PANDEMICS-ohjelma: ”Meidän on varauduttava kaikkeen” — Kriisinkestävää Suomea rakennetaan jokapäiväisessä työssä

Strategisen tutkimuksen Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena (PANDEMICS)-ohjelma järjesti Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 2.10.23 Kriisinkestävä Suomi -tilaisuuden, jossa pidettiin kaksi paneelikeskustelua. Paneeleissa pohdittiin koronapandemian oppeja, palvelujärjestelmän kriisivarautumista ja koronarajoituksia. Perusoikeuksiin kohdistuvien koronarajoitusten välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden välillä tasapainottelu oli yksi suurimmista kriisin haasteista. Myös hatara tietopohja ja lainsäädännölliset aukot hankaloittivat kriisiajan päätöksentekoa.

Ensimmäisen keskustelun panelisteina olivat kansanedustaja Krista Kiuru, Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila, osaston johtaja Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), Jyväskylän yliopiston professori Marja-Kristiina Lerkkanen ja THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen. Keskusteluja johti juontaja Jan Andersson.

”Meidän on otettava koronapandemian opetukset vakavasti, jos haluamme selvitä vielä isommista kriiseistä tulevaisuudessa”, korosti alustuspuheenvuorossaan tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa kriisinkestävyys taataan parhaiten jokapäiväisessä työssä ja akuutit hätätilanteet on opittava näkemään nykyistä laaja-alaisemmin. Myös paneelin toinen alustaja, dosentti Emilia Rönkkö Oulun yliopistosta, painotti laaja-alaista ja poikkihallinnollista, organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä kriiseihin varautumisessa. ”Riittävä omavaraisuus ja riippumattomuus ovat tärkeitä resilienssitekijöitä”, hän totesi.

Otto Helve kertoi, että koronapandemian alussa tärkeintä oli luoda nopeasti hyvä tilannekuva. Se vaati hänen mukaansa valtavan määrän kekseliäisyyttä, sillä alati muuttuvan tilanteen keskellä saatavilla oleva tieto oli hajanaista ja asiantuntijat olivat keskenäänkin erimielisiä. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä vuosina 2019–2022 toiminut Kirsi Varhila sanoi, että pandemia sinänsä ei tullut yllätyksenä, mutta sen volyymiin, vaikuttavuuteen ja vakavuuteen ei osattu varautua. Helve totesi pandemian keston olleen suurin yllätys, mihin silloiset varautumissuunnitelmat eivät olleet riittäviä.

”Pandemiaa hoitaneita toimijoita haastatellessa ilmeni, että keston osalta oli paremminkin varauduttu pistemäisiin, lyhytkestoisiin kriiseihin. Lisäksi eri sektorien yhteistyö oli puutteellista”, koronapandemian aikana Tampereen yliopiston tutkijana toiminut Liina-Kaisa Tynkkynen kertoi.

Keskiössä resilienssi, yhteistyö ja perusasioihin panostaminen

Koronakriisin pitkä häntä heiluu edelleen ja yhteiskuntaan kohdistuneet kerrannaisvaikutukset ovat nousseet esiin vasta tautitilanteen helpotettua. ”Esimerkiksi koulumaailmassa rehtorit kokivat jääneensä koronakriisin alussa yksin, ja jälkihoito jatkuu siltä osin edelleen”, sanoi Marja-Kristiina Lerkkanen. Otto Helve korosti, että erityisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat yksi merkittävimpiä koronakriisin pitkäaikaisseurauksia, joiden hoito on osa terveysturvallisuutta.

Tiedonkulun ja johtamisen ongelmat olivat koronakriisin hallinnan kipupisteitä, mutta keskustelijat uskoivat, että niistä on otettu opiksi. Kirsi Varhilan mukaan sotepalveluiden siirtyminen hyvinvointialueiden järjestettäväksi jouhevoittaa tulevaa kriisijohtamista ja huoltovarmuuden prosesseja on kehitetty. Marja-Kristiina Lerkkanen puolestaan toi esille, että koulujen ja oppilaitosten kyky ottaa tulevia kriisejä vastaan on nyt paremmalla tasolla, kun korona-aika toi mukanaan harppauksen digitaidoissa. ”Ei voi kuitenkaan sanoa, olemmeko valmiita seuraavaan kriisiin, koska emme edes tiedä, mikä se tulee olemaan”, hän muistutti.

Elämme monikriisien aikakautta ja uusien kriisien osalta on varauduttava kaikkeen. Liina-Kaisa Tynkkynen muistutti myös siitä, että kriisi voi syntyä järjestelmän sisälläkin, jos esimerkiksi luottamus sote-palveluihin kärsii.

Tutkimuksen mukaan olisi tärkeää vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä sekä kiinnittää huomiota perusasioihin, kuten sote- ja sivistysalan henkilöstön jaksamiseen ja terveyspalveluiden toimivuuteen. Jos henkilöstö venyy äärirajoille ja kansalaisten hoitoon pääsy takkuaa jo normaalioloissa, se ei voi toimia poikkeusoloissakaan, panelistit huomauttivat.

