Hyvinvointialueiden T&K-toiminnan vahvistamisen rahoitushaku

• julkaistaan 20.8.2026
• Haun suunnitellaan olevan avoinna 21.10.-18.11.2026.
• Potentiaalisille hakijoille suunnattu infotilaisuus järjestetään kesäkuun alkupuolella.
• Aikataulutuksella tuetaan hakijoiden konsortioiden valmistautumista. Hyvinvointialueiden T&K-toimintaa vahvistava rahoitushaku toteutetaan nyt toista kertaa.

Akatemiahankkeiden ja akatemiatutkijan tehtävän rahoitushaut

• Rahoitushaut toteutetaan edellisen vuoden aikataulussa.
• Kummankin haun hakuilmoitus julkaistaan 24.9.2026.
• Hakujen suunnitellaan olevan avoinna 14.10-11.11.2026.
• Akatemia on käynnistänyt vuoden 2026 alusta alkaen akatemiahankkeiden rahoitusmuodon uudistamisprojektin. Projektin lähtökohdista voit lukea blogipalstaltamme. Lisätietoja uudistuksesta julkaistaan kesäkuussa.

Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman rahoitushaku

• Hakuilmoitus julkaistaan 1.10.2026.
• Haun suunnitellaan olevan avoinna 21.10-18.11.2026.

Strategisen tutkimuksen uudet ohjelmat

• Strategisen tutkimuksen uusien ohjelmien aiehaun ajoitus riippuu valtioneuvoston päätöksentekoaikataulusta.
• Strategisen tutkimuksen neuvosto jättää uusien ohjelmien teema-aloitteen valtioneuvostolle kesäkuussa. Mikäli valtioneuvoston aikataulu seuraa edellisiä vuosia, Akatemia tavoittelee uusien ohjelmien aiehaun julkaisemista lokakuussa 2026 ja haun avaamista marraskuussa 2026.

Hakukohtaiset hakuilmoitukset julkaistaan Akatemian verkkosivuilla ilmoitettuina ajankohtina. Tarkemmat hakuohjeet ja arviointiperusteet esitetään varsinaisissa hakuilmoituksissa.

Uuden valtionavustuspalvelun käyttöönotto siirtää rahoitushakujen ajoitusta

Syksyllä 2026 avattujen hakujen rahoituspäätökset tehdään toukokuussa tai kesäkuun alussa 2027. Strategisen tutkimuksen uusien ohjelmien osalta siihen mennessä on toteutettu myös ohjelmien varsinainen hakuvaihe.

Vuosina 2026 ja 2027 järjestettävien rahoitushakujen aikataulua määrittelee merkittävällä tavalla Suomen Akatemian siirtyminen käyttämään rahoitushakutoiminnassaan valtionavustusten yhteistä tietojärjestelmää syyskuusta 2027 alkaen. Uuden palvelun käyttöönoton ajoitus merkitsee sitä, että joitakin aiempina vuosina keväisin avattuja rahoitushakuja toteutetaan syyskuun 2027 alusta lähtien uutta valtionavustuspalvelua käyttäen. Akatemia tiedottaa kyseisten hakujen ajoituksesta ja toteutuksesta mahdollisimman varhain alkuvuodesta 2027. Viimeiset rahoituspäätökset tehdään ennen kesäkuun puoliväliä 2027, jotta rahoituspäätökset voidaan ottaa suorituspaikoilla vastaan ennen nykyisen verkkoasioinnin sulkemista.

Akatemia tiedottaa tutkijoille ja tutkimusorganisaatioille uuden palvelun käyttöönotosta ja käyttötavoista sekä järjestää hakijoille perehdytystä uuden tietojärjestelmän käyttöön kevään 2027 aikana.

Seuraa ajankohtaista tietoa verkkosivuiltamme

Hakujen aikatauluihin voi tulla tarkennuksia esimerkiksi talousarviopäätösten ja valtionavustuspalvelujen käyttöönoton yhteydessä. Lisäksi kansainvälisessä yhteistyössä toteuttavat rahoitushaut ilmoitetaan erikseen. Ajantasaisin tieto rahoitushauista, hakuehdoista ja määräajoista löytyy Suomen Akatemian verkkosivuilta hakuilmoitusten julkaisemisen yhteydessä: www.aka.fi/haut

Tieteen vapauden korostamisen ohella Akatemian hallitus haluaa myös painottaa vastuullisen tieteen tärkeyttä. Vastuulliseen tieteeseen kuuluvat esimerkiksi vastuullinen tutkijanarviointi, hyvä tieteellinen käytäntö, tieteen avoimuus ja tutkimusturvallisuus. Arvojen päivityksen taustalla vaikuttavat toimintaympäristön muutokset.

"Tieteen vapaus ja vastuullisuus ovat näkemyksemme mukaan paitsi meidän, myös rahoittamamme tutkimustoiminnan kannalta ratkaisevan tärkeitä arvoja. Tieteen vapautta haluttiin nyt korostaa uudella tavalla, koska se ei ole Euroopassakaan itsestäänselvyys. Ilman tieteen vapautta ei ole aitoa tiedettä. On tärkeää, että arvot eivät jää juhlapuheisiin, vaan että ne voidaan elää todeksi käytännön toiminnassa," kertoo Akatemian hallituksen puheenjohtaja, professori Kimmo Nuotio.

Tutustu Suomen Akatemian strategiaan 

Aiheina arktisen alueen murros ja mielen kansanterveys

Arktinen alue murroksessa (ARCTIC) -ohjelmaan vastaanotettiin 44 hakemusta, ja näistä 15 hanketta saa kutsun varsinaiseen hakuun. Mielen kansanterveys (MIND) -ohjelmaan hakemuksia tuli puolestaan 50, joista 15 saa kutsun jatkoon.

Syksyllä 2026 aloittavien kuusivuotisten tutkimusohjelmien lähtökohtana on kaksi yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusteemaa. Arktinen alue murroksessa -ohjelma tarkastelee arktisella alueella käynnissä olevaa monitasoista murrosta. Mielen kansanterveys -ohjelma keskittyy hyvän mielenterveyden rakentumiseen ja sen edistämiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Varsinaisen haun hakemukset arvioidaan kahdessa eri paneelissa, joista toinen keskittyy hakemusten tieteelliseen merkitykseen ja laatuun ja toinen niiden yhteiskunnalliseen relevanssiin sekä vaikuttavuuteen. Alustavan tiedon mukaan strategisen tutkimuksen neuvosto päättää ohjelmiin valittavista hankkeista syyskuussa.

Ohjelmajohtajahaussa etsitään näkemyksellistä ja verkostoitunutta johtajaa kummallekin uudelle ohjelmalle

STN hakee kumpaankin uuteen ohjelmaan myös osa-aikaista ohjelmajohtajaa, jonka tehtävänä on tukea ohjelmakokonaisuuden rakentumista sekä edistää hanke- ja. ohjelmarajat ylittävää tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta koko ohjelman ajan. Ohjelmajohtajarahoitus myönnetään hakijan omalle taustaorganisaatiolle. Lisätietoja ohjelmajohtajahausta hakuilmoituksessa. Ohjelmajohtajan tehtäviä koskeva rahoitushaku avataan 25. maaliskuuta.

Ensimmäiset haut alkavat 25.3. Tarkemmat hakuajat on listattu alla. Hakijoille järjestetään infotilaisuuksia, joiden materiaalit ovat myös hakijoiden tukena.

Kevään 2026 hauissa haettavana oleva rahoitus:

• Temaattiset tutkimusinfrastruktuurit -haku
  • Hakuaika 25.3. –29.4.
  • Hakuinfo 10.3.2026klo 12.00–13.30
• Yhteiskäyttöiset tutkimusinfrastruktuurit -haku
  • Hakuaika 25.3. –29.4.
  • Hakuinfo 10.3.2026klo 12.00–13.30
• Kliinisen tutkimuksen haku
  • Hakuaika 25.3. –29.4.
  • Hakuinfo 11.3.2026 klo 15.30–16.30
• Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaku
  • Hakuaika 25.3. –6.5.
  • Hakuinfo 17.3.2026 klo 13.00–14.30
• Suurteholaskennan kansainvälisen yhteistyön haku
  • Hakuaika 1.4. –6.5.
  • Hakuinfo 17.3.2026 klo 10.00–11.00

Tutkimusrahoituksen kasvu johtui Akatemialle kohdistetusta valtion T&K-lisärahoituksesta. Kansallinen tavoite on nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Akatemia suuntasi lisärahoitusta yhteensä noin 100 miljoonaa euroa tutkimuksen lippulaivojen ja tutkimusinfrastruktuurien tukemiseen, tohtorikoulutuksen lisäämiseen, tutkimuksen hyödyntämisen rahoittamiseen sekä useisiin temaattisiin hakuihin.

Akatemian vertaisarviointiin ja kilpailuun perustuva rahoitusmalli nostaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta.

”Toimintaamme ja rahoitustamme kehitetään jatkuvasti T&K-rahoituksen linjausten mukaisesti. Rahoittamalla pitkäjänteisesti rohkeita tutkimusideoita edistämme korkeatasoista osaamista, kehitämme tutkimusympäristöjä ja tuemme uusia tutkimuksen vahvuusalueita”, Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola sanoo.

Merkittävä rahoitusosuus rohkeisiin tutkimusideoihin

Akatemia terävöitti tutkimusrahoituskokonaisuuttaan kolmen tiedepoliittisilta tavoitteiltaan ja profiililtaan erilaisen rahoituskokonaisuuden kautta: Kipinä ‒ Pitkäjänteisesti uusia rohkeita tutkimusideoita, Ahjo ‒ Huippuosaaminen yhteiskunnan käyttöön ja Käänne ‒ Yhdessä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin.

Vuoden 2025 tutkimusrahoituksesta 52 prosenttia kohdistui pitkäjänteisesti uusia rohkeita tutkimusideoita tukevaan tutkimukseen (Kipinä-rahoitus). Huippuosaamista yhteiskunnan käyttöön tukevaan Ahjo-rahoituskokonaisuuteen käytettiin 23 prosenttia rahoituksesta, ja ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin edistävään Käänne-rahoituskokonaisuuteen 20 prosenttia.  

T&K-lisärahoitusta hyvinvointialueille ja kliiniseen tutkimukseen

Valtioneuvoston T&K-lisärahoituksen mukaisia temaattisia hakuja avattiin vuonna 2025 kliiniseen tutkimukseen, metsäbiomassan tutkimukseen ja hyvinvointialueiden T&K-toiminnan vahvistamiseen. Haut ovat tuoneet Akatemian rahoituksen piiriin uusia tutkijoita myös hyvinvointialueilta ja ammattikorkeakouluista ja ne ovat vahvistaneet hyvinvointialueiden T&K-osaamista ja paikallisia tutkimusympäristöjä.

Kansainvälisten osaajien rekrytointiin merkittävä rahoitus

Vuonna 2025 toteutettiin merkittävä rahoitushaku kansainvälisten osaajien rekrytoinnin vahvistamiseksi Suomeen. Osana yliopistojen profiloitumisen rahoitusta tähän tarkoitukseen avattiin 50 miljoonan euron rahoitushaku kaikille yliopistoille.

Rahoitus on kansainvälisestikin vertaillen mittava samaan aikaan, kun useat eurooppalaiset maat ja EU vahvistavat vastaavia rekrytointeja. Kansainvälisten osaajien rekrytoimista tukeva rahoitushaku on osa kokonaisuutta, jonka avulla Suomi vahvistaa asemaansa tieteen ja innovaatioiden kärkimaana.

