Tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi

Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare) vahvisti ikääntyneiden palveluja koskevaa tietopohjaa ja tuotti aktiivisesti tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Tutkittua tietoa tarjottiin lainsäädännön valmisteluun, viranomaistyöhön, julkiseen keskusteluun ja median kautta käytävään yhteiskunnalliseen vuoropuheluun. Huippuyksikön julkaisema raportti osoitti hoivakotien henkilöstömitoituksen nostamisen olevan välttämätöntä. Tutkimustulokset näkyivät joissakin hallitusohjelman kirjauksissa sekä useissa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöissä. Huippuyksiköitä rahoittavat Suomen Akatemia, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Lisäksi yksiköt saavat rahoitusta useista muista lähteistä. Akatemia valitsee huippuyksiköt kansainvälisten arviointien ja tutkimuspoliittisten näkökohtien perusteella kahdeksaksi vuodeksi.

• Lue lisää: CoE AgeCare -huippuyksikön antamat lausunnot

Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut (DEMOGRAPHY) -ohjelmassa koottu monialainen tietopaketti tarjoaa ratkaisuja niin syntyvyyden laskun, väestön ikääntymisen, muuttoliikkeen kuin alueellisen eriytymisen tuomiin haasteisiin Suomessa. Tietopakettiin kootun tiedon jatkohyödyntämistä on tukenut tiivis vuoropuhelu eri ministeriöiden virkahenkilöiden kanssa. DEMOGRAPHY-ohjelma on järjestänyt yhteiskehittämistyöpajoja ja keskustelutilaisuuksia, joiden avulla on tunnistettu tarkemmin päätöksenteon tietotarpeita ja varmistettu tutkimustiedon käytettävyys. Tietopaketti ja DEMOGRAPHY-ohjelman tutkijat ovat tarjonneet tukea erityisesti Petteri Orpon hallituksen väestöpoliittisen ohjelman valmisteluun sekä tulevaisuustyölle. Tutkimusta rahoitti strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

• Tutustu tietokoosteeseen: Väestörakenteen muutos haastaa yhteiskunnan kestävyyden (01/2023)
• Lue lisää: Toimenpiteitä lapsitoiveiden tukemiseksi ja syntyvyyden kohentamiseksi: Väestöpoliittisen ohjelman valmistelutyöryhmän muistio (Valtioneuvoston julkaisuja 2025:35)
• Lue lisää: Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko (Valtioneuvosto)
• Tutustu myös DEMOGRAPHY-ohjelman koottuihin tutkimustuloksiin teemoittain: Tutkimustuloksia teemoittain

Merkittävä osa valtion ja kuntien budjeteista menevät julkisiin hankintoihin, joten hankintojen tehokkuudella on suuri vaikutus verorahojen vastuulliseen käyttöön. Ari Hyytisen (Kauppakorkeakoulu Hanken) johtamassa hankkeessa tunnistettiin kilpailua heikentäviksi tekijöiksi muun muassa markkinoille tulon kustannukset, tehottomat hankintakäytännöt, kansainvälisen kaupan kielirajoitteet sekä yritysten heikko luottamus oikeusjärjestelmään. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen pohjalta laadittiin useita suosituksia julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön kehittämiseksi. Useat suosituksista sisällytettiin pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan. Tutkijat arvioivat suositustensa säästävän jopa satoja miljoonia euroja vuosittain.

• Lue lisää: Mitä innovaatioihin tähtäävät julkiset hankinnat ovat? (Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2025)

Ilmastonmuutos ja ihminen (CLIMATE) -ohjelman kokoama tietopaketti tarjoaa kuntapäättäjille uusinta tutkittua tietoa monihyötyisistä ja vaikuttavista ilmastoratkaisuista. Kansalaiset ja yritykset tukevat laajasti ilmastovastuullisia ratkaisuja, jotka ovat oikeudenmukaisia ja taloudellisesti järkeviä. Kunnissa voidaan edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista monilla keinoilla, jotka myös vahvistavat kunnan elinvoimaa ja luovat laadukasta arkea asukkaille. Tutkimusta on rahoittanut strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

• Tutustu tietokoosteeseen: Vahva kunta – viisaat ilmastopäätökset: Tutkittua tietoa kuntapäättäjille