Kiuru muistutti, että koronavirus on edelleen keskuudessamme. ”Uskon, että poliitikot ovat oppineet paljon, mutta valitettavasti meidän terveysjärjestelmästämme puuttuu rahaa varautumiseen. Kriisistä jäi valtavasti hoito-, hoiva- ja palveluvelkaa”, hän totesi.

Koronarajoitusten mitoittamisen vaikeus osoitti lainsäädännön ja tietoperustan puutteita

Päivän toisessa paneelissa olivat keskustelemassa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Vestman, oikeuskansleri Tuomas Pöysti, Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Eeva Nykänen.

Keskustelun alusti Tampereen yliopiston professori Anu Mutanen, jonka mukaan pandemia osoitti, että perustuslakimme ja perustuslainmukainen valvontajärjestelmä toimivat. Monia perusoikeudellisia ongelmia voitiin ratkoa jo pandemian aikana. ”Vaikuttavimmat opit tulevat sen arvioinnista, miten pandemia- ja kriisijärjestelmä ylipäänsä toimi, miten lainmuutoksia tehtiin ja millä perustein, oliko tietoperusta yksipuolista ja saivatko eri ihmisryhmät äänensä kuuluviin”, Mutanen totesi puheenvuorossaan.

Oikeuskansleri Pöysti totesi paneelissa, että koronakriisin alkaessa vaikeinta oli löytää mielekäs tasapaino eri perusoikeuksien välillä. Päätöksentekoon tarvittavat asiakirjat eivät hänen mukaansa olleet ajan tasalla, asiantuntijoilla oli näkemyksissään erilaisia painotuksia ja lainsäädännössä aukkoja. Myös Vestman piti punnintaa eri perusoikeuksien välillä haastavimpana. ”Toinen iso haaste oli kysymys tietopohjan riittävyydestä. Valiokunnan näkökulmasta myös viranomaisilla oli eriäviä näkemyksiä”, hän totesi.

Pandemian edetessä tietoa itse viruksesta alkoi kuitenkin kertyä lisää. Samalla kriisin kerrannaisvaikutukset alkoivat painottua, mutta niistä oli vaikea saada tietoa.  Eeva Nykäsen mielestä tässä vaiheessa olisi tarvittu laaja-alaisempaa vaikutusarviota erityisesti heikommassa asemassa olevien ihmisryhmien, kuten vanhusten ja vammaisten osalta. Tartuntatautilainsäädäntö ei yksin vastaa kaikkiin terveyskriiseihin.

”Tartuntatautilain ja valmiuslain väliin tulisi saada jonkinlainen terveyskriisejä koskeva välimuodon lainsäädäntö, jonka antaisi välineitä jo ennen kuin valmiuslain kynnys ylittyy”, Nykänen totesi keskustelussa. Vestmanin mukaan tällä hallituskaudella tullaan uudistamaan tartuntatautilakia ja jatketaan valmiuslain uudistamista. Kaikkeen ei kuitenkaan ole lainsäädännölläkään mahdollista varautua.

Janne Salminen muistutti, että kriisin aikanakin on mahdollista säätää uusia lakeja ja eduskunta on aina valmiudessa. ”Se on osa resilienttiä järjestelmää, voidaan sekä varautua että muuttaa lainsäädäntöä myös kriisitilanteissa”, hän totesi.

Jälkiarviointia pidetään tärkeänä

Koronapandemian aikana perusoikeuksien rajoittamisessa mentiin terveyden ja elämän suojeleminen edellä. Rajoitusten ja poikkeamien perusteiden tuli olla oikeasuhtaisia ja oikeudenmukaisia. Varsinkin pandemian alussa terveyskäsite oli kuitenkin lähtökohtaisesti virologinen ja kapea. ”Ainakin oikeuttamisdiskurssissa vaikutti ulkoa päin katsottuna siltä, että esimerkiksi mielenterveysnäkökulmia ei otettu huomioon”, sanoi Nykänen.

Kukaan keskustelijoista ei halunnut lähteä arvuuttelemaan, mikä ihmisryhmä olisi kärsinyt koronarajoituksista eniten, sillä sellaista mittaria oli keskustelijoiden mielestä mahdotonta määritellä. Yleinen näkemys kuitenkin oli, että yhteiskunnan kriiseissä jo valmiiksi heikoilla olevat kärsivät aina eniten. Lisäksi eri aloille kohdistuneet rajoitukset olivat epäsuhtaisia niin keskenään kuin alojen sisällä.

Koronakriisin jälkiarviointia on tehty esimerkiksi PANDEMICS-ohjelman tutkimushankkeissa. Hallitusohjelmaan on kirjattu laajan tutkimushankkeen toteuttaminen koronakriisin opetuksista. Panelistit pitivät tätä tutkimusta erittäin tärkeänä. ”Jälkiarviointi palvelisi hyvin varautumista ja tulevista kriiseistä selviytymistä”, Salminen totesi keskustelussa.