Näin rahoitusta käytetään

Miten Suomen Akatemian myöntämä rahoitus otetaan käyttöön?

Rahoituspäätös ja siihen liittyvät rahoitusehdot löytyvät Akatemian verkkoasioinnista. Päätöksestä on toimitettu kopio omaan tutkimusorganisaatioon tai suorituspaikkaan. Tämä on se yliopisto, tutkimuslaitos tai vastaava, joka on antanut hakemukseen suorituspaikan sitoumuksen. Suorituspaikka hallinnoi hankkeen rahoitusta ja avaa hankkeelle oman projektin tarvittaviin tietojärjestelmiin. Hankkeeseen liittyvät laskut ym. hoidetaan suorituspaikassa. Ota yhteyttä suorituspaikalla oman laitoksen, tiedekunnan tai vastaavaan tutkimuspalvelujen henkilöstöön lisäohjeistuksen saamiseksi.

Päätösnumero on mainittu päätösilmoituksen oikeassa yläkulmassa.

Mistä saa lisätietoja myönnetyn rahoituksen käytöstä?

Suorituspaikka hallinnoi hankkeen rahoitusta. Ota ensisijaisesti yhteyttä suorituspaikalla oman laitoksen, tiedekunnan tai vastaavaan tutkimuspalvelujen henkilöstöön lisäohjeistuksen saamiseksi. Tutustu myös rahoituspäätöksen liitteenä oleviin rahoitusehtoihin. Löydät päätöksen ja liitteenä olevat rahoitusehdot Suomen Akatemian verkkoasioinnista.

Päätösnumero on mainittu päätösilmoituksen oikeassa yläkulmassa.

Jos haluat lisätietoja rahoituksen käytöstä, ota yhteyttä meihin helpdeskin kautta.

Voiko rahoituspäätökseen hakea muutosta rahoituskauden aikana?

Rahoituspäätökseen voi tietyissä tilanteissa hakea muutosta tietyin ehdoin. Muutosta haetaan tekemällä muutoshakemus Akatemian verkkoasioinnissa. Mahdolliset muutostyypit ja ohjeet muutoshakemuksen tekemiseen löydät rahoituspäätöksen liitteenä olevista rahoitusehdoista tai Akatemian verkkosivuilta (Tutkimusrahoitus>Näin rahoitusta käytetään>Muutokset rahoituspäätöksiin).

Rahoituspäätökseen voi tietyissä tilanteissa hakea muutosta muutoshakemuksella. Yhdellä muutoshakemuksella voidaan hakea vain yhtä muutostyyppiä. Muutoshakemuksia voi olla kerrallaan vireillä vain yksi rahoituspäätöstä kohden. Rahoituspäätökseen ei voi hakea muutosta rahoituskauden päätyttyä.

Akatemian hyväksyntää vaativia muutoksia ovat:

1. rahoituskauden pidentäminen
2. suorituspaikan vaihtaminen
3. vastuullisen johtajan vaihtaminen
4. tutkimusmäärärahasta luopuminen kokonaan (kun rahoitusta ei ole käytetty)
5. tutkimusmäärärahasta luopuminen kesken rahoituskauden (kun rahoitusta on käy[1]tetty)
6. päätöksen ehtojen tai käyttötarkoituksen muuttaminen tai tutkimussuunnitelman olennaiset muutokset
7. konsortion osahankkeiden rahoitusosuuksien muutos

Tarkemmat ohjeet muutoshakemuksen tekemiseen löydät rahoituspäätöksen liitteenä olevista rahoitusehdot-asiakirjasta.

Suomen Akatemia maksaa rahoituksen maksatushakemuksia vastaan yhtenä tai useampana eränä toteutuneiden kustannusten perusteella. Suorituspaikka vastaa maksatushakemuksista. Yksittäinen tutkija tai tutkimusryhmä ei voi lähettää Akatemiaan maksatushakemusta. Poikkeuksena tähän on yksittäisen tutkijan saama henkilökohtainen apuraha.

Maksatushakemukset toimitetaan Akatemiaan päätöskohtaisesti (eli päätösnumeroittain) määrämuotoisina verkkolaskuina. Y-tunnuksen omaava suomalainen yritys tai yhteisö voi tehdä maksatushakemuksen myös Akatemian verkkoasioinnissa. Rahoitusehdoissa annetaan tarkempi ohjeistus verkkolaskujen laatimiseen. Verkkolaskujen mukana ei voi toimittaa liitteitä. Akatemia ei hyväksy sähköpostin liitteenä lähetettyjä laskuja.

