Osaamiskeskittymät
Suomen Akatemia tukee strategiansa tavoitteiden mukaisesti osaamiskeskittymien vahvistamista esimerkiksi huippuyksikkö-, lippulaiva-, tutkimusinfrastruktuuri- ja kumppanuusverkostorahoituksella.
Tutkimuksen huippuyksiköt ovat uudistumiskykyisiä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia osaamiskeskittymiä, jotka kuuluvat oman tieteenalansa kansainväliseen kärkeen. Huippuyksiköt uudistavat tutkimusta, kehittävät luovia tutkimusympäristöjä ja innovaatioita sekä kouluttavat uusia lahjakkaita tutkijoita suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään.
Suomen Akatemia pyysi vuosien 2014─2019 huippuyksikköohjelmassa mukana olleilta yksiköiltä loppuraportoinnin yhteydessä itsearvioinnin yksikön vaikuttavuudesta. Vaikuttavuusarvioiden välityksellä haluttiin kuulla vaikuttavuuden eri muodoista, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta. Lue kooste huippuyksikköohjelman 2014–2019 yksiköiden vaikuttavuuden itsearvioinnista.
Pääset tutustumaan huippuyksikköohjelmassa 2018-2025 toimiviin yksiköihin Suomen Akatemian YouTube-kanavalla: Tutkimuksen huippuyksiköt -soittolista
Lue lisää huippuyksikköohjelmista
Suomen Akatemian lippulaivaohjelma tukee korkeatasoista tutkimusta ja siitä kumpuavaa laajaa taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lippulaivat ovat omien alojensa huippututkimusta toteuttavia osaamiskeskittymiä. Lippulaivaohjelma vahvistaa yhteistyötä tutkimuksen, yritysten ja muiden yhteiskunnan toimijoiden välillä.
Lippulaivoilla luodaan tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin. Kuuden ensimmäisen lippulaivan ensimmäisten toimintavuosien tulokset osoittavat monimuotoista vaikuttavuutta:
Akatemian rahoituksella on vahva vipuvaikutus:
- yritysrahoituksen osuus kaksinkertainen Akatemian rahoitukseen verrattuna
- EU-rahoituksen osuus viisinkertainen verrattuna Akatemian lippulaivarahoitukseen
Pääset tutustumaan tutkimuksen lippulaivoihin Suomen Akatemian YouTube-kanavalla: Tutkimuksen lippulaivat -soittolista
Lue lisää lippulaivojen vaikuttavuudesta
Lue lisää lippulaivaohjelmasta
Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan välineitä, laitteistoja, tietoverkkoja, tietokantoja ja aineistoja sekä palveluita, jotka mahdollistavat ja edistävät tutkimustyötä sekä vahvistavat tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia ja osaamista.
Tutkimusinfrastruktuurien palveluilla on suuri merkitys myös laajemmin yhteiskunnassa: ne ovat edistämässä digitalisaatiota ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, vahvistamassa talouselämän uudistumista sekä kehittämässä koulutusta.
Vuonna 2019-2022 loppuraporttinsa jättäneissä tutkimusinfrastruktuurihankkeissa tehtiin vähintään:
- 350 uutta teknologiaa
- 70 patenttia
- 110 keksintöilmoitusta
- 120 mallioikeutta (erityisesti kielitieteiden puhe- ja tekstitietokantoja)
- 200 henkilötyövuotta
- 4 700 tieteellistä julkaisua
- 2 500 muuta julkaisua
Lisäksi yhteistyötä oli laajalti, vähintään:
- 300 000 käyttäjää
- 500 yrityskäyttäjää
- 3 miljoonaa käyttökertaa tai aineistojen latausta
- 2 300 yhteistyökumppania, joista
- 50 % uusia yhteistyötahoja
- 70 % kansainvälisiä yhteistyötahoja
- 15 % yrityksiä tai yksityisiä tahoja
Vuosina 2019-2022 raportoituja tutkimusinfrastruktuurihankkeita tuettiin yhteensä 56 miljoonalla eurolla.
Lähde: Suomen Akatemia, FIRI-loppuraportit 2019-2022 (N=47).
Lue lisää tutkimusinfrastruktuurien vaikuttavuudesta: Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekarttaraportista vuosille 2021–2024
Lue lisää tutkimusinfrastruktuureista
