Kestävän kasvun avaimet (GROWTH) -ohjelman vuonna 2018 alkanut kuusivuotinen taival on päättymässä.  Yhteiskuntamme on tänä aikana kohdannut haasteita, joita emme ohjelman alkaessa osanneet kuvitella. Meitä haastavat ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ja luonnonvarojen ylikuluttamiseen liittyvä kestävyysmurros sekä elinkeinoelämän murros, joka vaikuttaa työllisyyden kehittymiseen, eläköitymiseen, työvoimapulaan ja eriarvoistu­miseen muovaten samalla hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita.

Uudet ja nopeasti syntyvät globaalit kriisit, kuten covid-19-pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja talouden vaipuminen taantumaan, syventävät yhteiskunnallista murrosta ja vaativat yhteiskunnalta uudenlaista ja joustavaa kykyä tehdä päätöksiä yhteiskunnallisen hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Nämä haasteet ovat systeemisiä ja toisiinsa liittyviä monimutkaisia kokonaisuuksia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan monialaista, puolueetonta ja faktoihin perustuvaa tietoa.

Kestävyys on systeeminen ja monialainen kokonaisuus

GROWTH-ohjelman kuusi hanketta ovat tarkastelleet kestävää ja uudistuvaa yhteiskuntaa monialaisesti, monitieteellisesti ja erilaisia näkökulmia huomioon ottaen. Hankkeissa on tuotettu tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja, jotka tukevat oikeudenmukaista siirtymää kohti kestävää yhteiskuntaa.

Hankkeissa on tarkasteltu kiertotaloutta systeemisenä muutoksena ja siihen liittyvää arvonluontia, osaamista ja korkeatasoista koulutusta, fyysistä aktiivisuutta sekä sukupolvien välisen oikeudenmu­kaisuuden toteutumista kestävyysmurroksessa. Kaikille hankkeille on yhteistä kestävyysajattelun monipuolinen tarkastelu: kestävyys on taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuuriin sidottu systeeminen kokonaisuus, joka elää ja muuttuu ajassa, olipa kysymys sitten kiertotalouden ratkaisuista, nuorten osallisuudesta, fyysisen liikkumisen merkityksestä, tai oppimisen käytänteistä ja koululaitoksen kehittämisestä. Myös toimijuuden kehittäminen, systeemisyyden korostaminen ja osallistaminen kaikille yhteiskunnan tasoilla yhdistää GROWTH-ohjelman hankkeita.

Voiko kasvu olla kestävää?

Vaikka ohjelman nimenä on ”Kestävän kasvun avaimet”, ei kestävän kasvun käsite ole itsestään selvä, ristiriidaton ja edes täysin hyväksytty. Pohdimme käsitettä ja sitä, voiko kasvu ylipäätään olla kestävää sekä ohjelman sisällä että paljon myös sidosryhmien kanssa. Kestävän kasvun määritelmää hämärtää se, että eri toimijat, kuten julkinen hallinto, yritykset ja kansalaiset, määrittelevät sen omasta näkökulmastaan itselleen tärkeitä asioita painottaen.

GROWTH-ohjelman juhlaseminaarin paneelissa kansanedustaja Nazima Rasmyar kiteytti kestävän kasvun seuraavasti: ”Kestävä kasvun tulee lisätä ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointia – ei vähentää sitä.” Tämä tukee myös GROWTH-ohjelman näkökulmaa, jonka mukaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on yhtäaikaisesti arvioitava ja ennakoitava päätösten vaikutukset ympäristöön, talouteen sekä sosiaalisesti kestävään ja kokonaisval­taiseen hyvinvointiin huomioiden kuitenkin samalla sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo sekä kansalaisten riittävä toimeentulo ja hyvinvointi.

Tutkimus päätöksenteon tukena

Nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa haasteiden määrä lisääntyy ja monimutkaistuu, on tieteellisesti tutkitulla, faktoihin perustuvalla ja vertaisarvioidulla tiedolla yhä kasvava painoarvo. Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimusinstrumentti tarjoaa ainutlaatuisen työkalun yhteiskunnallisesti oleellisten kysymysten laadukkaaseen tieteelliseen tutkimukseen ja ratkaisujen kehittämiseen yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

Tutkimuksen ja päätöksenteon dialogia on kuitenkin edelleen syvennettävä aidoksi ja hedelmälliseksi vuorovaikutukseksi, jolloin tutkimuksesta kumpuava tieto päätyy päätöksentekijöiden tueksi oikea-aikaisesti ja toisaalta päättäjiltä tulevat tarpeet nousevat uusiksi tutkimusteemoiksi.  Tutkimuksen suuri voimavara on siinä, että se uudistuu, ja voi muuttaa käsityksiämme ja näkemyksiämme haasteisiin tarvittavista ratkaisuista ja niihin liittyvästä päätöksenteosta. Tämä vaatii kuitenkin jatkuvaa vuorovaikutusta, tiedon jäsentämistä johtopäätöksiksi ja keskinäistä ymmärrystä siitä, että tutkimus muuttuu myös ajassa ja ”tuntemattomat tuntemattomat” yllättävät meidät jatkuvasti. 

Muuttuva maailma vaatii jatkuvaa tutkimusta ja uusien tulosten vertaamista olemassa olevaan käsitykseen. Yhteiskunnalliset päätökset olisi voitava tehdä parhaan saatavissa olevan tiedon perusteella.

Ohjelmanjohtajan terveiset

Olen toiminut GROWTH-ohjelman ohjelmanjohtajana runsaat 3 vuotta. Tämä aika on ollut minulle yksi mielenkiintoisimmista ajanjaksoista työurallani. Olen saanut olla seuraamassa huippututkimusta tekevien hankkeiden työtä ja omalta osaltani jalkauttamassa työn vaikuttavuutta kestävän ja uudistuvan yhteiskunnan hyväksi. GROWTH-ohjelman teemat ovat nousseet näinä vuosina hyvin ajankohtaisiksi. Pärjätäkseen tässä muuttuvassa maailmassa Suomi tarvitsee tutkittuun tietoon perustuvan vahvan tulevaisuuskuvan, joka takaa hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville sukupolville.

GROWTH-ohjelma päättyy, mutta tutkimus jatkaa elämäänsä päätöksenteossa, uusissa hankkeissa ja asiantuntijatyössä.