Stop Diaetes - tiedoista ratkaisuihin (StopDia)

Hankkeen tavoitteiden kuvaus toiminnan alkaessa

Terveiden elintapojen omaksuminen ja elintapasairauksien ehkäisy on haasteellista nyky-yhteiskunnassa. Tavoitteenamme on kehittää tehokkaita yksilö- ja ympäristötason ratkaisuja, joilla voidaan tukea pysyvien, terveyttä ja hyvinvointia edistävien elintapojen omaksumista kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevilla henkilöillä. Tutkimme, miten terveellisiä elintapoja voidaan edistää yksilöllisten, digitaalisuutta hyödyntävien ratkaisujen ja tuuppauksen eli elinympäristössä tehtyjen elintapamuutoksia helpottavien muutosten avulla. Näiden vaikutuksia elintapoihin, elintapasairauksien riskiin ja yhteiskunnan kustannuksiin tutkitaan kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuorovaikutuksessa keskeisten terveydenhuollon toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kiinteä yhteistyö julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa varmistaa, että kehitetyt ratkaisut integroituvat osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Hankkeen saavutusten kuvaus ohjelman loppuessa

Stop Diabetes -tutkimushankkeen tavoitteena on ollut luoda yksilön, ympäristön ja yhteiskunnantasoille malli tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn. Malli on luotu yhteistyössä monitieteisen tutkimusryhmän ja laajan yhteistyökumppaniverkoston kanssa. Tutkimus osoitti FINDRISC-diabetesriskitestin ennustavan sairastumisriskin tehokkaasti ilman laboratoriotestejä. Yli puolella kohonneet riskipisteet saaneesta tutkimukseen mukaan lähteneistä oli jo sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja viidellä prosentilla aikaisemmin tunnistamaton diabetes.

Tutkimushankkeen randomoidussa kontrolloidussa interventiossa testattiin osana terveydenhuollon normaalia toimintaa digitaalisen ja ryhmäohjauksen vaikuttavuutta. Alustavien tulosten mukaan osallistuminen elintapaohjaukseen ryhmässä ja terveellisiä elintapoja tukevan sovelluksen käyttö auttoivat tutkimukseen osallistuneita parantamaan ruokailutottumuksiaan ja kaventamaan vyötärönympärystään.

StopDia töissä -tutkimuksessa muokattiin työympäristöjä tukemaan terveyttä edistäviä ruokailu- ja liikkumistottumuksia. Alustavien tulosten mukaan työpäivän aikainen kasvisten ja hedelmien sekä pähkinöiden käyttö oli hieman suurempaa tutkimusvuoden lopussa, mutta suolaisten ja makeiden herkkujen syömisessä ei havaittu eroa. Palauttavien taukoliikuntaliikkeiden tekeminen oli yleisempää tutkimuksen lopussa. Tutkimuksessa kehitettiin terveystaloudellinen investointilaskuri, jolla päättäjä pystyy arvioimaan kuinka vaikuttavaa on terveysinterventioon sijoittaminen.