Tutkimuksen turvallisuuden varmistamiseen uusia toimia

Tutkimuksen turvallisuuden näkökulma nostettiin uudella tavalla esiin vuonna 2025 voimaan tullessa laissa Suomen Akatemiasta. Turvallisuutta käsittelevä lisäys edellyttää, että Akatemia ottaa asianmukaisesti ja riskiperusteisesti huomioon tutkimuksen turvallisuuden tutkimushankkeissa, tutkimusyhteistyössä ja tutkimustulosten hyödyntämisessä – kuitenkin huolehtien tutkijan oikeudesta valita tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä.

Organisaatiouudistus vahvistanut toimintakykyä, taloutta vakautettu

Syyskuussa 2024 toteutettu viraston organisaatiouudistus ja toiminnalliset uudistukset edistävät Akatemian kykyä toimeenpanna strategiaansa. Riskienhallinnan prosessit tukevat strategian toimeenpanoa.

Viraston talous on saatu vakautettua huolimatta aikaisempaa kireämmästä toimintamenobudjetista henkilöstömäärää vähentämällä, hankintamenosäästöillä ja toimitiloja supistamalla.

Tutkimusrahoituksen prosessiohjausta vahvistettiin vuoden 2025 aikana laatimalla prosessi- ja toimintakartat ja yhtenäistämällä ohjeistusta. Akatemia toteutti kasvaneen myöntövaltuuden rahoitushaut laadukkaasti ja tehokkaasti. Rahoituskokonaisuutta kehitettiin ja samalla vähennettiin tutkimusrahoituksen työvoimatarvetta, lisättiin työn automatisointia ja parannettiin työn tuottavuutta.

Suomen Akatemian toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 on ilmestynyt. Tutustu toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen: Suomen
Akatemian tilinpäätös vuodelta 2025 (pdf)

Tutustu myös vuonna 2025 julkaistuihin tietokarttoihin. Tietokartoissa on tietoa Akatemian rahoituksen vaikuttavuudesta, tutkimusaiheista ja -teemoista rahoitushakemuksissa sekä talvihaun hakemus- ja päätöstilastoja: aka.fi/tietokartat

Suomen Akatemian talvihaun 2026 hakijapalautteen perusteella hakijoille erityisen tärkeitä tekijöitä ovat hakuprosessin sujuvuus ja ennakoitavuus sekä nopeasti saatavilla oleva, asiantunteva neuvonta.

Eniten myönteistä palautetta sai haun sulkeutumisajankohdan siirtyminen tammikuulta marraskuulle. Uudistettu aikataulu koettiin selvästi aiempaa toimivammaksi, sillä se kevensi sekä tutkimusryhmien että tutkimuspalveluiden työkuormaa lomakaudella. Useat vastaajat toivoivat, että uusi aikataulu vakiintuisi pysyväksi.

Myös hakuneuvonta sai runsaasti kiitosta. Vastaajat kuvasivat yhteydenottolomakkeen kautta saatua neuvontaa nopeasti reagoivaksi ja asiantuntevaksi. Erityisesti arvostettiin selkeää ja johdonmukaista ohjeistusta. Hakuilmoituksesta löytyviä hakemuksen laatimisen ohjeita pidettiin edelleen lähes poikkeuksetta riittävinä.

Hakemuksen osana ensimmäistä kertaa ollut tutkimuksen turvallisuuden itsearviointia koskeva liite koettiin hakemuksen osista hankalimmaksi. Saimme aiheesta runsaasti palautetta, joka on Akatemialle erityisen arvokasta jatkokehittämisen kannalta. Hakijapalautteen perusteella moni hakija sai uuden liitteen täyttämiseen tukea omasta organisaatiostaan. Uuden käytännön omaksuminen onkin edennyt yhteistyössä, ja organisaatioiden asiantuntemuksella on keskeinen merkitys siinä, että hakijat voivat vastata uusiin vaatimuksiin.

Saatua palautetta hyödynnetään hakuprosessin jatkuvassa kehittämisessä

Talvihaun hakijat ovat jo muutaman vuoden ajan valinneet itse arviointipaneelin, jossa hakemus arvioidaan. Aiempien vuosien tavoin vastaajista valtaosa koki itsenäisen paneelivalinnan selkeäksi ja piti paneelikuvauksia riittävinä. Erityisesti monitieteisten hakemusten osalta sopivan paneelin valinta koettiin kuitenkin joskus vaikeaksi.

Kokonaisuutena hakijapalaute osoittaa, että hakuprosessin keskeiset periaatteet toimivat, ohjeistus on pääosin kunnossa ja hakijoiden kokemus hakemisesta on edellisvuotta myönteisempi. Kehittämisen paikkojakin kuitenkin on. Suomen Akatemia kiittää lämpimästi kaikkia palautteeseen vastanneita. Saatu palaute tarjoaa arvokasta tietoa hakijoiden ja hakijaorganisaatioiden hakukokemuksesta, ja sitä hyödynnetään sekä seuraavan talvihaun suunnittelussa että hakuprosessin jatkuvassa kehittämisessä.

Tutustu talvihaun hakijapalautekyselyn vastausten jakaumiin ja niistä laskettuihin tunnuslukuihin: Talvihaun 2026 hakijapalautekysely: vastausten jakaumia ja niistä laskettuja tunnuslukuja (pdf)

• luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta päättää hakemuksista 9.6.2026 
• biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta 10.6.2026  
• kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta 11.6.2026. 

Uudet rahoituskaudet alkavat 1.9.2026.  

Talvihaku päättyi 12.11.2025, ja nyt vuorossa on hakemusten arviointi. Akatemiassa hakemusten arviointi perustuu kansainväliseen vertaisarviointiin. Hakijat valitsivat itse hakemuksilleen sopivimman arviointipaneelin 40 paneelin valikoimasta ja pääsivät siten henkilökohtaisesti vaikuttamaan hakemuksensa käsittelyyn. 

Akatemian tiedeasiantuntijat rekrytoivat arvioijat valtaosin jo ennen haun päättymistä, mutta paneelien asiantuntemusta on myös täydennetty uusilla asiantuntijoilla tarpeen mukaan. Joulu-tammikuussa kaikki hakemukset olivat jo arvioitavina, ja paneelit kokoontuvat tammi-maaliskuussa. Paneelikokouksissa arvioidaan kaikki ainakin yhdeltä arvioijalta arvosanan 5 (excellent) tai 6 (outstanding) saaneet hakemukset. 

Tieteelliset toimikunnat pääsevät tutustumaan hakemuksiin ja lausuntoihin huhti-toukokuussa sekä valmistelemaan rahoituspäätöksiä niiden pohjalta. Toimikunnat ottavat harkinnassaan huomioon kyseisessä haussa päätettävänään olevien hakemusten kokonaisuuden suhteessa haun tavoitteisiin. Rahoituksella on tavoitteena edistää tiedettä monialaisesti. Päätökset perustuvat arviointilausuntoihin ja paneelien tekemään paremmuusjärjestykseen. Muutoin tasavertaisten hakemusten välillä annetaan etusija hakemukselle, jonka toimielin katsoo parhaiten edistävän tutkimuksen ja tiedeyhteisön sukupuolittuneisuuden purkamista ja monimuotoisuutta sekä kestävää kehitystä. 

Akatemia varaa vuoden 2026 tutkimusrahoituksessa rahoitusta tohtorikoulutuksen vahvistamiseen akatemiahankkeissa. Akatemiahankkeeseen sisällytetty tohtorikoulutus on yksi päätöksenteon perusteista tieteellisesti yhtä korkealaatuiseksi arvioitujen hankkeiden kesken. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi toimikunnat käyttävät myös omia linjauksiaan rahoituspäätöksiä tehdessään. 

Hakija saa ilmoituksen päätöksestä sähköpostiinsa, kun se on tehty. Päätösilmoitus ja arviointilausunnot sekä yksittäisiltä arvioijilta että paneelilta − mikäli hakemus eteni paneeliarviointiin − ovat luettavissa SARA-järjestelmässä Omat hakemukset - Päätökset-välilehdellä. Jokaisessa päätöksessä on myös toimikunnan perustelu päätökselle. Arviointilausunto on lähtökohtaisesti salassa pidettävä asiakirja, ja yhteydenotto arvioijiin on kielletty. 

• Hakijainfon tarkemmat tiedot löytyvät tapahtumasivuiltamme.
• Teams-linkki 11.3.2026 hakijainfotilaisuuteen klo 15.30-16.30

Infotilaisuuden ohjelma:

• 15.30-16.30 Kliinisen tutkimuksen haku
• lopussa on aikaa kysymyksille, puheenjohtajana johtava tiedeasiantuntija Aki Salo

Haun tavoitteena on vahvistaa kliinistä tutkimusta ja edistää kliinistä tutkijanuraa. Rahoituksella pyritään lisäämään yhteistyötä sekä mahdollistamaan kliinisen tutkimuksen osaaminen laajasti eri erikoisaloilla rohkaisemalla kliinistä potilastyötä tekeviä lääkäreitä tai muita terveydenhuollon ammattilaisia osa-aikaisesti tutkimustyöhön. Lisäksi pyritään tuottamaan uutta tutkimustietoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sairauksien hoitoon, diagnostiikkaan, ennalta ehkäisyyn tai kaupalliseen toimintaan. Rahoitusta voivat hakea vain kolmen tai useamman ryhmän muodostamat konsortiot. Yhdelle konsortiolle voidaan myöntää enintään 1,7 miljoona euroa neljälle vuodelle. Yhteensä haettavana on 25 miljoonaa euroa.

Blogi hausta on julkaistu 16.1.2026. Haun tarkemmat tiedot kerrotaan 25.2.2026 julkaistavassa hakuilmoituksessa Haut-verkkosivuillamme. Haku on auki verkkoasioinnissa 25.3.2026 – 29.4.2026.

2026 Temaattiset tutkimusinfrastruktuurit -haku

Haun tavoitteena on edistää alueellista elinvoimaisuutta ja kunnianhimoista T&K-toimintaa.  Tutkimusinfrastruktuurirahoitusta suunnataan korkeatasoista soveltavaa tutkimusta tekeville tutkimusorganisaatioille, kuten ammattikorkeakouluille. Rahoitus kohdistuu alueellisesti merkittävien paikallisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja päivittämiseen. Kukin tutkimusorganisaatio voi osallistua hakuun korkeintaan kolmella hakemuksella. Yksittäinen tutkimusorganisaatio saa osallistua konsortiomuotoiseen hakemukseen vain yhdellä osahankkeella.

Haun avulla tutkimusinfrastruktuureja kehitetään sektoreiden välisenä yhteistyönä. Yhteistyö vahvistaa palveluiden ja osaamisen hyödyntämistä sekä kerryttää kumppanien T&K-osaamista. Hakemuksessa tulee olla vähintään yksi alueellinen yhteistyökumppani.

Rahoitettujen tutkimusinfrastruktuurien tulee edistää alueellisia T&K-toimintaan liittyviä tavoitteita. Niitä on kartoitettu muun muassa älykkään erikoistumisen strategioissa ja muissa maakuntatason strategioissa.

Yksittäiselle tutkimusinfrastruktuurihankkeelle myönnetään rahoitusta enintään kaksi miljoonaa euroa. Konsortiomuotoiselle tutkimusinfrastruktuurihankkeelle myönnetään rahoitusta enintään kolme miljoonaa euroa ja sen osahankkeelle enintään kaksi miljoonaa euroa. Koko haulle on varattu yhteensä 30 miljoonaa euroa.

