Tieteen vapaudesta ja vastuullisuudesta

Suomen Akatemia nosti tieteen vapauden näkyvästi esille päivittäessään vastikään arvonsa. Muotoilu on lyhyt ja ytimekäs: Suomen Akatemia vaalii ja vahvistaa tieteen vapautta ja vastuullisuutta. Toimimme avoimesti, luotettavasti sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäen.

Viime vuonna kohistiin siitä, että tutkimuksen turvallisuus nousi esille uutena vaatimuksena. Pelättiin, etteivät tutkijat saa enää valita aihettaan vapaasti. Nämä pelot eivät ole toteutuneet. On luotu menettelyt, joilla hallitaan esimerkiksi kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön liittyviä riskejä.

Miksi sitten tutkimuksen vapaus on nostettu näin keskeiseksi arvoksi? Akatemia ei itse ole tutkimusorganisaatio, mutta tuntee vastuuta rahoittamastaan tutkimuksesta. Akatemia haluaa myös seistä rahoittamiensa tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden tukena.

Tieteen vapaus ei ole ehdotonta, vaan sitä rajoittavat jo joka tapauksessa esimerkiksi lainsäädäntö ja etiikka. Suomessa yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset toteuttavat käytännön tutkimustoiminnan, ja ne kohtaavat kukin omalla tavallaan yhteiskunnan odotukset ja valtiovallan ohjauksen. Tieteen vapaus on turvattu perustuslaissa. Yliopistolaki turvaa yliopistojen autonomian.

Tieteen vapaus ei oikeastaan ole edes ristiriidassa sen kanssa, että tutkimuksen odotetaan tuottavan uutta tietoa ja saavan aikaan vaikutuksia. Laadukas tutkimus saa vaikutuksia vähintään tieteensisäisesti, usein myös tätä laajemmin. Yhä useampi tutkija hyväksyy sen, että tutkimuksella tavoitellaan myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta, antaahan se myös tutkimustyölle merkitystä. Tutkimuksen välilliset ja välittömät hyödyt ovat yksi syy pyrkiä resurssien lisäämiseen siten kuin niin sanotussa TKI-rahoituslaissa on määritelty. Tutkimustoiminnan yhteydet elinkeinoelämään ovat läheiset. Vankka perustutkimus on tutkimuksen kaupallistamisen perusedellytys. Suomessa on tunnistettu kärkialoja, joista halutaan erityisesti huolehtia.

Kuohuntaa maailmalla

Tieteen vapauden esille nousuun on myös kansainvälisiä syitä. Yhdysvalloissa presidentinhallinto on kohdentanut merkittäviä leikkauksia erityisesti tietyntyyppisen tutkimustoiminnan rahoitukseen. Huippuyliopistojakin on painostettu hyväksymään erilaisia hallinnon vaatimuksia rahoituksen ehtoina, ja kokonaisia tutkimuksen linjoja on lakkautettu tai lakannut. Nämä toimet heijastuvat myös siihen, mitä tutkimusyhteistyötä Suomessa voidaan harjoittaa amerikkalaisten toimijoiden kanssa. 

Euroopassa Unkari on selkein esimerkki valtionhallinnon puuttumisesta akateemiseen vapauteen. Vuonna 2017 Unkarissa säädettiin ulkomaalaisia yliopistoja koskeva laki, mikä johti Central European University’n toiminnan siirtämiseen Wieniin. Laki oli käytännössä suunnattu tätä yhtä yliopistoa vastaan. Kyseinen miljardööri Sorosin nimeen liitetty yliopisto oli perustettu tutkimaan ja edistämään Itä-Euroopan siirtymistä sosialismin ajasta läntiseksi demokratiaksi. Yliopisto kehittyi nopeasti huippuyliopistoksi yhteiskuntatieteissä ja erityisesti politiikan tutkimuksessa. 

Tieteen vapaus kytkeytyy vastuullisuuteen

Tiede on uutta luova voima. Se on osa sellaista rationaalista maailmankuvaa, josta kumpuavat myös ajatukset demokratiasta ja yksilön oikeuksista. Vaatimus poliittisen päätöksenteon perustumisesta tutkittuun tietoon samoin kuin median vapaus ovat osa tätä samaa kehikkoa. Esimerkiksi yhteiskuntien moniin kestävyyshaasteisiin reagointi edellyttää perustakseen luotettavaa tietoa. Vasta sen jälkeen voidaan aloittaa merkityksellinen poliittinen keskustelu keinovalinnoista.

Tiede ei vastaa kaikkiin kysymyksiin eikä niihin useinkaan voi edes vastata vain yhdellä tavalla. Tieteen näkökulmasta vastuullisuus on yhtä hyvin totuuden etsintää tieteen hyväksymin keinoin, ymmärrystä oman tiedon pätevyydestä ja rajallisuudesta, kuin sitä, että osallistutaan keskusteluun yhteiskunnan tilasta ja ongelmista. Parhaassa tapauksessa tarjotaan tienviittoja myös kohti ratkaisuja. Poliittisen puheen kentällä tutkijoiden ääni on vain yksi monista. Silti kokonaan ilman sitä ääntä ollaan ongelmissa.

Edellä mainitussa Akatemian toimintatavassa nostettiin esille muun muassa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Akatemia päivitti samalla myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmansa. Osaltaan juuri Yhdysvalloista kantautuvat äänet perustelivat sitä, että syrjinnän ja vähemmistöjä koskevan tiedon merkitys haluttiin näin nostaa esille. Arvot eivät saa jäädä ainoastaan paperille, vaan ne tulee voida elää todeksi käytännön arjessa. Arvoilla pitää olla katetta.