Tietoisuus, ennaltaehkäisy ja varhaiset interventiot lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä (APEX)

Hankkeen tavoitteiden kuvaus toiminnan alkaessa

Mielenterveyden ongelmat ovat taakkana sekä koko väestön hyvinvoinnille että yhteiskunnan taloudelliselle kantokyvylle. Tavoitteenamme on edistää lasten oikeutta mielen hyvinvointiin sosioekonomisesta ympäristöstä, maantieteellisestä sijainnista tai etnisestä taustasta riippumatta. Mielenterveystietoisuuden lisääminen vaikuttaa sekä lasten että aikuisten mielen hyvinvointiin. Sen edistämistä täydennetään digitaalisessa hoitoympäristössä toteutetuilla kohdennetuilla interventioilla, jotka kohdistetaan keskeisiin kehityksellisiin siirtymävaiheisiin. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmista mahdollisesti myöhemmin elämässä tulevia haittoja. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat maahanmuuttajille suunnatut palvelut. Digitaalisuus mahdollistaa palvelujen tuottamisen tasapuolisesti ja helpottaa mielen hyvinvointia edistävän käyttäytymisen omaksumista. Kokonaisuuden tavoitteena on mahdollistaa siirtymä lastensuojelusta ja erikoissairaanhoidon palveluista varhaiseen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Hankkeen saavutusten kuvaus ohjelman loppuessa

Käytösongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaisen vaiheen hoitoon kehitetty Voimaperheet digiavusteinen vanhempainohjaus testattiin ja implementoitiin osaksi lasten ja heidän perheidensä peruspalveluita. Voimaperheet vanhempainohjaus osoittautui vaikuttavaksi 6, 12 ja 24 kuukauden seurannassa. Se on onnistuttu implementoimaan kolmasosaan Suomen neuvoloista. Riskiryhmän tunnistaminen toteutettiin väestöseulonnalla hyödyntämällä lastenneuvolaa.

Huolet hallintaan -hankkeen tavoitteet, digitaalisen hoito-ohjelman kehittäminen lasten ahdistuneisuuden hoitoon ja ahdistuneisuuden seulonnan implementointi kouluterveydenhuoltoon ovat toteutuneet. Satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen tulokset saadaan seurantojen (6 ja 12 kuukautta satunnaistamisesta) päätyttyä vuosina 2020-2021.

Syntymäkohortin 1981 pojilla sairaanhoidon ja rikosten selvittämisen kustannukset aikuisuuteen mennessä olivat käytöshäiriöoireiden korkeimmassa desiilissä lähes kuusinkertaiset verrattuna alimpaan ryhmään, tytöillä lähes kaksinkertaiset.

Ihmislähtöinen digitaalinen teknologia -tutkimus tarkasteli lasten ja nuorten digitaalista lukutaitoa mielen hyvinvoinnin kontekstissa. Se toteutettiin vuorovaikutuksessa opettajaopiskelijoiden, eri-ikäisten lasten ja nuorten sekä heidän opettajiensa kanssa. Tutkimus osoitti, että mielen hyvinvoinnin digitaalisissa ratkaisuissa ei vielä ole otettu lapsilähtöisiä periaatteita ja lasten mielenkiinnon kohteita huomioon. Osallistamalla lapsia mielen hyvinvoinnin pohdintaan ja digitaalisten ratkaisujen suunnitteluun havaittiin, että lapset jäsentävät mielen hyvinvointia sekä digitaalisten ympäristöjen vaikutuksia laaja-alaisesti. Tutkimuksessa kehitettiin uusia ideoita tulevaisuuden digitaalisille ratkaisuille mielen hyvinvoinnin kontekstissa.