Uutta tietoa

Suomen Akatemian BioFuture 2025 -akatemiaohjelman tuloksia sovelletaan muun muassa puunjalostuksessa, metsäanalyyseissa sekä jalostuksen ja metsänhoidon seurausten arvioinnissa. Tuloksia voidaan hyödyntää myös biotalouden päätöksenteossa. Ohjelman hankkeet ovat tehneet yhteistyötä yli 50 eri yrityksen kanssa usealta eri toimialalta, joita ovat metsäteollisuus, maatalous, energiateollisuus, bioteknologia ja lääketeollisuus sekä elintarviketeollisuus.

• Lue lisää: Akatemiaohjelma BioFuture 2025 merkittävä biotaloustutkimuksen vauhdittaja (Suomen Akatemia, 24.3.2025)

Muutokseen liittyvät energiapoliittiset valinnat vaikuttavat energia- ja kansalliseen turvallisuuteen. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Paula Kivimaan johtama hanke kytki turvallisuusasiat kestävään systeemimuutokseen keskittymällä kansallisen energia-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan koherenssiin ja vuorovaikutukseen. Energiapolitiikan koherenssia puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kanssa ei ole aiemmin juuri tutkittu.

• Lue lisää: Miten energiasiirtymä liittyy turvallisuuspolitiikkaan? (4.12.2022 Maanpuolustus-lehti)

Tutkijat ovat tehneet Suomen Akatemian Ilmastonmuutos ja terveys -akatemiaohjelmassa tarkkaa alueellista tutkimusta siitä, miten valoisuus tai lämpö muuttuvat Suomessa. Tutkimustiedon perustella voidaan tehdä ennusteita muutosten vaikutuksista ihmisten terveyteen. Ennusteet eivät lupaa hyvää.

• Lue lisää: Ilmastonmuutoksen odotetut vaikutukset terveyteen alkavat jo näkyä (tietysti.fi, kesäkuu 2023)

Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraussuhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa. Tutkimushankkeen vetäjänä toimii Hankenin taloustieteen professori Topi Miettinen.

• Lue lisää: Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin  (Tampereen yliopisto 8.10.2025)

Uuden tiedon mukaan aivojen tulehduspesäkkeiden reunojen paksuus on yhteydessä MS-taudin vaikeusasteeseen ja etenemisvauhtiin. Löydös syntyi Turun yliopistossa professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Laura Airaksen johtamassa tutkimusryhmässä. InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen lippulaivahanke, joka tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot. InFLAMES on osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa.

• Lue lisää: MS-taudin etenemiselle löytyi uusi ennustetekijä (Turun yliopisto, 29.4.2025)

Syntyvyyden muutoksiin ja väestön ikääntymisen kiihtymiseen voidaan vaikuttaa ja sopeutua tutkimuksen keinoin. Esimerkiksi perhevapaiden tasaisempi jakautuminen tukee yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä ehkäisemällä eriarvoisuutta ja tukemalla työllisyyttä ja taloutta. Päätöksenteon tueksi FLUX-hankkeessa (Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet) on laadittu mm. policy brief, jossa ehdotetaan konkreettisia toimia hyvin toimivaan perhevapaajärjestelmään.

• Lue lisää: Toimiva perhevapaajärjestelmä tukee hyvinvointia sekä yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä (FLUX-hankkeen verkkosivut, policy brief 3/2025
• Lue myös: Isät vapaalla – Miten työympäristö näkyy isien perhevapaiden käytössä ja myöhemmässä palkkakehityksessä? (10.11.2024 INVEST-lippulaivan blogi)

Tutkittu tieto on paras tämänhetkinen käsityksemme asioista. Se ei ole kenenkään mielipide tai henkilökohtainen kokemus, vaan syntynyt järjestelmällisen prosessin tuloksena. Se voi muuttua uusien tutkimustulosten myötä ja ymmärryksen lisääntyessä. Tutkimustieto koostuu pitkän ajan kuluessa useista eri tutkimuksista. Yksittäistenkin tutkimustulosten takana on suuri määrä aiemmin kertynyttä tietoa ja kriittistä keskustelua.

• Lue lisää: Miksi tutkittu tieto on #mutuaihmeellisempää? (aka.fi/tietysti.fi)

CHARM-tutkimushanke on metodologisesti innovatiivinen avaus Suomen keskiaikaisen kirjallisen kulttuurin tutkimuksessa. Monitieteinen hanke yhdistää muun muassa historiantutkimuksen sekä luonnontieteelliset analyysit. Tutkimus tuottaa uutta ymmärrystä suomalaisen kulttuuriperinnön juurista: siitä, miten kansainväliset vaikutteet omaksuttiin keskiajan Suomessa ja miten kirjallinen kulttuuri on muovannut yhteiskuntaamme, ja osaltaan vaikuttanut Suomen kytkeytymiseen osaksi läntistä Eurooppaa.

• Lue lisää: CHARM – Humanistiset ja luonnontieteelliset menetelmät keskiaikaisten käsikirjoitusten, kirjoittajien ja tiedon verkostojen jäljillä (CHARM-hankkeen verkkosivut)