Lisää tietoa asiointitunnuksista ja maksatuspyynnön tekemisestä saat seuraavista ohjeista.

• Ohjeet asiointitunnuksen luomiseen sekä maksatuspyynnön tekemiseen (pdf)
• Organisaation tunnistuslomake (pdf)

Tilintarkastusvelvoite riippuu rahoitusmuodosta tai myönnetyn rahoituksen määrästä. Tilintarkastusvelvoite on todettu rahoituspäätöksen liitteenä olevissa rahoitusehdoista tai se on voitu mainita päätöksen erityisehdossa.

Tutkimusinfrastruktuurirahoitus, strategisen tutkimuksen rahoitus, lippulaivarahoitus, huippuyksikkörahoitus ja yliopistojen profiloitumisen rahoitus ovat tilintarkastusvelvoitteen piirissä riippumatta myönnetystä kokonaissummasta (yksittäinen päätös tai konsortio yhteensä). Huippuyksiköissä ja lippulaivoissa, joissa rahoituskausi koostuu kahdesta peräkkäisestä jaksosta, tilintarkastus tehdään viimeisen rahoituskauden jälkeen.

Lisäksi tilintarkastus vaaditaan, jos Akatemian rahoittaman hankkeen rahoituspäätöksessä ilmoitettu myöntö eli Akatemian rahoitusosuus kokonaiskustannuksista on yhteensä 1 000 000 euroa tai enemmän (yksittäinen päätös tai konsortio yhteensä).

Akatemia voi tarvittaessa edellyttää tilintarkastajan tarkastusraportin myös muilta kuin edellä luetelluilta hankkeilta. Näistä ilmoitetaan ja ohjeistetaan erikseen. Lisäksi Akatemia voi teettää otantaan perustuvan tilintarkastuksen oman vuosittaisen tarkastussuunnitelmansa mukaisesti.

Tilintarkastusvelvoitetta, hankkeen toteuttamista ja ehtojen noudattamista peilataan aina rahoituspäätöksen liitteenä olleisiin rahoitusehtoihin. Rahoituspäätökseen voi myös liittyä erityisehto.

Tarkastuksen toteuttaminen

Akatemialla on käytössä tarkastuksia varten oma raporttipohja. Tarkastuksissa pitää käyttää aina viimeisintä raporttipohjaa. Raporttipohja löytyy Rahoitusehdot -sivulta oikeasta palstasta kohdasta ”Lomakkeet”, ja se toimii tarkastuksen pohjana riippumatta siitä, milloin rahoituspäätös on tehty.

Tarkastustyö etenee raporttipohjassa mainittujen toimenpiteiden mukaisesti tarkastuksen kohteena oleva rahoitusmuoto huomioiden. Jos raportissa on kohtia, jotka eivät ole tarkastuksessa tarpeellisia, ne yliviivataan.

Tarkastuksessa varmistutaan siitä, että Akatemialle raportoitu kustannuskertymä vastaa hankkeen kokonaiskustannuksia. Kustannusten tulee olla syntyneitä rahoituspäätöksessä mainittuna rahoituskautena hankkeelle mahdollisesti myönnetty jatkoaika huomioiden. Ennen hankkeen alkua syntyneitä kustannuksia ei hyväksytä, riippumatta siitä, milloin ne on maksettu. Myöskään hankkeen päättymisen jälkeen syntyneitä kustannuksia ei hyväksytä. Lasku voi kuitenkin olla päivätty rahoituskauden jälkeen, kunhan meno on suoriteperusteisesti syntynyt hankkeen aikana. Esimerkiksi ostopalvelulasku voi saapua ja voidaan maksaa vasta rahoituspäätöksen voimassaoloajan jälkeen. Jos laskun perusteena oleva työ on tehty päätöksen voimassaoloaikana, voidaan lasku hyväksyä hankkeen kustannuksiin.

Ainoastaan tilintarkastuksesta aiheutuneet kustannukset voidaan hyväksyä, vaikka ne olisivat osin syntyneet rahoituskauden jälkeen. Koska nämä kustannukset tulee sisällyttää viimeiseen maksatushakemukseen, on tärkeää, että tilintarkastuksen lasku toimitetaan pikaisesti työn tilaajalle.