2026 Yhteiskäyttöiset tutkimusinfrastruktuurit -haku

Rahoitus on tarkoitettu tiekartalla olevien ja tiekartan ulkopuolisten kansallisten tutkimusinfrastruktuurien kehittämiskuluihin.

Haun tavoitteena on edistää uusien innovaatioiden syntymistä ja kunnianhimoista T&K-toimintaa suuntaamalla infrastruktuurirahoitusta näiden monipuolisen käytön lisäämiseen. Rahoitus kohdistuu kansainvälisesti korkeatasoisten ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojärjestelmän (TKI-järjestelmän) eri käyttäjäryhmien hyödyntämien tutkimusinfrastruktuurien ja niiden sisältämien testausalustojen yhteiskäytön lisäämiseen.

Rahoituksella kehitetään palveluita uusille käyttäjäryhmille, jotka muodostuvat akateemisen sektorin ulkopuolisista TKI-toimijoista. Rahoitetuilla tutkimusinfrastruktuureilla tulee olla myös merkitystä kansallisten tai kansainvälisten osaamiskeskittymien ja TKI-ekosysteemien, kuten esimerkiksi lippulaivojen tai veturiekosysteemien, toimintaan. Majakkatutkimusinfrastruktuurit voivat lisäksi hakea rahoitusta innovaatio- ja sidosryhmäyhteistyön asiantuntijan palkkaukseen sekä tutkimusinfrastruktuurin vakinaisen henkilöstön osaamisen tavoitteelliseen kehittämiseen osana kehittämishanketta.

Akatemialta haettavan rahoitusosuuden suositeltava alaraja on yksittäisen hakemuksen osalta 200 000 euroa. Konsortiohakemuksessa osahankkeen suositeltava alaraja on 100 000 euroa ja koko konsortion suositeltava alaraja on 600 000 euroa. Koko haulle on varattu yhteensä 70 miljoonaa euroa. Tiekartan tutkimusinfrastruktuurit voivat hakea rahoitusta viidelle vuodelle ja tiekartan ulkopuoliset tutkimusinfrastruktuurit kolmelle vuodelle.

• data ja datapohjainen arvonluonti,
• murrosteknologiat,
• terveys ja hyvinvointi,
• ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus sekä
• turvallisuus, resilienssi ja puolustus.

Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitus on tarkoitettu Suomen Akatemian ja strategisen tutkimuksen neuvoston aiemmin rahoittamassa tutkimuksessa saatujen tulosten ja tuotosten monipuoliseen hyödyntämiseen. Vuoden 2026 haussa rahoitusta voivat hakea Akatemian ja strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden hankejohtajat, joiden hankkeen rahoituskausi päättyy aikavälillä 1.1.2025-31.12.2026. Hakukelpoiset hakijat ovat saaneet rahoituksensa seuraavista rahoitusmuodoista: akatemiatutkijan tehtävä, kliininen tutkija, akatemiahanke, suunnattu akatemiahanke, akatemiaohjelma, strategisen tutkimuksen ohjelma tai Akatemian kautta myönnetty kansainvälinen hankerahoitus. Lisäksi hakukelpoisia ovat Akatemian huippuyksikköohjelma 2018–2025 -rahoituksen hankejohtajat (huippuyksiköiden johtajat ja osahankkeiden johtajat).

Akatemia varaa vuoden 2026 tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushakuun kahden vuoden valtuuden eli yhteensä 20 miljoonaa euroa. Tällä summalla voidaan rahoittaa noin 50–60 kaksivuotista hanketta. 

”Kehitämme Akatemian kilpailuun ja vertaisarviointiin perustuvaa toimintaa jatkuvasti huomioiden kansalliset T&K-rahoituksen linjaukset ja suunnitelmat. 20 miljoonaa euroa tutkimuksen hyödyntämiseen on merkittävä panostus, jolla pyrimme lisäämään jo tehdyn tutkimuksen laaja-alaista hyödyntämistä strategisilla valinta-alueilla. Tutkimuksen hyödyntämisen rahoituksella tutkijat voivat testata hyödyntämisideoitaan ja monipuolistaa yhteistyöverkostojaan esimerkiksi yritysmaailman puolelle. Näin saamme huippuosaamisen ja uusimman tiedon yhteiskunnan käyttöön.” kertoo Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola.

Haun tarkemmat tiedot julkaistaan verkkosivuillamme helmi-maaliskuussa 2026.

Suomen Akatemia vahvistaa strategisia valintoja kehittämällä rahoitusmuotojaan ja suuntaamalla rahoitusta. Ensimmäisenä toimena Akatemia suuntaa tänä keväänä Proof of Concept -rahoitusta valintojen mukaisesti. Tällä 20 miljoonan euron rahoituksella edistetään huippuosaamisen ja uuden tutkimustiedon hyödyntämistä yhteiskunnassa.

”Strategiset valinnat kattavat hyvin Suomen tutkimuksen nykyisiä vahvuusaloja. Suuntaamme voimavaroja TKI-valintoihin osaamispohjan laajentamiseksi ja tutkimuksen entistä paremmaksi hyödyntämiseksi strategisten valintojen alueilla. Samalla jatkamme pitkäjänteistä panostustamme tutkimukseen laaja-alaisesti ja akateemista vapautta kunnioittaen, jotta varmistamme tulevaisuuden uudet alut ja osaamisen nopeasti muuttuvassa maailmassa”, Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola sanoo.

Business Finlandin vuoden vaihteessa voimaan astunut uusi strategia antaa erinomaiset mahdollisuudet viedä TINin kansallisia valintoja käytäntöön. Business Finlandin työllä konkretisoidaan valinnat yritys- ja tutkimuslaitostasolla ja varmistetaan, että innovaatioputki on strategisilla alueilla katkeamaton tutkimuksesta aina uusien ratkaisujen kaupallistamiseen asti.

"Suomessa syntyy noin yksi prosentti maailman uudesta tiedosta. Meidän täytyy pystyä pienenä maana vivuttamaan rajallisia julkisia panostuksiamme niin, että kasvu vauhdittuu ja hyvinvointi lisääntyy mahdollisimman tehokkaasti. Valinnoillamme haemme vaikuttavuutta kohdistamalla resursseja sellaisiin kasvun murtokohtiin, joissa Suomella on selkeitä kansallisia vahvuuksia ja mahdollisuuksia globaaliin menestykseen", toteaa Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen.

Tiivistyvä yhteistyö vahvistaa TKI-työn vaikuttavuutta

Toisena toimena strategisten valintojen toimeenpanossa Suomen Akatemia ja Business Finland vahvistavat entisestään yhteistyötä. Tiivis yhteistyö varmistaa tuen innovaatiopolun eri vaiheisiin perustutkimuksesta innovaatioihin.

Suomen Akatemian ja Business Finlandin suunnitelmissa on vaikuttavimpien toimien tunnistaminen osaamispohjan vahvistamiseksi ja huippuosaajien kasvattamiseksi valintojen alueilla. Tunnistetuista tarpeista edetään kohti yhdessä koordinoituja ja toisiaan täydentäviä T&K-rahoitusmahdollisuuksia, sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Esimerkkeinä näistä jo käynnissä olevista Suomen Akatemian ja Business Finlandin toimista ovat rinnakkaiset energiatutkimusohjelmat sekä useiden maiden yhteisohjelmat, joissa Akatemia ja Business Finland ovat yhdessä mukana rahoittamassa yhteistyöhankkeita perustutkimuksesta innovaatioihin.

”Rahoitusyhteistyön lisäksi vahvistamme yhteistyötä tutkimuksen ja innovaatioiden osaamiskeskittymien kuten lippulaivojen ja veturiorganisaatioiden kesken. Tämä vahvistaa kansallista osaajapohjaa, riskinottoa ja tutkimuksen hyödyntämistä”, pääjohtaja Eerola sanoo.

Innovaatiotoiminta on tutkitusti kasvun paras lähde. Business Finlandin kautta kuluvana vuonna myönnettävällä 790 miljoonan euron rahoituksella jaetaan yritysten riskiä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä sekä tiivistetään yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä.

”Tarvitsemme älykästä erikoistumista, jotta resurssimme riittävät menestykseen myös kansainvälisillä kentillä.​ Meidän on ketterästi haettava pelipaikkoja nopeasti muuttuvassa maailmantaloudessa ja panostettava niihin määrätietoisesti yhdessä – ei sirpaleisesti tai sattumanvaraisesti resursseja hajottaen”, pääjohtaja Noponen sanoo.

”Entisestään tiivistyvä yhteistyömme Suomen Akatemian ja Business Finlandin välillä luo edellytyksiä huippututkimusta hyödyntävälle innovaatiotoiminnalle. Parhaimmillaan kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus auttaa luomaan kunnianhimoisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin vahvistaen vientiä ja suomalaisten yritysten kilpailukykyä markkinoilla”, pääjohtajat toteavat.

Tämän ennakkoilmoituksen tarkoituksena on antaa suomalaisille tutkijoille aikaa suunnitella yhteishankkeita eteläkorealaisten tutkijoiden kanssa. Haun eteläkorealainen rahoittaja on Korean kansallinen tutkimusrahoittaja NRF. NRF julkaisee hakuilmoituksen maaliskuussa 2026 ja vastaa myös hausta.

Haku jakaantuu kolmeen vaiheeseen:

• Suomalaiset tutkijat toimittavat aiehakemuksensa Akatemialle maalis-huhtikuussa. Tarkat päivämäärät ja ohjeet julkaistaan Akatemian verkkosivuilla.
• Suomalaiset ja eteläkorealaiset tutkijat jättävät yhteisen varsinaisen hakemuksensa NRF:lle maalis-huhtikuussa. Rahoitettavat hankkeet valitaan syksyllä 2026.
• Valittujen hankkeiden suomalaiset tutkijat jättävät hakemuksensa Akatemian verkkoasiointiin syksyllä. Hankkeet alkavat lokakuussa (korealaiset osapuolet) ja marraskuussa (suomalaiset osapuolet) 2026.

Etelä-Korean kanssa tehtävään yhteistyöhön valitut tutkimusaiheet sisältyvät Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan.

Jaosto linjaa ja päättää jatkossa rahoituksista pohjoismaisessa, eurooppalaisessa ja globaalissa rahoitusyhteistyössä.

Maailmanluokan tieteellisen huippuosaamisen kehittäminen edellyttää kansainvälisyyttä. Suomen Akatemian rahoitus kytkee huippuosaamisemme kansainvälisiin tutkimus- ja innovaatioverkostoihin ja tekee Suomesta entistä houkuttelevamman tiedemaan.

Mielen kansanterveys (MIND) -tutkimusohjelmaan saatiin 51 hakemusta ja Arktinen alue murroksessa (ARCTIC) -tutkimusohjelmaan 44 hakemusta.

Seuraavaksi arviointipaneelit arvioivat hakemusten tieteellisen laadun, yhteiskunnallisen relevanssin, vaikuttavuuden sekä sopivuuden ohjelmiin. Strategisen tutkimuksen neuvosto tekee päätöksen toiseen hakuvaiheeseen kutsuttavista hankkeista maaliskuun puolivälin jälkeen (alustavan aikataulun mukaan 16.3.).

