Kuka olisi vuoden 2019 lopussa uskonut mitä siirtyminen ”iloiselle 2020-luvulle” toi tullessaan? COVID-19-pandemia muutti maailmankuvaamme poikkeusoloineen ja rajoituksineen tavalla, jota ei toisen maailman sodan jälkeen ole koettu. Tässä blogissa käsittelemme strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamissa hankkeissa tehdyn tutkimuksen avulla sitä, miten viime vuosien kriisiajat ovat vaikuttaneet suomalaisen demokratiaan ja kansalaisten luottamukseen. Kerromme myös 29.5.2023 järjestettävästä Demokratiakorjaamosta, jonne STN-ohjelmat kutsuvat tutkijoita ja eri sidosryhmien edustajia keskustelemaan ja yhteiskehittämään uusia demokratiakokeiluja sekä pohtimaan erityisesti sitä, miten kriisit vaikuttavat yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen sekä yksilöiden yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja luottamukseen. 

STN:n rahoittamassa Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena (PANDEMICS) -ohjelmassa tutkitaan pandemioiden aiheuttamia kriisejä ja niiden laajamittaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ohjelmassa tehdyn tutkimuksen mukaan COVID-19-pandemian aika oli haasteellista kaikille, mutta erityisesti se on vaikuttanut yksilöihin ja väestöryhmiin, joiden vaikutusmahdollisuudet ja itsemääräämisoikeudet ovat jo alun perin olleet rajalliset. [i] Myös muissa arvioissa on todettu pandemian kohdelleen väestöryhmiä eriarvioisesti sekä syventäneen eri väestöryhmien hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen osallisuuden eroja. [ii]

Poliittiset, sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset kriisit vaikuttavat demokratian ja demokraattisen päätöksenteon toimivuuteen monin tavoin. Suomalaisen yhteiskunnan demokratian kehityskulkujen tutkimus on keskeinen osa STN-rahoitteista tutkimusta. Koska STN:n rahoittamalla tutkimuksella tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi, STN:n ohjelmat ovat mukana mahdollistamassa monitahoista ymmärrystä kriiseistä. Tämän laajentuneen ymmärryksen avulla voidaan tulevaisuuden pandemioiden ja muiden kriisien yhteydessä välttää pitkäaikaisten ongelmien lisääntyminen sekä ongelmien kasautuminen tietyille väestöryhmille.

Toukokuun 29. päivä 2023 neljän STN-ohjelman (PANDEMICS, GROWTH, STEER ja YOUNG) hankkeet ja sidosryhmien edustajat kokoontuvat Demokratiakorjaamo-tapahtumaan, jossa pohditaan demokratian toimivuutta kriiseissä sekä esitellään ajankohtaista STN-hankkeiden demokratiatutkimusta ja sen jatkumoita. 

Opit tulevaisuudelle

Suomalaisen yhteiskunnan perustana on demokraattinen päätöksenteko. Kansalaisten luottamus poliittiseen päätöksentekojärjestelmään on perinteisesti ollut vankka. COVID-19-pandemian aikana kansalaisten luottamusta päättäjiin kuitenkin koeteltiin. Pandemian aiheuttama kriisi osoitti, että yhteiskunnan valmius kohdata äkillisiä poikkeusoloja on rajallinen. Akuutti nopea kriisi aiheutti ongelmia myös demokratian toteutumiselle ja hyvä hallinon noudattamiselle. Esimerkiksi laillisuusvalvonnassa on tullut esiin, ettei osalle rajoitustoimista ollut asianmukaista perustetta lainsäädännössä. [iii] COVID-19-pandemian aikana erityisesti osa lapsista ja nuorista ei kokenut tulleensa kuulluksi heitä koskevissa päätöksissä. On myös esitetty, että viranomaistoiminnan yhteistyössä ja avoimuudessa on ollut myös puutteita, jotka puolestaan saattoivat heikentää kansalaisten mahdollisuuksia arvioida toimenpiteitä. [iv]

Pandemian aikana todettuja ja sen jälkeen tutkitut puutteet ja eriarvoisuuden kokemukset olisi tärkeää hyödyntää tuleviin kriiseihin valmistauduttaessa. Esimerkiksi oikeudenmukaista palautumista pandemiasta tutkiva JuRe-hanke ehdottaa selvitettäväksi, olisiko Suomessa tarpeen laatia COVID-19-pandemian takia toteutetuille kriisitoimille kokonaisarviointi siitä, miten kyseiset toimet vaikuttivat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen sekä yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin.