Kirjanpidossa hankkeen kustannukset pitää voida yksilöidä, ja niiden yhteys kirjanpitoon ja raportointiin pitää olla nähtävissä. Kustannusten yksilöimiseen voi käyttää esimerkiksi hankkeen päätösnumeroa tai kustannuspaikkaa. Akatemian rahoitusehdot edellyttävät pääsääntöisesti aina työajanseurantaa hankkeessa tehdyistä tunneista. Jos työajanseurantaa ei ole järjestetty rahoitusehtojen mukaisesti, kyseisen henkilön palkkakustannukset voidaan jättää hyväksymättä hankkeen kustannuksiksi. Henkilön esihenkilön tai tutkimushankkeen vastuullisen johtajan tulee vahvistaa tehdyt tunnit siten, että vahvistaminen on todennettavissa jälkikäteen.

Tarkastusraportin toimittaminen

Tilintarkastajan tarkastusraportti on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa rahoituskauden päättymisestä Akatemian kirjaamoon. Ole yhteydessä tilintarkastajaan hyvissä ajoin ennen rahoituskauden päättymistä, että tarkastus pystytään toteuttamaan määräajan puitteissa.

RRF:n rahoituksen ohjeistuksen ja raporttilomakkeet löydät alla olevasta linkistä.

EU:n elpymisvälinerahoitus RRF:n rahoituksen ohjeita ja raportointilomakkeita.

Suomen Akatemia samoin kuin yliopistot ja valtion tutkimuslaitokset soveltavat niin sanottua kokonaiskustannusmallia. Malli koskee lähes kaikkia Akatemian rahoitusmuotoja. Kokonaiskustannusmalli vaikuttaa rahoituksen hakemiseen, rahoituspäätöksiin, rahoituksen käyttöön ja raportointiin.

Kokonaiskustannusmallin soveltaminen hakemusvaiheessa

1. Hakija neuvottelee suorituspaikan kanssa ennen hakemuksen jättämistä siitä, miten suorituspaikka konkreettisesti tukee hanketta. Hakija ilmoittaa lomakkeella sekä hankkeen kokonaiskustannusarvion että rahoitussuunnitelman. Hakemus tulee laatia siten, että Akatemian rahoitusosuus tutkimuskuluista on enintään 70 prosenttia.
2. Hakija ilmoittaa hakemuksessaan oman organisaationsa käyttämän henkilösivukuluprosentin, yleiskustannusprosentin ja tehollisen työajan kertoimen sellaisina, kuin ne ovat hakemuksen jättämishetkellä. Kokonaiskustannusmallin mukainen laskenta perustuu näiden laskennallisten kertoimien käyttöön. Hakija tarkistaa kertoimet oman organisaationsa hallinnosta. Organisaatio ilmoittaa Akatemian hakemuksissa käytettävän tehollisen työajan kertoimen laskettuna keskimääräisestä tehollisesta työajasta.
3. Suorituspaikan sitoumuksen antaja tarkistaa, että hakemuksessa annetut yllä mainitut tiedot ovat organisaation hyväksymät ja sitoutuu niihin antaessaan suorituspaikan sitoumuksen.

Kokonaiskustannusmallin periaatteet ja määritelmät

Akatemia soveltaa kokonaiskustannusmallia hakemusten laatimisessa, rahoituspäätösten valmistelussa ja rahoituspäätöksissä ja niiden toimeenpanossa. Mallia sovelletaan myös maksatuspyynnöissä.

Akatemian rahoituksessa maksatuspyyntöön liittyvän raportoinnin lähtökohtana toimii liikekirjanpitoon perustuva projektikirjanpito, johon kirjataan projektin eli hankkeen välittömät kustannukset. Tämän lisäksi hankkeille kohdennetaan laskennallisia yleiskustannuksia ja henkilösivukustannuksia. Laskennallisista kustannuseristä toimitetaan Akatemian kirjaamoon vuosittain tiedoksi erilliset selvitykset, jotka perustuvat yhteisön tilinpäätökseen.

Akatemian rahoituspäätöksessä hyväksyttyä yleiskustannuskerrointa käytetään koko rahoituskauden ajan.

