. Hän on työskennellyt muun muassa VTT:ssä teknologiajohtajana sekä elintarviketeollisuudessa innovaatiojohtajana ja johtaa parhaillaan Luonnonvarakeskuksessa tuotantojärjestelmien yksikköä.

"STN:n perustamisen jälkeen rahoitusmuotoon kohdistui epäilyjä, asiahan oli uusi. Kimmo on omalla diplomaattisuudellaan onnistuneesti vakiinnuttanut toimintaa ja hälventänyt kritiikkiä. Neuvoston sisällä vallinnut salliva ja avoin keskustelukulttuuri on näkynyt ulospäin ja myös tuonut vakautta", Kaukovirta luonnehtii.

Yksi Nuotion johtaman neuvoston tehtävistä on ollut rahoitettujen ohjelmien vaikuttavuusarviointityökalun rakentaminen. Kolmivaiheiseen malliin sisällytettiin itsearviointi, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi ulkopuolisella konsultilla sekä lopuksi tieteellisen vaikuttavuuden arviointi.

"Vasta neljä STN:n rahoittamaa ohjelmaa on päättynyt ja arvioitu. Ne olivat vain kolmivuotisia eli aika lyhyitä nykyisiin verrattuna. Niiden osalta on vaikuttavuudesta alustavia tuloksia, jotka ovat lupaavia. Päättäjien suuntaan on ollut hyvin monenlaista vuorovaikutusta, erilaisia reittejä pitkin. Tietoa on päätynyt lainvalmisteluun asti", Nuotio mainitsee.

Kaukovirta puhuu hankkeiden laatimista suosituksista ja kehittämistä hyvistä käytänteistä.

"Niitä on päästy kokeilemaan, koska rahoituksessa on niin vahvasti mukana vuorovaikutusosio."

Päättäjät ja tutkijat kiinnostuivat toisistaan

Strateginen tutkimus on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Mikä on Nuotion mielestä strategisen tutkimuksen tärkein anti Suomelle? "Sen läpilyöminen, että yhteiskunnallisen päätöksenteon on perustuttava tietoon ja asiantuntemukseen!"

Tämän voisi kuvitella olevan itsestäänselvyys, mutta näin ei Nuotion mukaan ole. "Päätöksenteko muodostaa helposti irrallisen saarekkeen. STN-rahoitus on aktivoinut päättäjien ja tutkijayhteisön välistä yhteydenpitoa luomalla uudenlaisia rakenteellisia yhteyksiä niiden välille. Se on vauhdittanut tiedon siirtymistä."

Nuotiosta on ollut hienoa huomata muutos tiedeyhteisössä ja päättäjien keskuudessa.

"Kiireiset päättäjät kiinnittävät enemmän huomiota tietopohjan vahvistamiseen. Tutkijayhteisöissä ollaan kiinnostuneempia yhteiskunnassa valmisteilla olevista suunnitelmista ja strategioista ja mietitään, miten itse voidaan tukea ja tuottaa tietoa niiden pohjaksi."

Kaukovirta iloitsee siitä, että suomalaista tutkimuskulttuuria on STN:n myötä saatu kehitettyä monitieteisemmäksi.

"Tutkimusrahoitus on meillä ollut sektorimaista. On erikseen rahoitettu akateemista tutkimusta ja Tekesin kautta soveltavaa tutkimusta. STN:n kaltainen monitieteisyyteen kannustava rahoitusinstrumentti puuttui ja on osoittanut tarpeellisuutensa. Vaikka ensimmäiset isot STN-ohjelmat ovat vielä keskeneräisiä, nähtävillä on jo, miten ne luovat laajaa ymmärrystä valituista teemoista."

Nuotio nostaa esiin myös tieteen uudistumisen.

"Isoissa konsortioissa hyvin erilaisten tieteenalojen ja tutkimusyksiköiden tutkijat voivat kohdata ja saada vaikutteita toisiltaan, mikä ruokkii tieteen uudistumista. Siitä hyötyy tiedemaailma ja lopulta koko yhteiskunta."

Mukana kannattaa olla alusta alkaen

Tieto strategiseen tutkimukseen mahdollisesti kohdistuvista rahoitusleikkauksista on yllättänyt Nuotion ja Kaukovirran täysin. Vuoden 2023 julkisen talouden suunnitelmassa STN:n myöntövaltuuteen kohdistettiin 25 miljoonan euron leikkausuhka. Tällä hetkellä STN:n valtuus on vuosittain 55,6 miljoonaa euroa.

"Valtioneuvosto on tilannut STN:n toiminnasta arvioinnin, joka valmistuu ensi vuonna. Esitys leikkauksesta tehtiin siis ilman tutkittua tietoa. Se on kirkkaasti vastoin STN:n perusajatusta tietoon perustuvasta päätöksenteosta", Kimmo Nuotio huomauttaa.

Hän muistuttaa, että leikkauksia ei ole vielä lyöty lukkoon. Asiaa käsitellään jälleen kevään 2022 kehysriihessä. Nuotio toivoo, että vuodelle 2023 kohdistuvia leikkauksia ei toteutettaisi.

"Minulla on vahva luottamus, että strategisen tutkimuksen tulevaisuus on hyvä. Se on iso satsaus, mutta tulee moninkertaisena takaisin. Syksyn aikana nykyinen neuvosto tekee kaikkensa, että kapula siirtyy kauniisti eteenpäin tulevalle neuvostolle."

Kävi miten kävi, STN:n tutkimusrahoituksen erityispiirteistä ei luovuta, toteaa Anu Kaukovirta.

"Minulla on positiivinen fiilis, sillä ensi rahoituskaudelle on joka tapauksessa olemassa hyvät rakennuspalikat. Pitkäjänteiset, laajat hankkeet ja monitieteisyys tullaan säilyttämään. Rahoitusta varataan jatkossakin vuorovaikutukseen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen syntyy hyvän vuorovaikutussuunnitelman avulla."

Ohjelmien ja niissä rahoitettujen hankkeiden määrää voidaan joutua kuitenkin karsimaan. Uusia ohjelmia on viime vuosina avattu kahdesta neljään vuodessa. 

"Tavoite on, että vähintään yksi tutkimusohjelma tulee hakuun jatkossakin vuosittain ja rahoituskausi on pitkä. Näin rahoitusinstrumentti säilyttää merkittävyytensä ja jatkuvuutensa."

Toimintamalliin ei Kaukovirran mielestä ole enää tarpeen tehdä suuria muutoksia.

"Meillä on nyt toimiva instrumentti ja hyvä valmisteluprosessi. Keskustelut teematyöpajoissa ovat olleet erittäin hyviä. Niissä on ollut paljon osallistujia ja teema-aiheet ovat jalostuneet hienosti, kuten on tarkoituskin."

Kaukovirta haluaa puheenjohtajana tehdä STN-rahoituksesta vielä tunnetumman.

"Emme halua ajatusta, että muodostuisi erityinen ”STN-tutkijajoukko”, vaan haluamme uusia tutkimusryhmiä ja tieteenaloja jatkuvasti mukaan hankkeisiin. Toivon, että yhä useampi tutkija on aktiivisesti mukana teemavalmisteluprosesissamme. Näin pääsee vaikuttamaan teema-aihioihin ja tuomaan niihin ideoita.”

Teksti: Ulla Willberg ja Tiina Salo