Blogibanneri

Ohjelmajohtaja Asta Salmi ja IMPRES-ohjelman hankkeet: Pintaa syvemmältä - kuluttajan kestävät materiaalivalinnat

24.11.2020

Pellavaa vai keinokuitua? Muovia vai paperia?

Erilaiset materiaalivalinnat ovat kiinteä osa jokapäiväistä elämäämme. Valinnoillamme on väliä, sillä ne vaikuttavat maailman luonnonvarojen käyttöön. Resurssiviisautta ja luonnonvarojen säästeliästä käyttöä tavoitellaan nyt kehittämällä innovatiivisia materiaaleja. Uudet materiaalit kiinnostavat myös suurta yleisöä: valveutunut kuluttaja valitsee materiaalit huolella ja kiinnittää huomiota niiden kierrätykseen.

Kestäviä materiaalivalintoja kuluttajan näkökulmasta tarkasteltiin webinaarissa marraskuussa 17.11.2020. Tapahtuman järjestivät strategisen tutkimuksen neuvoston vuonna 2019 käynnistyneen Innovatiiviset materiaalit ja palvelut resurssiviisauden ja kestävän kehityksen edistäjinä (IMPRES) -ohjelman hankkeet ohjelmajohtaja Asta Salmen johdolla.

IMPRES-ohjelman hankkeet tutkivat monipuolisesti uusia innovatiivisia materiaaleja. Tässä blogissa hankkeet pohtivat webinaarissa esiin tulleita kysymyksiä ja aiheita.

Tekstiilien materiaalivalinnat

”Pitääkö luopua puolesta vaatekaapin sisällöstä välttääkseen mikromuovien pääsyä mereen?” kysyy vastuullinen kuluttaja. Ei tarvitse, lohduttaa tekniikan tohtori Marja Rissanen. Meillä Suomessa jätevesien käsittely on hyvin hoidettu, eikä mikromuovia pääse merkittävästi vesistöön.

Arjessa kannattaa siitä huolimatta valita kestäviä tekstiilituotteita ja uusiokäyttää sekä kierrättää tekstiilejä mahdollisuuksien mukaan. Vaatekaupassa kannattaa valita tuote, joka muotoilultaan ja väriltään miellyttää useita vuosia. Pitkäikäinen vaate on kestävä valinta, koska silloin vältetään uusien materiaalien tuottamista. Kierrätetty materiaali on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin sama materiaali neitseellisenä; samoin luonnonmukaisesti tuotettu materiaali verrattuna tavanomaisesti tuotettuun.  

Jokaisella tekstiilimateriaalilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa esimerkiksi niistä aiheutuvan hiilijalanjäljen tai vesijalanjäljen suhteen. Tekstiilikuitujen ympäristövaikutukset vaihtelevat voimakkaasti riippuen siitä, millä alueella luonnonkuitu kasvaa tai miten ja missä tekokuitu tuotetaan. Esimerkiksi lyocell-kuitujen ympäristövaikutukset ovat keskimäärin alhaiset, sillä kuitujen raaka-aine on uusiutuva ja tuotantoprosessin kemikaalit kierrätetään lähes täydellisesti.

Yksinkertaisia neuvoja oikeista tai vääristä materiaaleista ei ole tarjolla. Tutkimus kuitenkin tuo esiin ominaisuuksia, joihin kiinnittää huomiota. FINIX-hankkeessa tutkitaan esimerkiksi innovatiivisia tekstiilimateriaaleja, jotka mahdollistavat kuitujen kierrätyksen ja jopa ominaisuuksien parantamisen kierrätysprosessissa. Samalla kehitetään Suomeen kestävämpää tekstiilijärjestelmää.

Värilläkin on väliä

Väreihin liittyvät materiaalivalinnat ovat usein alitajuisia tai tottumuksen sanelemia. Ostamme violettia, koska se sattuu olemaan lempivärimme, tai sinistä, koska se korostaa silmiämme. Harvoin tulemme ajatelleeksi, että värien taustalla on monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä.