Määritelmiä

• Kokonaiskustannusmalli on kustannuslaskentamalli, jossa kaikki organisaation kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti laskentakohteelle (esim. hankkeelle) riippumatta rahoituslähteestä. Lähtökohtana pidetään aiheuttamisperiaatteen mukaisia tehollisen työajan välittömiä kustannuksia. Sen lisäksi laskentakohteelle kohdistetaan suoraan muut välittömät kustannukset sekä välilliset kustannukset henkilösivukustannuskertoimen ja yleiskustannuskertoimen avulla. Kokonaiskustannusmallissa kukin rahoittaja päättää oman osuutensa kokonaiskustannusten rahoituksesta omien periaatteittensa mukaisesti.
• Tehollinen työaika tarkoittaa laskentakohteelle kohdistettua tehtyä työaikaa, joka ei sisällä palkallisia tai muita poissaoloja.
• Palkallinen poissaolo kattaa kaikki palkkakustannukset, jotka johtuvat lakisääteisistä tai muista poissaoloista, esimerkiksi vuosilomasta, lapsen syntymästä ja hoidosta johtuvasta vapaasta, sairaus- ja koulutusajasta sekä ammattiyhdistystoiminnan, työsuojelun, yhteistoiminnan ym. palkallisen työehtosopimusten ja työlainsäädännön mukaisesta ajasta.
• Välittömät kustannukset sisältävät tyypillisesti välittömiä palkkakustannuksia sekä hankkeeseen kohdistuvia erityislaitteiden kustannuksia ja erityistilojen vuokria, matkakuluja tai muita olennaisia (suoraan kohdistettavissa olevia) tutkimuskustannuksia, esimerkiksi kemikaaleja tai palveluhankintoja.
• Henkilösivukustannuskerroin lasketaan prosenttiosuutena laskentakohteelle kohdistettujen välittömien palkkojen määrästä. Kertoimen käyttö tarkoittaa käytännössä henkilösivukustannusten kohdistamista keskimääräisinä. Laskettaessa keskimääräistä henkilösivukustannuskerrointa, loma-ajan palkka ja lomaraha kohdistetaan välillisinä kustannuksina suoriteperusteella hankkeen aikana ansaitun (ei siis pidetyn) loman perusteella.
• Yleiskustannukset kohdistetaan lopullisille laskentakohteille yleiskustannuskertoimen avulla, joka lasketaan prosenttiosuutena tehollisen työajan palkkojen ja henkilösivukustannusten yhteismäärästä. Osa yleiskustannuksista jakautuu yliopiston kaikille tehtäville. Jos organisaation eri tehtäväkokonaisuuksien kustannusrakenteet poikkeavat olennaisesti toisistaan, on eri tehtäväkokonaisuuksille laskettava omat yleiskustannuskertoimensa. Yliopistossa yksinomaan yhdellä tulosalueella (esim. opetuksessa) syntyvät kustannukset tulee aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kohdistaa pelkästään tälle tulosalueelle.
• Omarahoitusosuus tarkoittaa organisaation omaa rahoitusosuutta yhteisrahoitteisen hankkeen kokonaiskustannuksista, josta on vähennetty kaikkien muiden rahoittajien osuudet. Yliopisto tai tutkimuslaitos voi rahoittaa omaa osuuttaan rahoitusehtojen puitteissa esimerkiksi toimintamenoihin saadulla valtionavulla, liiketoiminnan tai elinkeinotoiminnan tuotoilla, lahjoitusvaroilla tai muulla ulkopuolisella rahoituksella.
• Rahoittaja voi ehdoissaan määritellä erilaisista syistä joitakin kustannuseriä tukikelvottomiksi. Nämä voivat olla esimerkiksi tukikelpoisuusajan ulkopuolisia kustannuksia tai muutoin kyseessä olevan toiminnan toteuttamiseen liittymättömiä kustannuksia, veroja tai rahoituskustannuksia. Investointikustannusten sijasta tukikelpoisiksi hyväksytään usein poistot.

Lisätietoja

• Kokonaiskustannusmalliraportti 2015
• OKM: Kokonaiskustannusten laskentamenettelyä koskeva määräys  27.5.2016 OKM/44/592/2016
• Suositus yleiskustannuskertoimeen  sisältyvistä kustannuksista sekä suositus henkilösivukustannuskertoimeen  sisältyvistä kustannuksista on löydettävissä STREAM-työryhmän raportista 

Alta löydät voimassa olevat rahoitusehdot- asiakirjat. Yksittäistä rahoituspäätöstä koskevat rahoitusehdot ovat verkkoasioinnista saatavan rahoituspäätöksen liitteenä.