Ohjelmajohtajahaku aukeaa maaliskuussa

Ohjelmien vaikuttavuuden vahvistamiseksi jokaiselle STN-ohjelmalle valitaan alallaan tunnustettu ja verkostoitunut osa-aikainen ohjelmajohtaja. Ohjelmajohtajat työskentelevät täyspäiväisesti omassa taustaorganisaatiossaan ja keskittyvät STN-ohjelman johtamistehtävään 40 prosenttia työajastaan. Tehtävänä on tukea ohjelmakokonaisuuden rakentumista sekä edistää hanke- ja ohjelmarajat ylittävää tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Rahoitushaku avataan maaliskuun lopussa (alustavasti 25.3.). Lisätietoja ohjelmajohtajahausta julkaistaan strategisen tutkimuksen verkkosivuilla maaliskuun aikana.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston valinnat kohdistuvat aihekokonaisuuksiin:  

• data ja datapohjainen arvon luonti;  
• murrosteknologiat;
• terveys ja hyvinvointi; 
• ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus; sekä
• turvallisuus, resilienssi ja puolustus.  

Valintojen toimeenpanon tueksi määriteltiin kaksi TKI-järjestelmän kehittämisen kärkeä: TKI-toiminnan riskinottokyvyn lisääminen ja TKI-investointien houkuttelu Suomeen. 

Strategiset valinnat on tehty parlamentaarisen työn pohjalta ja ne on kirjattu valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käytön monivuotiseen suunnitelmaan. 

”Strategiset valinnat ovat Akatemian näkökulmasta erittäin keskeisiä ja kattavat hyvin Suomen tutkimuksen vahvuusaloja”, Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola toteaa.  

”Suomi tarvitsee uusia ideoita ja huippuosaajia strategisten valintojen alueilta. Näitä syntyy vahvoissa TKI-ympäristöissä, joita edustavat esimerkiksi Suomen Akatemian lippulaivat, tutkimusinfrastruktuurit ja huippuyksiköt eli Ahjo-rahoitusmuotokokonaisuutemme”, Eerola jatkaa. 

Kyseisessä rahoituskokonaisuudessa Akatemia tukee jo merkittävällä osuudella strategisten valintojen mukaisia painotuksia.  

Samanaikaisesti Akatemia tukee innovaatioiden syntymistä rahoittamalla monipuolisesti pitkäjänteistä uutta luovaa tutkimusta Kipinä-rahoitusmuodoilla. Lisäksi Akatemia vahvistaa korkeatasoista osaamista muun muassa rahoittamalla merkittävällä summalla kansainvälisten huippututkijoiden rekrytoimista suomalaisiin yliopistoihin.  

Akatemia on ollut mukana tuottamassa tietoa Suomen tutkimuksen vahvuuksista kansallisen TKI-toiminnan ja politiikan strategisia valintoja varten.

Tähän mennessä myönnetty strategisiin valintoihin liittyvä Suomen Akatemian tutkimusrahoitus lippulaivoille, vuosien 2018–2033 huippuyksiköille sekä majakka-tutkimusinfrastruktuureille

Tutkimuksen huippuyksiköt 
Huippuyksikköohjelmat ovat suomalaisen tutkimuksen menestystarinoita. Huippuyksiköiden laajat tutkimuskokonaisuudet uudistavat tutkimusta, kehittävät luovia tutkimusympäristöjä ja innovaatioita sekä kouluttavat uusia lahjakkaita tutkijoita suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään. 

Lippulaivaohjelma 
Akatemian lippulaivaohjelma tukee korkeatasoista tutkimusta ja siitä kumpuavaa laajaa taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lippulaivoilla luodaan tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä edistetään taloudellista kasvua kehittämällä muun muassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 

Tutkimusinfrastruktuurit 
Suomen tutkimusinfrastruktuurien huippuina majakat ovat edelläkävijöitä, jotka mahdollistavat tutkimustyön, edistävät tutkimusyhteistyötä sekä vahvistavat tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia ja osaamista. Majakka-tutkimusinfrastruktuurit toimivat suunnannäyttäjinä kaikilla infrastruktuurien keskeisillä osa-alueilla, kuten palveluiden tarjoamisessa, vaikuttavuudessa, toiminnallisuudessa ja yhteiskäyttöisyydessä. 

Rahoituspäätökset liittyvät yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen tutkimusrahoituksen avulla. Tällä kertaa profiloitumista tuetaan mahdollistamalla kansainvälisten korkean tason tutkijoiden rekrytoiminen suomalaisiin yliopistoihin esimerkiksi Yhdysvalloista. Nyt tehdyt päätökset kattavat ensimmäisen puolikkaan profiloitumishakuun varatusta 50 miljoonan euron kokonaissummasta.

Rahoitus jakautuu seitsemälle yliopistolle, joihin siirtyvien tutkijoiden taustat sopivat erinomaisesti haun tavoitteisiin. Neljällä tutkijalla lähtömaa on Yhdysvallat ja kahdella Yhdistynyt kuningaskunta. Lähtömaiden joukossa ovat myös esimerkiksi Brasilia ja Australia. Rahoituksen avulla saadaan lisäksi palautettua osaamista kotimaahan. Rekrytoitujen joukossa on myös kaksi kansainvälistä uraa tehnyttä suomalaista paluumuuttajaa. Rahoitus osoitetaan tutkijan kotiorganisaatiolle, joka solmii työsuhteen tutkijan kanssa.

”Suuri kiinnostus hakua kohtaan osoittaa, että Suomi nähdään maailmalla houkuttelevana tutkimusympäristönä. Suomessa tehtävän tutkimuksen kansainvälisesti korkea taso ja valtion tutkimusrahoituksen johdonmukainen lisääminen lisäävät tätä vetovoimaa. Huippuosaaminen on Suomelle ratkaisevan tärkeää. Tarvitsemme parasta osaamista monipuolisesti eri aloilta, jotta voimme pitää innovaatiopolun alun leveänä”, Suomen Akatemian rahoitushauista vastaava johtaja Jussi Vauhkonen sanoo.

Suomen Akatemian panostus huippuosaajien rekrytoimiseksi Suomeen on kansainvälisestikin vertailtuna huomattava. Huhtikuussa 2025 avattu rahoitushaku oli ensimmäisiä eurooppalaisia rahoitushakuja, jotka suunnattiin kansainvälisten tutkijoiden houkutteluun. Haulle saatiin lisää kansainvälistä näkyvyyttä yhteistyöllä Business Finlandin Superpositions-osaajahoukuttelukampanjan kanssa. Rahoituspäätösten toinen erä tehdään kesäkuussa 2026, ja loputkin rekrytoitavista tutkijoista saapuvat Suomeen loppuvuoden aikana.

Rahoitetut Suomeen siirtyvät tutkijat ja heidän tutkimusryhmänsä työskentelevät yliopistojen valitsemilla profiloitumisalueilla, joita on aiemmin kehitetty Akatemian rahoituksella. Yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen suunnattu rahoitus oli haettavana nyt yhdeksättä kertaa.

Talousarvioesitys sisältää lisäksi noin 28 miljoonaa euroa kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksien maksamiseen ja noin 50 miljoonaa euroa strategisen tutkimuksen neuvoston päättämien tutkimushankkeiden toteutukseen ja tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseen. Yhteensä Akatemian kautta jaettava tutkimusrahoitus olisi talousarvioesityksen mukaisesti ensi vuoden aikana yli 600 miljoonaa euroa. Rahoituksen kasvu liittyy valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotiseen suunnitelmaan.

Suomen Akatemian hallitus päätti kokouksessaan 10.10.2025 vuoden 2026 tutkimusrahoituksen käytön päälinjoista. Rahoitusta kohdennetaan tasapainoisesti pitkäjänteisen ja uutta luovan tutkimuksen, osaamiskeskittymien ja tutkimusympäristöjen sekä eri tavoin temaattisia painopisteitä tukevan tutkimuksen edistämiseen. Akatemia ylläpitää verkkosivuillaan luetteloa tulevista rahoitushauista.

Kipinä-rahoitukset tukevat laajapohjaista ja uutta luovaa tutkimusta

Tutkimusideoiden vapaaseen kilpailuun perustuvalla rahoituksellaan Akatemia vahvistaa Suomen tieteellistä osaamispohjaa ja tukee TKI-osaajien määrän kasvattamista. Kansainvälisesti korkeatasoisen, uutta luovan ja pitkäjänteisen rahoituskokonaisuuden hakujen avulla rahoitetaan eri uravaiheissa olevien tutkijoiden johtamien ryhmien monivuotista työskentelyä.

Vuonna 2026 Kipinä-rahoituskokonaisuus koostuu akatemiahankkeiden ja akatemiatutkijoiden rahoitushakujen toteuttamisesta. Akatemian hallitus kohdensi lähes 240 miljoonaa euroa kyseisiin hakuihin. Kokonaisuuden osuus vuoden 2026 rahoitusvaltuudesta on noin 46 prosenttia.

Kohdennettu rahoitus käytetään marraskuussa 2025 sulkeutuneen talvihaun rahoituspäätöksiin. Kolme tieteellistä toimikuntaa tekevät rahoituspäätökset kesäkuussa 2026.

Lippulaivaohjelman viides haku toteutetaan vuonna 2026 − myös uudet tutkimusinfrastruktuurihaut avataan

Akatemian hallitus kohdensi rahoitusta myös Ahjo-rahoitukseen osaamiskeskittymien ja tutkimusympäristöjen vahvistamiseen. Osaamiskeskittymien ja tutkimusympäristöjen rahoittamisella pyritään TKI-järjestelmän systeemiseen kehittämiseen ja osaamiskeskittymien tukemiseen. Samalla rahoitus tavoittelee kansainvälisen tieteellisen yhteistyön parantamista lisäämällä Suomen houkuttelevuutta.

Ahjo-rahoituskokonaisuudessa vuoden 2026 keskeinen rahoitushaku on lippulaivaohjelman haku. Sen toteutukseen Akatemian hallitus osoitti käytettäväksi 60 miljoonaa euroa ohjelman ensimmäiselle rahoituskaudelle. Lippulaivaohjelman haku toteutetaan nyt viidettä kertaa. Lippulaivoissa yhdistyvät vahva yhteistyö elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa. Lippulaivat luovat tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä edistävät taloudellista kasvua kehittämällä muun muassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lippulaivahaun hakuilmoitus julkaistaan joulun 2025 alla, ja itse haku aukeaa keväällä 2026.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittava tutkimusinfrastruktuuritoimikunta saa päätettäväkseen uudenlaisen tutkimusinfrastruktuurien rahoituskokonaisuuden. Keväällä 2026 avataan ensimmäistä kertaa yhteiskäyttöisten tutkimusinfrastruktuurien haku. Kyseinen haku avataan temaattisen tutkimusinfrastruktuurihaun rinnalla. Akatemia tukee kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja kehittämistä. Uudet rahoitushaut mahdollistavat konkreettiset ja infrastruktuuritoimintaa ajankohtaisesti kehittävät rahoitustavoitteet sekä rahoituksen hakijakunnan laajentamisen.

Ahjo-kokonaisuudessa toteutetaan lisäksi vuosittainen suurteholaskennan rahoitushaku. Kokonaisuuden osuus vuoden 2026 rahoitusvaltuudesta on noin 36 prosenttia.

Temaattisia rahoitushakuja toteutetaan sekä kotimaisella että kansainvälisellä kentällä

Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen ja temaattisen tutkimuksen rahoitushakuihin keskittyvän Käänne-rahoituksen merkittävin uudistus on kliinisen tutkimuksen rahoitushaun uudelleentoteutus. Sekä kliinisen tutkimuksen rahoitushaku kuin myös jo kolmesti aiemmin toteutettu tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaku avataan haettaviksi keväällä 2026. Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelma ACTIVE:n rahoitushaku sulkeutui marraskuussa 2025, ja sen rahoituspäätökset tehdään toukokuussa 2026.