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön asiantuntijatyö on johtanut muutoksiin Suomen avaruuspolitiikassa ja lainsäädännössä. Tämä on osaltaan mahdollistanut suomalaisen avaruusliiketoiminnan voimakkaan kasvun. Huippuyksikkö on tuonut tutkimustietoon pohjautuvan näkemyksen avaruuslainsäädännön valmisteluun, jotta Suomen laki avaruustoiminnasta voi luoda edellytykset kaupalliselle liiketoiminnalle ja satelliittien laukaisulle. Samalla laki edellyttää vastuullisuutta, lupamenettelyjä ja kansallisen rekisterin ylläpitoa. Huippuyksiköitä rahoittavat Suomen Akatemia, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Lisäksi yksiköt saavat rahoitusta useista muista lähteistä. Akatemia valitsee huippuyksiköt kansainvälisten arviointien ja tutkimuspoliittisten näkökohtien perusteella kahdeksaksi vuodeksi.

• Huippuyksikön verkkosivut: Finnish Centre of Excellence in Research of Sustainable Space | University of Helsinki
• Laki avaruustoiminnasta (63/2018): Laki avaruustoiminnasta | 63/2018 | Lainsäädäntö | Finlex

Johanna Ylipullin (Aalto-yliopisto) johtamassa hankkeessa tutkittiin digitaalista eriarvoisuutta suomalaisissa älykaupungeissa yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Tutkimus osoitti, että tasavertainen osallistuminen digitalisoituvaan kaupunkiin edellyttää laitteiden ja teknisten perustaitojen lisäksi kykyä ymmärtää ja muokata digitaalisia järjestelmiä. Tulosten perusteella kuntien digitukea tulisi kehittää teknistä neuvontaa laajemmaksi ja rakentaa digituki elinikäisen oppimisen pohjalle. Tutkimustietoa tuotiin käytäntöön pääkaupunkiseudun kirjastoihin toteutetulla virtuaalitodellisuuskokemuksella sekä avoimella Spekulatiivinen elokuva -verkkonäyttelyllä. Nämä auttavat tarkastelemaan digitalisaation vaikutuksia ja kuvittelemaan vaihtoehtoisia kaupunkitulevaisuuksia.

• Lue lisää: Johanna Ylipulli tutkii digitaalisen tasa-​arvon toteutumista älykaupungeissa (Aalto-yliopisto, 28.11.2019)
• Digitalisaatio jättää haavoittuvimpia ihmisiä ilman lakisääteisiä palveluja (Helsingin yliopisto, 23.10.2020)

Gunilla Holmin (Helsingin yliopisto) johtamassa tutkimuksessa selvitettiin oppilaiden ja henkilöstön kokemuksia rasismista kuudessa suomen- ja ruotsinkielisessä yläkoulussa. Tutkimustiedon pohjalta laadittu opas antaa kouluille käytännön keinoja antirasistiseen työhön ja turvallisemman kouluympäristön rakentamiseen. Tulokset osoittavat, että rasismia esiintyy koulujen arjessa monin tavoin ja että oppilailla ja henkilöstöllä on vaikeuksia tunnistaa rasismia ja puuttua siihen. Rasismiin liittyvät tilanteet kuormittavat kouluyhteisöjä, mutta henkilöstöllä ei aina ole riittäviä valmiuksia käsitellä niitä ja tukea oppilaita. Myöskään nykyiset koulutusta ohjaavat asiakirjat eivät anna kouluille selkeitä toimintaohjeita antirasismin edistämiseen.

• Lue lisää: Tuore tutkimus kertoo hälyttäviä lukuja yläkoululaisten kokemasta rasismista (Yle Uutiset, 7.9.2025)

Tutkimushankkeet Ratkaisuja energiamurrokseen: Reilu, joustava ja resilientti energiajärjestelmä (FLAIRE) ja Polku energiakriiseistä muutosjoustavaan, iskunkestävään ja oikeudenmukaiseen energiajärjestelmään (PHOENIX) tuottivat uutta tietoa suomalaisten näkemyksistä kulutusjoustoon ja energiaratkaisuihin. Kyselytutkimuksen ja kansalaiskokouksen avulla selvitettiin muun muassa, millaisia kotitalouksien energiankäyttöä ohjaavia toimia suomalaiset pitävät hyväksyttävinä ja oikeudenmukaisina. Tulokset ja suositukset on luovutettu työ- ja elinkeinoministeriölle sekä ympäristöministeriölle valmistelutyön tueksi. Tutkimusta rahoitti strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

• Tutustu kannanottoon: Energia-aiheinen kansalaiskokous | Kansalaiskokous