2025

• Suomen Akatemian rahoituksen vakioehdot (22.9.2025) (pdf)

2024

• Rahoitusehdot 22.10.2024 (pdf, tarkistettu 13.6.2025)
• Rahoitusehdot 22.10.2024 (pdf)
  Uutta Rahoitusehdot-asiakirjassa (pdf)

2023

• Rahoitusehdot (30.10.2023)(pdf)
• Rahoitusehdot (22.5.2023)(pdf)

2022-2023

• Rahoitusehdot (2.6.2022)(pdf)

2020-2021

• Rahoitusehdot (26.5.2021)(pdf), Uutta rahoitusehdot -asiakirjassa
• Rahoitusehdot (2.11.2020)(pdf) 
• Rahoitusehdot (6.5.2020) (pdf)

2019–2020

• Rahoitusehdot (28.5.2019) (pdf)

2018–2019

• Rahoituksen käytön yleiset ehdot ja ohjeet 2018—2019 (13.6.2018) (pdf)

2017–2018

• Rahoituksen käytön yleiset ehdot 2017-2018 (27.9.2017) (pdf)
• Rahoituksen käytön yleiset ehdot 2017-2018 (20.6.2017) (pdf)

2016–2017

• Rahoituksen käytön yleiset ehdot 2016-2017 (21.3.2017) (pdf)
• Rahoituksen käytön yleiset ehdot 2016-2017 (15.6.2016) (pdf)

2015–2016

• Rahoituksen käytön yleiset ehdot 2015-2016 (16.3.2016) (pdf)
• Rahoituksen käytön yleiset ehdot 2015-2016 (31.8.2015) (pdf)

2014–2015

• Rahoituksen käytön yleiset ehdot 2014-2015 (19.3.2015) (pdf)
• Rahoituksen käytön yleiset ehdot 2014-2015 (1.12.2014) (pdf)

2013–2014

• Rahoituksen käytön yleiset ehdot 2013-2014 (pdf) 

2012–2013

• Rahoituksen käytön yleiset ehdot 2012-2013 (24.8.2012) (pdf)

Linkkejä ohjeisiin:

• Näin rahoitusta käytetään => tilintarkastukseen varautuminen
• Verkkoasiointi
• Organisaation toiminnallisuudet SARA-järjestelmässä

Rahoitusehdot-asiakirja ei ohjeista kattavasti kaikkia asioita tai tilanteita: suorituspaikkojen oma ohjeistus täydentää. Hankkeiden taloushallinto hoidetaan suorituspaikassa.

Miten kustannuskertoimet toimitetaan Suomen Akatemiaan?

Tutkimusorganisaation nimeämä henkilö, jolla on Suomen Akatemian verkkoasioinnissa (SARA-järjestelmä) pääkäyttäjän oikeudet, voi ilmoittaa ja päivittävää tiedot suorituspaikan kustannuskertoimista SARA-järjestelmään. Tietoa ei tarvitse toimittaa erikseen muualle. www.aka.fi/verkkoasiointi. Rahoituspäätöksessä käytetään rahoitushaun päättymishetkellä voimassa olleita kertoimia, ei viimeisimpiä kertoimia.

Kertoimia ei voi ”päivittää” uudempiin, jos hakemusta käsitellään uudemman kerran esimerkiksi muutoshakemuksen yhteydessä. Poikkeuksena suorituspaikan vaihtaminen, jolloin kertoimet voidaan päivittää.

Ohje organisaation toiminnallisuuksista verkkoasioinnissa (pdf)

Rahoituksen käyttö

Mistä tiedän, koskeeko rahoituspäätöstä jokin erityisehto (mm. aikaistettu maksatus)?

Tieto mahdollisista erityisehdoista ilmenee päätösilmoituksen kohdasta Rahoituksen erityisehto. Päätösilmoituksen löydät verkkoasioinnista.

Miten tarkasti rahoituksen saajan täytyy seurata/noudattaa rahoituspäätöksessä ilmoitettuja vuosieriä?

Rahoitusta tulee vuositasolla pyrkiä käyttämään päätöksen kustannusarvion mukaisesti. Vuosierät eivät kuitenkaan ole sitovia (eli rahoitusta voi käyttää enemmän tai vähemmän kuin alkuperäisessä suunnitelmassa ilmoitettiin), kunhan rahan käyttö palvelee tutkimus- tai toimintasuunnitelman mukaista toimintaa. Rahoituspäätöksessä ilmoitettu euromääräinen loppusumma on käytettävissä rahoituskauden loppuun asti.

Pitääkö vuosierämuutoksista tehdä muutoshakemus?