Näiden hakujen lisäksi Akatemian hallitus ohjasi yhteensä 26 miljoonaa euroa kansainvälisessä yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa toteutettaviin rahoitushakuihin. Kansainväliseen yhteistoimintaan kuuluvat muun muassa pohjoismaiset Nordforsk-haut, eurooppalaisten yhteistyökumppanien kanssa toteutettavat kumppanuushaut sekä globaalien yhteistyöverkostojen kanssa toteutettavat rahoitushaut.

Kokonaisuuden osuus vuoden 2026 rahoitusvaltuudesta on noin 18 prosenttia.

Ennakkotiedot tulevista rahoitushauista julkaistaan Akatemian verkkosivuilla

Keväästä 2025 alkaen Akatemia on ylläpitänyt verkkosivuillaan luetteloa ennakoitavista rahoitushauista. Kyseinen luettelo löytyy avoinna ja tulossa olevien rahoitushakujen esittelysivulta. Akatemian omat haut esitellään verkkosivuillamme tällä hetkellä kesäkuuhun 2026 asti. Kansainvälisessä rahoittajien yhteistyössä toteutettujen hakujen aikataulut sovitaan rahoittajien kesken erikseen, minkä takia luettelo ei ole tässä vaiheessa täydellinen. Kyseiset rahoitushaut toteutetaan ulkomaisten rahoittajien verkkosivujen kautta, ja niiden hakutiedotus julkaistaan myös Akatemian verkkosivuilla mahdollisimman nopeasti.

Akatemia tiedottaa useista keväällä järjestettävistä rahoitushauista myös erikseen sekä järjestää hakijoita tukevia Ask&Apply-tilaisuuksia. Esimerkiksi kliinisen tutkimuksen rahoitushaun Ask&Apply-tilaisuus järjestetään 11.3., ja sen ilmoittautuminen avataan alkuvuodesta 2026.

Suurteholaskennan kansainvälinen yhteistyö 2025, erityisrahoitus –rahoitushaku pohjautui Suomen strategisiin kansainvälisiin yhteistyökumppanuuksiin yhdysvaltalaisten, britannialaisten, japanilaisten ja kanadalaisten osapuolten kanssa muun muassa digitalisaation, tekoälyn, kestävän kehityksen ja vihreän talouden aloilla.

Rahoitetuista hankkeista kolmessa tehdään yhteistyötä Britannian kanssa, kolmessa hankkeessa Yhdysvaltain kanssa, yhdessä hankkeessa Yhdysvaltain, Kanadan ja Japanin kanssa, yhdessä Yhdysvaltain ja Britannian kanssa ja yhdessä hankkeessa Japanin kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään myös muiden maiden kanssa.

Rahoituksella vahvistetaan eurooppalaisen EuroHPC (European High-Performance Computing) -suurteholaskennan resurssien ja LUMI-supertietokoneen hyödyntämistä kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä. Rahoituksella kehitetään monipuolista tulevaisuuden laskentaekosysteemiä ja laajennetaan siihen liittyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Rahoitetut hankkeet kohdistuvat erityisesti laskennalliseen tieteeseen ja laskennalliseen data-analyysiin. Lisäksi rahoitusta myönnettiin hankkeisiin, joissa tutkitaan esimerkiksi geotieteiden, tähtitieteen, materiaalitieteiden, fysiikan, kemian, ilmastotutkimuksen ja farmasian aloihin liittyviä kysymyksiä. Hankkeissa hyödynnetään myös tekoälyn osa-alueita, kuten koneoppimista ja syväoppimista. Rahoitettujen hankkeiden johtajista 38 prosenttia on naisia.

Hankkeet edistävät tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta sekä tutkimuksen laatua. ”Rahoitetut hankkeet olivat korkeatasoisia ja osoittavat kuinka monen eri tieteenalan tutkimuskysymykseen suurteholaskentaa voi käyttää. Ilahduttavasti hankkeet edustavat suurta määrää suomalaisia yliopistoja ja muita tutkimusorganisaatioita. Suurteholaskennan ala on dynaaminen ja sen voi odottaa edelleen laajentuvan”, sanoo rahoituksesta päättäneen Akatemian yleisjaoston puheenjohtaja, professori Kimmo Nuotio.

Kliinisen tutkimuksen rahoitus

Kliinisen tutkimuksen rahoituksella vahvistetaan ja tuotetaan uutta tutkimustietoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sairauksien hoitoon, diagnostiikkaan, sairauksien ennalta ehkäisyyn tai kaupalliseen toimintaan. Vaikuttavuuden parantamiseksi vuorovaikutus tutkimustulosten hyödyntäjien kanssa on tärkeää koko hankkeen elinkaaren ajan. Rahoituksella kannustetaan hyvinvointialueilla työskenteleviä tutkijoita yhteistyöhön muiden organisaatioiden tutkijoiden kanssa. Tutkimusryhmien muodostamat konsortiot tekevät yhteisen tutkimussuunnitelman mukaista kunnianhimoista kliinistä tutkimusta, jonka tulee lisätä yhteistyötä ja tuoda selkeätä lisäarvoa toteutukselle. Jaosto myönsi rahoitusta 10,6 miljoonaa euroa 11 hankkeelle, yhteensä 33 osahankkeelle. Rahoituksen sai 13,6 prosenttia hakemuksista. Hankkeet käynnistyvät 1.1.2026 ja kestävät 4 vuotta.

• Tutustu rahoituspäätöksiin

Hyvinvointialueiden T&K-toiminnan ja -yhteistyön vahvistamisen rahoitus

Hyvinvointialueiden T&K-toiminnan ja -yhteistyön vahvistamisen rahoituksella uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusjärjestelmää. Tutkimuksen ja kehitystyön avulla tavoitellaan paitsi korkeampaa sote-sektorin tuottavuutta myös nykyistä parempaa hoidon laatua. Hyvinvointialueet ovat Suomen TKI-kentässä uusi toimijaryhmä, joiden sisällä on paljon tunnustettua korkeatasoista osaamista. Myönnettävä rahoitus lisää merkittävästi hyvinvointialueiden T&K-yhteistyötä muiden toimijoiden, kuten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten kanssa. Rahoitusta myönnettiin 8,76 miljoonaa euroa 11 hankkeelle, yhteensä 45 osahankkeelle. Rahoituksen sai 24 prosenttia hakemuksista. Hankkeet käynnistyvät 1.1.2026 ja kestävät 3 vuotta.

• Tutustu rahoituspäätöksiin

Metsäbiomassojen hyödyntämisen rahoitus

Metsäbiomassojen hyödyntämisen rahoitusta myönnettiin 6,6 miljoonaa euroa seitsemälle yhteishankkeelle, joissa on mukana useita toimijoita. Hankkeet kehittävät innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja metsäbiomassojen monipuoliseen hyödyntämiseen. Tutkimus vahvistaa yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän välillä. Hankkeet edistävät hiilineutraaliutta, luonnon monimuotoisuutta ja kestävää kasvua muun muassa puiden seurantajärjestelmien, korkean lisäarvon biotuotteiden, hiilidioksidin talteenoton menetelmien ja metsien käytön ohjauksen avulla. Rahoitus toteutetaan osana Suomen Akatemian Climate-Synergy-ohjelmaa, joka etsii ratkaisuja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamiseen. Rahoituksen sai 15,2 prosenttia hakemuksista. Hankkeet käynnistyvät 2026 alussa ja kestävät neljä vuotta. Rahoitus vahvistaa Suomen asemaa kestävän metsäbiotalouden suunnannäyttäjänä.

• Tutustu rahoituspäätöksiin

Tulevaisuuden kestävien energiaratkaisuiden tutkimuksen rahoitus

Tulevaisuuden kestävien energiaratkaisujen tutkimuksen rahoitus toteutettiin osana Suomen Akatemian ja Business Finlandin yhteistyötä. Haku asettui Akatemian Climate-Synergy -ohjelman alle ja muotoiltiin temaattisesti rinnakkaiseksi Business Finlandin Flexible Energy Systems -ohjelman kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tutkimuksen ja liiketoiminnan jatkumon sujuvoittaminen ja eri toimijoiden yhteyksien vahvistaminen. Haku rakentui uusiutuvien ja päästöttömien energiaratkaisujen kokonaisvaltaisen ja systeemisen tarkastelun ympärille. Rahoituksella pyritään vahvistamaan kestäviä energiaratkaisuja, jotka tukevat laaja-alaista tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.  Temaattisen tutkimuksen jaosto myönsi rahoitusta 10,9 miljoonaa euroa 11 hankkeelle, yhteensä 27 osahankkeelle. Rahoituksen sai 23 prosenttia hakemuksista. Hankkeet käynnistyvät vuoden 2026 alussa ja kestävät 4 vuotta.

• Tutustu rahoituspäätöksiin

Temaattisen tutkimuksen jaosto oli tyytyväinen suunnattujen rahoitushakujen herättämään kiinnostukseen, joka näkyi positiivisella tavalla hakemusten määrässä ja laadussa. Parhaat hakemukset olivat korkeatasoisia ja täyttivät hakujen tavoitteet erinomaisesti. Jaoston puheenjohtajan, professori Petri Karosen mukaan rahoitettavat hankkeet ovat ensiluokkaisia. "Näillä usein monitieteisillä ja erilaisia tieteenaloja yhdistävillä projekteilla on erinomaiset mahdollisuudet saavuttaa sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti vaikuttavia tuloksia."

Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit alueellisen T&K-toiminnan vahvistamiseksi -rahoitushaku perustui valtion vuoden 2025 talousarvioon, jossa osoitettiin rahoitusta valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen monivuotisen suunnitelman toteuttamiseen. Rahoituksella vahvistetaan vaikuttavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä tiedon hyödyntämistä ja eri toimijoiden yhteistyötä.

Rahoitettujen tutkimusinfrastruktuurihankkeiden avulla on tarkoitus edistää alueellista elinvoimaisuutta ja kunnianhimoista T&K-toimintaa. Rahoitusta suunnattiinkin korkeatasoista soveltavaa tutkimusta tekeville tutkimusorganisaatioille. Hankkeet käynnistyvät 1.1.2026 ja kestävät kolme vuotta.

Tutkimuksen hyödyntämisen jaosto piti rahoitettuja hakemuksia hyvin korkeatasoisina. Parhaiten menestyneissä hakemuksissa kuvattiin tutkimusalasta riippumatta erityisen hyvin, millainen vaikuttavuus niillä on alueellisesti. Erinomaisen arvosanan – eli arvosanan viisi tai kuusi – sai 36 prosenttia kaikista hakemuksista. Vain puolet erinomaiseksi arvioiduista hakemuksista pystyttiin rahoittamaan. Kokonaisuudessaan rahoituksen sai 18 prosenttia hakemuksista.

"Oli palkitsevaa nähdä näin suuri määrä laadukkaita hakemuksia. Tutkimusinfrastruktuurit ovat keskeinen osa T&K-toiminnan kenttää tutkimuksen mahdollistajina sekä osaajien houkuttelijoina", toteaa tutkimuksen hyödyntämisen jaoston puheenjohtaja, ohjelmajohtaja Jarkko Pellikka.