Jokapäiväistyvät kriisit

Yhteiskunnallisesti vaikuttavan ratkaisukeskeisen tutkimuksen myötä opimme lisää kriisien määrittelystä sekä siitä, miten elämme ja toimimme jatkuvien ja osittain jo jokapäiväistyneiden kriisien (esim. ilmastokriisi, taloudelliset ja poliittiset kriisit) sävyttämässä maailmassa. Onko kriisiajan hallinnosta tulossa itseasiassa jokapäiväistä hallintoa sekä mitä se edellyttää hallinnolta ja päätöksenteolta? [v] Edellyttääkö kriisi keskitettyä vai hajautettua hallintoa ja päätöksentekoa? Mitä kriisi merkitsee päätöksenteon informaatiopohjan kannalta, jos päätöksenteon on oltava nopeaa ja joustavaa? Haastaako kriisi yksityiskohtaisen normiohjauksen? Näihin kysymyksiin liittyviä ratkaisuja kehitetään esimerkiksi Julkisen vallan muuttuva rooli ja yhteiskunnan ohjaamisen mahdollisuudet (STEER) -ohjelman ORSI-hankkeessa, jossa pohditaan, miten julkinen valta pystyy tehokkaasti ohjaamaan yhteiskuntaa kohti sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää kohti eko-hyvinvointivaltiota. [vi]

On myös tärkeää tunnistaa ne konkreettiset haasteet, mitä esimerkiksi COVID-19-pandemia aiheutti demokraattisessa päätöksenteossa sekä kansalaisten osallistumisessa ja luottamuksessa. Lisäksi on keskeistä oppia, miten kriisit vaikuttavat demokratiaan.  Kestävän kasvun avaimet (GROWTH) -ohjelmassa tarkastellaan erityisesti nuorten asemaa ja osallistumismahdollisuuksia kriisien hallinnassa. Yksi demokraattisen päätöksenteon ja keskustelun keskeinen kysymys on se, kuka määrittelee kriisin ja mistä näkökulmista sitä tarkastellaan. Päätöksenteossa sovellettavat määrittelyt vaikuttavat merkittävästi siihen, miten oikeudenmukaiseksi kansalaiset kokevat päätöksenteon. Esimerkiksi Covid-19-pandemia jäsennettiin hallitsevasti lääketieteellisenä ja terveydenhuollon kriisinä. Olisiko pandemia pitänyt nähdä tasapainoisemmin myös sosiaalisena ja taloudellisena kriisinä? Olisiko se vaikuttanut päätöksiin ja toteutettuihin toimenpiteisiin? Muun muassa näistä kysymyksistä keskustellaan Demokratiakorjaamo-tapahtumassa.

[i] Salminen, Janne & Farzamfar, Mehrnoosh (2022). The Supervision of Legality by the Finnish Parliamentary Ombudsman during the COVID-19 Pandemic. Nordisk Administrativt Tidskrift. Tiivistelmä suomeksi; Rainio-Niemi Johanna, Timo Pankakoski, Matilda Sorkkila, Saara Ylisaukko-oja, Heini Hakosalo, Ville-Pekka Sorsa (2022). Koronapandemia haastoi demokratian – nyt on aika ottaa oppia kritiikistä. MustRead 22.9.2022, https://www.mustread.fi/artikkelit/koronapandemia-haastoi-demokratian-nyt-on-aika-ottaa-oppia-kritiikista/; Pandemics (2023). Politiikkasuositus: Koronapandemian opit tuleviin kriiseihin varautumiseen ja kriisien hallintaan.

[ii] Varanka Jouni et al. (2022). COVID-19 -kriisin yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa. Keskipitkän aikavälin arvioita. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:14, Valtioneuvosto: Helsinki.

[iii] Salminen, Janne & Farzamfar, Mehrnoosh (2022).

[iv] Kihlstöm et. al (2022). "Kenenkä vastuulla tää nyt sitten on? Ei ehkä ainakaan meidän" : COVID-19-pandemian hallinta ja johtaminen Suomessa

[v] Sorsa Ville-Pekka et al. (2023). Koronapandemia oli vasta alkusoittoa – monihäiriötila haastaa Suomen kriisinkestävyyden. MustRead 21.2.2023, https://www.mustread.fi/artikkelit/koronapandemia-oli-vasta-alkusoittoa-monihairiotila-testaa-suomen-kriisinkestavyyden/

[vi] Berg, Annukka et al. & ORSI-konsortio (2020). Murroskykyinen ja kestävä Suomi: Neljä polkua kestävään jälleenrakennukseen. Lausunto eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle O 5/2019 vp TuV 27.05.2020. Julkaistu osana eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisua 1/2020 ”Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”