Vuosierämuutoksista ei tarvitse tehdä muutoshakemusta. Jos vuosierät poikkeavat rahoituskauden aikana merkittävästi päätöksen kustannusarviosta, vastuullisen johtajan tulee ilmoittaa ilman aiheetonta viivästystä poikkeamasta Akatemian verkkoasioinnissa kohdassa Omat hakemukset > Päätetyt > Anna lisätietoja. Tämä koskee takautuvasti myös Akatemian aiemmin tekemiä rahoituspäätöksiä.

Hyväksytäänkö kustannukset, jotka ovat syntyneet rahoituskauden ulkopuolella?

Ei. Ennen hankkeen alkua eikä myöskään hankkeen päättymisen jälkeen syntyneitä kustannuksia ei hyväksytä. Lasku voi kuitenkin olla päivätty rahoituskauden jälkeen, kunhan meno on suoriteperusteisesti syntynyt hankkeen aikana.

Esimerkiksi: Näytteiden analyysi on toteutunut rahoituskauden aikana, mutta palvelun toimittaja laskuttaa suorituspaikkaa analyysistä rahoituskauden päätyttyä. Tässä tapauksessa lasku voidaan hyväksyä hankkeen kustannuksiin ja se voidaan sisällyttää Akatemialle toimitettavaan maksatushakemukseen.

Missä tapauksessa rahoituspäätökselle pitää tehdä muutoshakemus?

Luettelo tilanteista, joissa muutoshakemuksen laatiminen on aiheellista, löytyy sivulta Näin rahoitusta käytetään. Tarkemmat ohjeet muutoshakemuksen tekemiseen löytyvät päätösilmoituksen yhteydessä tulleiden rahoitusehtojen liitteestä 1: Ohjeet rahoituspäätösten muutoshakemusten tekemiseen.

. Yhteydenotot ensisijaisesti Akatemian Helpdeskin kautta

Voiko kululaji (palkat, laitteet, matkat) euromääriä muokata siitä, miten ne ovat alkuperäisessä rahoitushakemuksessa? Jos esimerkiksi tarvitsen enemmän rahaa matkoihin ja vähemmän laitteisiin.

Kululajit eivät ole sitovia, eli muutokset, jotka tukevat tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelman toteuttamista ovat hyväksyttäviä.

Kululajien muutoksista ei tarvitse ilmoittaa, merkittävästä poikkeamasta rahoituksen käytössä (euromääräinen vuosibudjetti) tulee ilmoittaa verkkoasioinnin kautta (’Lisätietoja hankkeesta’). Annettaessa lisätietoja: lyhyesti syy, euromäärä ja prosenttiosuus

Saako hankkeen vastuulliselle johtajalle maksaa hankkeesta palkkaa?

Kyllä, tietyin rajoituksin. Katso rahoitusehdoista kohdasta. Tutkimushankkeen vastuullisen johtajan palkka. Rahoituspäätöstäsi koskevat rahoitusehdot löytyvät verkkoasioinnissa ao. päätöksen yhteydestä.

Hoidan laskutusta organisaation puolesta, joka on Akatemian asiakkaana uusi. Mistä saan ohjeet ensimmäisen maksatuspyynnön tekemiseen?

Uuden asiakkaan neuvonnan hoitaa talouden ryhmä sisältäen mm. organisaation sähköisen asiointipalvelun lomakkeen maksatushakemuksen laatimisen. Ota yhteyttä Akatemian Helpdeskin kautta(Maksatushakemukset tai laskutus)

Olen saanut yli 1 000 000 euron myönnön Akatemialta. Täytyykö se tilintarkastaa? Entä jos olen osallisena konsortiossa, jonka kokonaismyöntö ylittää 1 000 000 euroa, mutta oma osuuteni kokonaisuudesta on alle 1 000 000?

Tilintarkastus täytyy suorittaa molemmissa yllä kuvatuissa tapauksissa. Rahoitusmuotokohtainen ohjeistus löytyy rahoituspäätöksen yhteydessä lähetetyistä rahoitusehdoista. Suorituspaikka toimittaa Akatemialle tilintarkastajan tarkastusraportin tutkimusrahoituksen käytöstä hankkeessa. Jos rahoitus on myönnetty konsortiolle, toimittaa jokainen rahoituspäätöksen saanut konsortion osapuoli tilintarkastajan tarkastusraportin saamastaan rahoituksesta Akatemialle.