Lue lisää:

Suomen Akatemian näkemykset komission FP10-ehdotukseen (2025): Research Council of Finland’s position paper on Horizon Europe proposal (PDF)

Akatemiahankkeiden ja akatemiatutkijan tehtävien rahoitukset kuuluvat Akatemian Kipinä-rahoituskokonaisuuteen, jolla tuetaan parhaimpia tiedeyhteisöstä kumpuavia uusia tutkimusaloitteita. Akatemiahankkeilla edistetään tutkimuksen laatua, tieteellistä ja muuta vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta. Akatemiahankehakuun jätettiin yhteensä 1 594 hakemusta. Akatemiatutkijan tehtävä on tarkoitettu urallaan nopeasti edenneiden nuoren tutkijasukupolven tutkijoiden tukemiseksi. Akatemiatutkijan tehtävään jätettiin yhteensä 1 143 hakemusta.

Toimikunnista luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikuntaan tuli yhteensä 1 026 hakemusta, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnalle osoitettiin 966 hakemusta ja biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnalle 745 hakemusta. Hakemusmäärä kasvoi viime vuoteen verrattuna erityisesti kulttuuri- ja yhteiskuntatieteiden aloilla.

Toimikunnat tekevät päätökset niille osoitetuista akatemiahankehakemuksista sekä akatemiatutkijan hakemuksista. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta päättää hakemuksista 9.6.2026, biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta 10.6.2026 ja kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta 11.6.2026.

Talvihaun hakijoille ja organisaatioiden tutkimuspalveluille avataan palautekysely, johon voi vastata 3.12.2025 asti.

Ohjelmat ovat:

• Arktinen alue murroksessa (ARCTIC)

• Mielen kansanterveys (MIND).

STN varautuu rahoittamaan kahdessa ohjelmahaussa yhteensä 9–10 hanketta noin 24 miljoonalla eurolla ensimmäisen kolmivuotiskauden osalta. Ohjelmiin valittavien hankkeiden etenemistä tarkastellaan ohjelmakauden puolivälissä, ja neuvosto päättää rahoituksen jatkamisesta välitarkastelun perusteella.

Ohjelmien rahoitushaut ovat kaksivaiheisia. Aiehaut avautuvat 18.11.2025 ja sulkeutuvat 21.1.2026. Aiehaut ovat avoimia kaikille hakukelpoisille hakijoille. Toiseen hakuvaiheeseen kutsuttavat hankkeet valitaan alustavan tiedon mukaan maaliskuussa 2026. STN tekee päätökset jatkoon kutsuttavista hankkeista ensimmäisen vaiheen aiehakemusten kansainvälisen vertaisarvioinnin perusteella.

Strategisen tutkimuksen rahoitus on tarkoitettu laajoille, monitieteisille ja usean eri organisaation yhdessä muodostamille tutkimushankkeille eli konsortioille, joiden toiminnassa korostuu jatkuva vuorovaikutus tiedon käyttäjien kanssa. Strateginen tutkimus vahvistaa yhteiskunnallista ongelmanratkaisukykyä ja parantaa päätöksenteon tietopohjaa. STN odottaa valittavilta hankkeilta korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen lisäksi aktiivista, koko tutkimuksen elinkaaren kattavaa vuorovaikutusta tiedon tuottajien ja käyttäjien kesken aina hankkeen suunnitteluvaiheesta alkaen. STN kannustaa hakijoita suunnittelemaan myös kansainvälistä yhteistyötä, jolla edistetään hankkeen tieteellistä tutkimusta ja ymmärrystä suomalaisen yhteiskunnan kannalta toimivimmista ratkaisuista. Konsortion rakennetta, kokoonpanoa ja toimintaa koskevat kuvaukset, ehdot ja tarkemmat hakuohjeet hakuilmoituksissa.

Ohjelmien hakuneuvonta-webinaari järjestetään 27.11.2025, 10:00–11:30. Webinaari on suomenkielinen, mutta kysymyksiä voi esittää tarvittaessa myös englanniksi. Ilmoittautumislinkki -Ilmoittautuminen päättyy 26.11.2025, klo 16.00.

Huomaa myös ministeriöiden omat yhteistyötilaisuudet 9.12. Linkki ilmoittautumiseen ja keskustelutilaisuuden ohjelmaan.

Rahoitus edistää tutkimustulosten hyödyntämistä kohti ideoiden kaupallistamista ja muuta yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Rahoituksella voi esimerkiksi testata tutkimustuloksia käytännön olosuhteissa tai kehittää uusia toimintamalleja elinkeinoelämän, julkishallinnon tai kolmannen sektorin tarpeisiin. Suomen Akatemia seuraa rahoittamiensa hankkeiden vaikuttavuutta.

Vuoden 2025 tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaku toteutettiin valtioneuvoston tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdentaman lisämäärärahan turvin. Akatemiahankerahoituksen lisäksi moni hakija oli tuottanut jatkokehitettävät tutkimustuloksensa akatemiatutkijan tai strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksella. Hakemuksia saatiin laaja-alaisesti eri tieteenaloilta.

Tutkimuksen hyödyntämisen jaosto piti parhaita hakemuksia hyvin innovatiivisina ja korkeatasoisina. Niissä ideoiden jatkokehittämisen hyödyntämispolku, potentiaali ja hankkeen tavoitteet oli määritelty selkeästi. Myös yhteistyökumppanit ja hankkeen vaikuttavuudelle tärkeät sidos- ja käyttäjäryhmät sekä heidän tehtävänsä hankkeessa oli kuvattu hyvin. Erinomaisen arvosanan – eli arvosanan viisi tai kuusi – sai 49 prosenttia kaikista hakijoista. Vain hieman yli puolet erinomaiseksi arvioiduista hakemuksista pystyttiin rahoittamaan.

”Jaostolle jätettiin erinomaisia hakemuksia niin perustutkimuksellisten Kipinä-rahoituksesta peräisin olevien kuin jo soveltavampien Käänne-rahoituksesta ponnistavien ideoiden hyödyntämiseen. Juuri tällaiselle hyödyntämisrahoitukselle on laaja tarve, sillä rahoitettavat hankkeet edustivat kymmeniä eri tieteenaloja”, toteaa tutkimuksen hyödyntämisen jaoston puheenjohtaja, ohjelmajohtaja Jarkko Pellikka.

Akatemiaprofessorirahoituksen tavoitteena on, että tutkija nousee kautensa aikana kansainväliseksi huippututkijaksi sekä vahvistaa ja nostaa alansa osaamisen tasoa Suomessa. Uudistetun rahoituksen saaneilta tutkijoilta edellytetään monimuotoista vaikuttavuutta sekä kauden aikana että sen jälkeen. Lisäksi tavoitteena on, että rahoituksen saaneen akatemiaprofessorin kilpailukyky EU-rahoituksen ja muun kansainvälisen tutkimusrahoituksen hakemiseen vahvistuu.

Valitut akatemiaprofessorit solmivat työsopimuksen oman yliopistonsa kanssa. Akatemia ohjaa myönnetyn rahoituksen yliopiston taloushallinnon kautta tutkimussuunnitelman mukaiseen tutkimustyöhön. Rahoituskausi on kuusi vuotta. Enintään 2,4 miljoonan euron suuruinen rahoitus on myönnetty akatemiaprofessorin omaan palkkaukseen ja hankkeeseen liittyviin tutkimuskuluihin, esimerkiksi tutkimusryhmän palkkaamiseen ja matkakuluihin.

Akatemiaprofessorin tehtävän rahoitusta haki 244 tutkijaa, joiden hakemuksista Akatemian hallituksen yleisjaosto valitsi keväällä kansainvälisen vertaisarvioinnin perusteella 56 lupaavinta hakemusta paneeliarviointiin. Tämän jälkeen kolme monitieteistä paneelia biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen aloilta tarkasteli erityisesti hakemusten suunnitelmissa kuvatun tutkimuksen tieteellistä laatua, innovatiivisuutta ja uutuusarvoa. Lisäksi tarkasteltiin hakijan osaamista, kykyjä, asiantuntemusta ja odotettavissa olevia saavutuksia. 

Kaikista saaduista hakemuksista voitiin rahoittaa vain 6 prosenttia. Kilpailu on erittäin tiukka, joten rahoitusta vaille jäi myös useita erinomaiset lausunnot saaneita hakemuksia.

”Haku osoitti, että Suomessa tehdään kansainvälisesti korkealaatuista tutkimusta ilahduttavan moninaisilla aloilla,” sanoo päätökset tehneen yleisjaoston puheenjohtaja, professori Kimmo Nuotio.

Naisten osuus akatemiaprofessorin tehtävän hakijoista ja rahoituksen saaneista on kasvanut merkittävästi. Tänä vuonna kaikista hakijoista naisia oli 34 prosenttia, kun edellisessä haussa vuonna 2019 naisia oli 27 prosenttia hakijoista. Jatkoon edenneistä hakijoista naisia oli tänä vuonna 41 prosenttia (2019: 29 %) ja kaikista rahoitetuista naisia oli nyt 47 prosenttia (2019: 30 %).

Uusien akatemiaprofessorien aloittaessa kautensa ensi vuoden tammikuussa akatemiaprofessoreja on yhteensä 23, joista 9 on naisia. Kymmenen nykyisen akatemiaprofessorin kausi päättyy tämän vuoden lopussa.  

Jatkossa Suomen Akatemian akatemiaprofessorihaku suunnitellaan avattavaksi noin kolmen vuoden välein.

Kaudelle 1.1.2026–31.12.2031 valitut akatemiaprofessorit ovat:

• Jani Erola (sosiologia, väestötiede; Turun yliopisto) 
• Sarah Green (antropologia ja etnologia; Helsingin yliopisto) 
• Tuomas Hytönen (matematiikka; Aalto-yliopisto) 
• Johanna Ivaska (solu- ja molekyylibiologia, biokemia ja biofysiikka; Turun yliopisto) 
• Jari Kaukua (filosofian historia, historiatieteet, teologia; Jyväskylän yliopisto) 
• Sari Kivistö (historiatieteet, kirjallisuudentutkimus; Tampereen yliopisto) 
• Maria Lasonen (teoreettinen filosofia; Helsingin yliopisto)  
• Ari Mähönen (kasvibiologia, kehitysbiologia ja fysiologia; Helsingin yliopisto)
• Mikko Möttönen (fysiikka, nanotiede ja -tekniikka; Aalto-yliopisto) 
• Otso Ovaskainen (ekologia, evoluutiobiologia ja ekofysiologia, laskennallinen data-analyysi; Jyväskylän yliopisto) 
• Minna Palmroth (avaruusfysiikka, fluidi- ja plasmafysiikka; Helsingin yliopisto) 
• Hanna Vehkamäki (meteorologia ja ilmakehätieteet, ilmastotutkimus; Helsingin yliopisto) 
• Aki Vehtari (laskennallinen data-analyysi, tilastotiede; Aalto-yliopisto) 
• Vladislav Verkhusha (biokemia ja biofysiikka, biolääketieteet; Helsingin yliopisto)
• Anu Wartiovaara (biolääketieteet, solu- ja molekyylibiologia; Helsingin yliopisto) 

Huippuyksikköohjelman tavoitteena on nostaa Suomessa tehtävän tutkimuksen laatua, uudistaa tiedettä ja edistää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimuksen huippuyksiköiksi valittavat tutkimusyksiköt ovat uudistumiskykyisiä, tieteellisesti erittäin korkeatasoisia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia tutkimusyhteisöjä. Lisäksi huippuyksiköiden tutkimusyhteisöt ovat saavuttamassa oman alansa kansainvälisen parhaimmiston tai kuuluvat jo siihen.