Monet teollisessa käytössä olevat väriaineet valmistetaan öljyperäisistä raaka-aineista ja väripigmentit kaivannaisista. Biopohjaisten väriaineiden käyttäminen lisäisi merkittävästi tuotteiden ympäristömyönteisyyttä. Näitä tutkitaan BioColour-hankkeessa.

Uusiutuvista lähteistä saatavien luonnonvärien hyödyntämiseen vaikuttavat myös kuluttajien tottumukset, toteaa tutkijayliopettaja Päivi Laaksonen.

Kuluttajan näkökulmasta väriin liittyvien materiaalivalintojen tekeminen voi olla haasteellista, koska biovärein värjättyjä tuotteita on markkinoilla toistaiseksi vähän. Vaihtoehtoja kuitenkin on jo nyt. Vaatteissa kannattaa esimerkiksi suosia värjäämättömiä materiaaleja tai vaaleita sävyjä. Minimalistiseksi mielletty musta sen sijaan vaatii tavallisesti kaikkein eniten väriainetta.

Biovärien laajamittaisempi käyttöönotto edellyttää kulttuurin muutosta ja uudenlaisen estetiikan omaksumista. Biovärein aikaansaatu väri on luonteeltaan muuttuva.  Siksi se voi vaatia kuluttajalta tuotteen muuttuvan ulkonäön hyväksymistä tai värin uudistamista aika ajoin. Toisaalta juuri muutos tekee tuotteesta yksilöllisen - tismalleen samanlaista tuotetta ei löydy keneltäkään muulta.

Kestävän kehityksen muovit

Muovi on tunnettu jo noin 100 vuotta, ja muovituotteet ovat oleellinen osa arkeamme. Kevyenä, kestävänä ja edullisena materiaalina muovi on korvaamatonta monenlaisissa tuotteissa pakkaamisesta liikennevälineisiin.

Muoviin yhdistetään kuitenkin myös negatiivisia ominaisuuksia. Päivälehden lasten tiedepalstalla pohdittiin, miksi muovi on edes keksitty, kun se on paha roska?, kertoo professori Jukka Seppälä.

Vastuullinen kuluttaja kaipaa siis lisää tietoa myös muoveista. Yksiselitteisiä vastauksia on kuitenkin vaikea antaa. Esimerkiksi biohajoavuus ei ole pelkästään muovin ominaisuus, vaan siihen vaikuttavat tuotteen käyttöolosuhteet sekä erityisesti käytön jälkeinen käsittely.

 ValueBioMat-hankkeessa tutkitaan muovin tuotantoon ja käyttöön liittyviä laajoja systeemisiä muutoksia. Meidän tulee löytää uusia ratkaisuja, jotka estävät muovijätteen joutumisen luontoon ja mahdollistavat tämän arvokkaan raaka-aineen kierrätyksen kaikin käytössä olevin keinoin. Tämä edellyttää materiaali-innovaatioiden lisäksi merkittäviä muutoksia arvoverkoissa ja liiketoiminnassa sekä säätelyssä ja kuluttajien toimintatavoissa.

Tutkimuksella kohti resurssiviisautta

Resurssiviisautta tavoitteleva tutkimus nostaa esiin materiaaleihin liittyviä ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja. Webinaarin keskusteluissa korostui tarve edistää kiertotalousosaamista ja kulutuskulttuurin muutosta. Tie tutkimuksesta ja kehityksestä kuluttajien arkipäivän ratkaisuiksi on pitkä.

Hankkeissa on kuitenkin ymmärretty, että kuluttajien kysymyksiin ja arkipäivän haasteisiin on hyvä löytää vastauksia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kehitystyötä. Tätä edistävät niin yhteistyö eri sidosryhmien kanssa kuin kuluttajilta saadut palautteet ja kysymykset.

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?