Akatemia sai huippuyksikköhakuun yhteensä 190 aiehakemusta. Aiehakemusten joukosta varsinaiseen hakuun kutsuttiin 34 hakemusta. Varsinaiset hakemukset arvioitiin kansainvälisissä arviointipaneeleissa, joissa toimineet asiantuntijat lisäksi haastattelivat huippuyksiköiksi hakevien yksiköiden edustajat. Akatemian luottamuselinten jäsenistä muodostettu valmisteluryhmä sekä Akatemian yleisjaosto tarkastelivat hakemuksia ja niistä kirjoitettuja arviointilausuntoja huippuyksikköohjelman tavoitteita vasten. Päätökset huippuyksikköohjelmaan 2026–2033 valituista yksiköistä teki Akatemian yleisjaosto 29.10.2025 pidetyssä kokouksessaan.    

Valintoihin vaikuttaneissa tekijöissä korostui kansainvälisten arviointien ja haastattelujen ohella huippuyksikköohjelman tavoitteiden täyttyminen. ”Huippuyksikköhakuun saatiin sekä tieteelliseltä laadultaan että rahoitusmuodon tavoitteiden näkökulmasta runsaasti erittäin korkeatasoisia hakemuksia. Lisäksi yleisjaosto halusi huomioida päätöksenteossaan suomalaisen tutkimuskentän mahdollisimman laaja-alaisesti," Suomen Akatemian hallituksen ja yleisjaoston puheenjohtaja professori Kimmo Nuotio kertoo.

”Huippuyksiköiden laajat tutkimuskokonaisuudet kehittävät luovia tutkimusympäristöjä, luovat pohjaa innovaatioille sekä kouluttavat uusia lahjakkaita osaajia tutkimus- ja elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan laajemminkin,” Nuotio jatkaa.

Huippuyksiköitä rahoittavat Suomen Akatemia, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Lisäksi yksiköt saavat rahoitusta myös useista muista lähteistä. Pitkäjänteinen Akatemian ja huippuyksiköiden isäntäorganisaatioiden yhteisrahoitus mahdollistaa tutkimuksellisten riskien ottamisen ja uudet avaukset. Tavoitteena on myös vahvistaa huippuyksikköohjelmaan valittujen tutkijayhteisöjen kilpailukykyä EU-rahoituksen ja muun kansainvälisen tutkimusrahoituksen hakemisessa ja saamisessa.

Akatemia valitsee huippuyksiköt kahdeksaksi vuodeksi. Ensimmäisen nelivuotiskauden jälkeen kaikille yksiköille tehdään väliarviointi, jossa arvioidaan huippuyksikön tavoitteiden toteutumista ensimmäisellä kaudella sekä loppukauden suunnitelmaa. Arvioinnin perusteella yleisjaosto päättää jatkorahoituksen tasosta eli rahoitus voi viimeisellä kaudella jatkua korkeammalla, samalla tai matalammalla tasolla tai päättyä kokonaan.

Professori Sakaguchi työskentelee Osakan yliopistossa Japanissa. Hän tutkii immuunijärjestelmän säätelylle tärkeitä molekulaarisia mekanismeja. Tutkimuksessaan Sakaguchi on keskittynyt erityisesti säätelijä-T-solujen kehitykseen ja ylläpitoon sekä niiden rooliin immuunivälitteisissä sairauksissa.

Tällä hetkellä hän tutkii, kuinka ihmisen säätelijä-T-soluihin vaikuttamalla voidaan kontrolloida erilaisia fysiologisia ja patologisia immuunivasteita. Tätä tarkoitusta varten Sakaguchi on myös perustanut yrityksen kehittämään säätelijä-T-solu -pohjaisia hoitoja immuunivälitteisiin sairauksiin.

Sakaguchilla on tiiviit yhteydet Turun yliopistoon, jossa hän vieraili viimeksi toukokuussa 2025.

Professori Riitta Lahesmaan johtama IMMUNOCAPs (Capitalising Immunity to Combat Disease) keskittyy immuunijärjestelmän tutkimiseen. Tavoitteena on kehittää menetelmiä immuunivälitteisten sairauksien diagnosoimiseksi ja hoitamiseksi. IMMUNOCAPs on osa InFLAMES-lippulaivaa.

Suomen Akatemian lippulaivaohjelma tukee korkeatasoista tutkimusta ja siitä kumpuavaa laajaa taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Tiekartan tavoitteena on, että suomalaisen tiede- ja tutkimusyhteisön toimijoilla on riittävät, selkeät ja keskenään yhteentoimivat keinot ja ohjeistukset avoimen tieteen ja tutkimuksen toteutumisen ja sitä edellyttävän rahoituksen mahdollistamiseksi kestävällä tavalla.

Tiekartta perustuu kansallisiin ja kansainvälisiin linjauksiin ja periaatteisiin 

Tiekartta hyväksyttiin avoimen tieteen ja tutkimuksen ohjausryhmän kokouksessa 27.5.2025. Sen on tuottanut avoimen tieteen ja tutkimuksen rahoitusryhmä vuosina 2023—2025 ohjausryhmän antamasta tehtävänannosta. Tiekartta oli julkisella kommentoinnilla 28.10.2024–5.12.2024. 

Tiekartta perustuu Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa 2025–2030 esitellyille ohjaaville periaatteille ja sitoumuksille sekä julistusta täsmentäville linjauksille ja niiden tavoitteille ja toimenpiteille. Lisäksi siinä on huomioitu erityisesti Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri 2024–2030, UNESCOn Avoimen tieteen suositus ja sitä täsmentävä ohjeistus avoimen tieteen rahoituksesta sekä CoARA-sopimus vastuullisen tutkijoiden ja tutkimuksen arvioinnin uudistamiseksi (2023). 

Tiekartassa sitoudutaan tieteen ja tutkimuksen arvoihin, kuten tutkimuksen ja opetuksen vapauteen ja hyvään tieteelliseen käytäntöön. Nämä arvot ja periaatteet ohjaavat kaikkia tiekartan osa-alueita ja suosituksia ja ovat ehdoton edellytys tiekartan vastuulliselle toteuttamiselle.

Avoimen tieteen edistäminen on yksi Suomen Akatemian strategiassaan tunnistama tieteen korkealaatuisuutta, vastuullisuutta ja vaikuttavuutta edistävä tekijä.

Akatemia on saanut vuodesta 2025 alkaen kohdennettua lisärahoitusta 10 miljoonaa euroa osoitettavaksi vuosittain kliinisen tutkimuksen vahvistamiseen. Lisäksi Akatemia on rahoittanut parin vuosikymmenen ajan kliinisen tutkijan tehtäviä noin 2,5 miljoonalla eurolla vuosittain.

Akatemian rahoitusmuotojen tarkastelussa on päätetty yhdistää nykyiset kliinisen tutkimuksen haku ja kliinisen tutkijan tehtävän haku. Molempien hakujen tärkeimmät tavoitteet säilytetään yhdistetyssä haussa. Näin ollen uudistetun rahoitusmuodon tavoitteena on vahvistaa kliinistä tutkimusta ja rohkaista kliinistä potilastyötä tekeviä lääkäreitä tai muita terveydenhuollon ammattilaisia osa-aikaisesti tutkimustyöhön. Lisäksi tavoitteena on edistää kliinistä tutkijanuraa ja rohkaista myös tutkijanuran varhaisvaiheessa olevia osa-aikaisesti kliinistä potilastyötä tekeviä tutkimustyöhön. Rahoituksella halutaan myös lisätä yhteistyötä hyvinvointialueiden ja muiden organisaatioiden välillä ja tuottaa uutta tutkimustietoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sairauksien hoitoon, diagnostiikkaan, ennalta ehkäisyyn tai kaupalliseen toimintaan. Haun tavoitteiden toteutuminen edellyttää monialaista yhteistyötä, joten haussa edellytetään vähintään kolmen osapuolen konsortiota, ja kliinistä potilastyötä osa-aikaisesti tekevän tulee olla yksi konsortion osapuoli. Tavoitteiden määrittelyyn on osallistunut laaja joukko sidosryhmiä kevään ja kesän aikana. Jatkossa haku on suunniteltu avattavaksi joka toinen vuosi, jolloin kerralla haettavissa olisi 25 miljoonaa euroa. Haun tarkemmat tiedot julkaistaan verkkosivuillamme maaliskuussa 2026.

Akatemia on rahoittanut yhteensä 14 lippulaivaa vuodesta 2018 alkaen. Lippulaivat kokoavat huippututkimuksen, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan toimijat suuriksi ekosysteemeiksi, joissa kehitetään ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin. Kahdeksan vuoden rahoituskausi mahdollistaa lippulaivoille pitkäjänteisen tutkimustyön ja laajan taloudellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Lippulaivat houkuttelevat Suomeen myös kansainvälistä huippuosaamista.

Ensi keväänä toteutetaan myös neljännessä haussa valittujen lippulaivojen väliarviointi, johon liittyvää jatkorahoitushakua valmistellaan avattavaksi toukokuussa 2026.  

RRF-raportissa tarkastellaan Suomen Akatemian myöntämän ja hallinnoiman EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen avulla rahoitettujen tutkimus- ja tutkimusinfrastruktuurihankkeiden tuloksia ja vaikutuksia vuosina 2022–2024.

Raportissa käsitellään hankkeiden raportoimaa toimintaa ja tuloksia sekä hankkeiden tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia. Lisäksi tarkastellaan hankkeiden vaikuttavuuden edistämiseksi toteutettuja toimenpiteitä, vaikutusmekanismeja ja ennakoituja pidemmän aikavälin vaikutuksia sekä DNSH-periaatteen (Do No Significant Harm, ei merkittävää haittaa) toteutumista hankkeissa. Raportin pohjalta annetaan myös suosituksia systeemisen muutoksen edistämiseksi.

Raportin ovat kirjoittaneet Erika Lilja, Jari Leppänen ja Mari Leino.

Tutustu raporttiin:

• Suomen Akatemian EU:n elpymis- ja  palautumistukivälinerahoituksen
  (RRF) ohjelman vaikutukset kestävään kasvuun. RRF-rahoitettujen tutkimus- ja tutkimusinfrastruktuurihankkeiden tulokset ja vaikutukset systeemisen muutoksen edellytyksiin vuosina 2022–2024. Erika Lilja, Jari Leppänen, Mari Leino (pdf)

Haut alkavat 15.10.2025 ja päättyvät 12.11.2025 klo 16.15 Suomen aikaa. ACTIVE-ohjelman haku avautuu 22.10. ja päättyy 19.11.2025.

Hakijoiden tueksi järjestetään aiempien vuosien tapaan Ask & Apply -tilaisuuksia. Tilaisuudet toteutetaan temaattisina webinaareina ja tallenteet tilaisuuksista ovat katsottavina Akatemian verkkosivuilta kahden viikon ajan kunkin webinaarin jälkeen.

Talvihaussa 2026 haettavana oleva rahoitus:

• Akatemiahankkeet
• Akatemiatutkijan tehtävät

Muut haut:

• 2026 Liikuntatutkimuksen (ACTIVE) akatemiaohjelman haku

Suomen taloutta uudistetaan määrätietoisesti kansallisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan kautta kasvattamalla niin julkista kuin yksityistä tutkimus- ja kehitysrahoitusta. TKI-toiminnassa tutkimuksella on perustavanlaatuinen merkitys, sillä ilman uusia, radikaalejakaan ideoita ei ole kehitettävää eikä innovoitavaa.

Suomen Akatemia esitteli toimenpiteitään T&K-lisärahoituksen kohdentamiseksi Tutkimus- ja innovaationeuvoston kokouksessa.

Akatemia suuntaa kasvavaa T&K-rahoitusta yhteistyön ja tutkimustulosten hyödyntämisen edistämiseen sekä TKI-toiminnan perustan ja uuden osaamisen vahvistamiseen. Akatemian rahoituksella tuetaan parhaimpia tiedeyhteisöstä nousevia uusia tutkimusaloitteita, vahvistetaan kilpailukykyisimpiä tutkimusympäristöjä ja -infrastruktuureja sekä edistetään tutkimuksesta kumpuavaa käännettä suomalaisen yhteiskunnan eri sektoreiden tarpeista lähtien.

”Akatemia on kehittänyt tutkimusrahoituskokonaisuuttaan niin, että se edistää hallituksen tutkimus- ja kehitysrahoituksen linjauksia entistä tehokkaammin. Korkeatasoisimman tieteen rahoitus on Suomelle välttämätön strateginen valinta, sillä globaalissa osaamis- ja innovaatiokilpailussa rima on korkealla”, pääjohtaja Paula Eerola tiivistää.

Suomen Akatemian Ahjo- ja Käänne-rahoitusta suunnataan muun muassa tutkimuksen lippulaivoihin, tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureihin sekä tutkimusohjelmiin. Kipinä-rahoituksella puolestaan vahvistetaan TKI-toiminnan perustaa ja kasvatetaan uutta osaamista.

Lisäksi Akatemian rahoitus kytkee huippuosaamisemme kansainvälisiin tutkimus- ja innovaatioverkostoihin ja lisää Suomen houkuttelevuutta tutkimukselle ja yrityksille. Akatemia on muun muassa panostanut 50 miljoonaa euroa kansainvälisten huippuosaajien rekrytoimiseksi Suomen yliopistoihin vahvistamaan ja uudistamaan Suomen osaamispohjaa.

Julkisten varojen käytön on aina oltava perusteltavissa veronmaksajille. Tästä vastaavat niin poliittiset päättäjät kuin tahot, joiden kautta varat kulkevat. T&K-rahoituksen yleisen tason osalta on Suomessa kaikkien eduskuntapuolueiden yhteisymmärrys.

Suomen Akatemian rahoitustoiminnassa noudatetaan tarkoin kunakin vuonna valtion budjetissa Akatemialle kohdennettuja korvamerkintöjä sekä valtion tutkimusrahoituksen käytön monivuotista suunnitelmaa. Hankerahoituksen kohdistamisessa Akatemia käyttää parasta mahdollista asiantuntemusta niin hakemusten arviointiin kuin rahoituspäätöksiinkin.

Tutustu tilastoihin: Talvihaun tilastojen tietokartta

Akatemia rahoittaa pitkäjänteistä ja uutta luovaa tutkimusta nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuoden 2025 talvihaussa rahoitusta myönnettiin akatemiahankkeille ja akatemiatutkijoille yhteensä 217,6 miljoonaa euroa. Kyseiset rahoitusmuodot kuuluvat niin kutsuttuihin Kipinä-rahoituksiin. Akatemiahankkeiden ja akatemiatutkijan tehtävän rahoitus kohdennetaan laaja-alaisesti rohkeille tutkimusideoille. Tietokartasta ilmenee, että hakemukset jakautuvat tutkimusaiheiden perusteella noin 40 arviointipaneeliin.

Tietokarttoja päivitetään vuosittain, ja niiden kehitystyö jatkuu edelleen. Jo julkaistun sisällön päivitysten ja laajentamisen lisäksi uusia tietokarttoja julkaistaan hakemus- ja päätöstilastoista sekä strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksesta.

Akatemian rahoitus on kilpailtua, ja vain tieteellisesti parhaiksi arvioidut hakemukset rahoitetaan.  Tutkimusideoiden vapaa kilpailu nostaa tutkimuksen tasoa, ja korkealaatuinen tutkimus sekä osaaminen tukevat Suomen kestävää kasvua. Julkaistujen tietokarttojen tietojen perusteella Akatemian rahoittaman tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus on selkeästi korkeammalla tasolla kuin Suomessa tehtävän tutkimuksen vaikuttavuus keskimäärin.

Uusia ERC:n tiedelähettiläitä on yhteensä 32 kaikista EU-maista ja viidestä liitännäismaasta. Lähettiläät ovat ERC-rahoituksen piirissä olevia tutkijoita ja heidät valittiin tehtävään hakemusten perusteella yli 200 hakijan joukosta. Lähettilään toimikausi on yksi vuosi kerrallaan, ja enimmillään se voi jatkua kuuden vuoden mittaiseksi.

“ERC:n toiveena on, että uusista lähettiläistä tulee tunnistettavat kasvot ERC-rahoitteiselle tutkimukselle. Lähettiläiden verkostolla on merkittävä mahdollisuus viestiä siitä, että korkeatasoinen perustutkimus ei ole vaihtoehto, vaan välttämätöntä Euroopan pitkän tähtäimen menestykselle”, ERC:n pääjohtaja Maria Leptin toteaa ohjelman lanseeraustiedotteessa.

ERC-rahoitus uniikkia

Suomesta lähettilään tehtävään valittu professori Arri Priimägi työskentelee Tampereen yliopistossa toiminnallisten materiaalien tutkimuksen parissa muun muassa Suomen Akatemian Elävien toimintojen innoittamat hybridimateriaalit (LIBER) -huippuyksikössä ja Fotoniikan tutkimuksen lippulaivassa (PREIN). Hän on uransa aikana saanut useita Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksia.

Mikä innoitti hakemaan ERC-lähettilääksi?

”Jos minulla on mahdollisuus edes pieniin tekoihin uteliaisuuteen pohjaavan ja uuden tiedon tuottamiseen tähtäävän tutkimuksen puolesta ja tutkimuksen merkityksen näkyväksi tekemiseksi, niin haluan sitä yrittää. Tämä toimintatapa vaikutti juuri sopivalta vaikuttamistavalta”, Priimägi kuvaa.

”ERC-rahoitus on aika uniikkia maailmanlaajuisestikin, ja siitä voi olla ylpeä. Kuitenkin aina, kun Euroopan tutkimusrahoituskokonaisuus on katkolla, sen olemassaolon puolesta pitää puhua ja sen tärkeyttä tutkijalähtöisen tutkimuksen rahoittajana perustella.” 

Tieteellinen uteliaisuus vetovoimana

Priimägi korostaa tieteellisen uteliaisuuden ja uutta luovan tiedon merkitystä tieteen edistysaskeleiden ja sitä kautta sovellusten syntymisen taustalla.

”Ryhmäni tutkimus sijoittuu perustieteiden ja soveltavan tutkimuksen välimaastoon. Mutta näen tieteellisen uteliaisuuden ja uuden tiedon luomisen keskeisenä ajurina korkeatasoiselle tutkimukselle. Jollakin tähtäimellä uusi tutkimustieto johtaa myös sovelluksiin, uusiin innovaatioihin ja käytäntöihin. Tämä kokonaisuus on merkityksellinen.”

Priimägi muistuttaa, että hyvin monet sovellukset, jotka tällä hetkellä muuttavat maailmaa, ovat syntyneet vuosien ja vuosikymmenien perustutkimuksen pohjalta.

”Jokaisen päättäjän olisi hyvä muistaa, että muutamassa vuodessa ei pysty mitenkään arvioimaan, mihin mikäkin tutkimus johtaa. Siksi myös kaikkien tieteenalojen tutkijoita ja tutkimusta tarvitaan. Mitä enemmän meillä on eri tieteenalojen näkökulmia yhteiskunnassa ja akateemisessa keskustelussa, sitä parempi.”

Monipuolista vaikuttamista

Priimägi on viestinyt aktiivisesti oman ryhmänsä tutkimuksesta niin mediassa kuin muillakin foorumeilla, ja sitä kautta tieteestä viestiminen on tullut hänelle tutuksi. Lähettiläänä hän toivoo pääsevänsä keskustelemaan myös yleisemmin tieteen ja tutkimuksen roolista yhteiskunnassa ja tulevaisuuden ratkaisuissa.

”Näen, että yksi tehtävä lähettiläänä minulla on kannustaa Suomessa työskenteleviä tutkijoita hakemaan nykyistä innokkaammin ERC-rahoitusta. Siinä on edistytty, mutta emme ole vielä riittävän aktiivisia. Vaikka hakemuksen laatiminen vaatii työtä, se kannattaa tehdä”, Priimägi kannustaa ja sanoo olevansa mielellään käytettävissä, kun yliopistoissa keskustellaan ERC:n tuomista mahdollisuuksista.

Osaaminen, työvoiman riittävyys ja maahanmuutto tulevaisuuden Suomessa (SKILLS) -ohjelmassa myönnettiin rahoitus viidelle konsortiolle. Ohjelmassa tutkitaan keinoja ja edellytyksiä suomalaisen yhteiskunnan suotuisalle kehitykselle varmistamalla tekijöiden ja osaamisen riittävyys tulevaisuudessa. Ohjelman konsortioissa on edustettuna yhteensä 11 eri tutkimusalaa ja hankekokonaisuuksissa mukana 16 eri organisaatiota.

Talous ja hyvinvointi strategisen kilpailun aikakaudella (WELEC) -ohjelmassa myönnettiin rahoitus viidelle konsortiolle. Ohjelmassa keskitytään siihen, miten ja millä keinoin talous kehittyy suotuisasti ja rakentaa hyvinvoinnin perustaa muuttuvissa olosuhteissa. WELEC-ohjelman konsortioissa tehdään tutkimusta 15 eri tutkimusalalla ja mukana on yhteensä 17 eri organisaatiota.

”Ohjelmissa luodaan uusia ratkaisuja tulevaisuuden talouskasvun, kilpailukyvyn ja tuottavuuden sekä osaamisen ja työllisyyden tueksi. Rahoitettavissa hankkeissa keskitytään niin väestöennusteisiin, inhimillisen pääoman kestävään integroimiseen, uudenlaisin näkökulmin terveys- ja hoivapalveluihin kuin järjestelmätason muutoksiin ja jopa avaruustalouteen. Niissä korostuvat STN-ohjelmille ominainen tieteidenvälisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä ohjelmien läpileikkaavan painopisteen, tekoälyn myötä myös teknologiset innovaatiot”, kuvaa STN:n puheenjohtaja, professori Mikael Fogelholm.

STN valitsi samassa yhteydessä myös ohjelmajohtajat kummallekin ohjelmalle. WELEC-ohjelman johtajaksi valittiin, dosentti Mika Nieminen Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä ja SKILLS-ohjelman johtajaksi, tutkimusjohtaja, Ville-Pekka Sorsa Helsingin yliopistosta. Ohjelmajohtajat aloittavat tehtävissään samaan aikaan tutkimushankkeiden kanssa ja keskittyvät ohjelmien yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseen. 

Suomessa lisätään parhaillaan merkittävästi julkista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Tavoitteena on, että lisääntyvän julkisen rahoituksen ansiosta myös yksityinen sektori vahvistaa tki-panostuksiaan ja että Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta on vuonna 2030 neljä prosenttia.

Suomen Akatemia on varannut kansainvälisestikin vertailtuna huomattavan, 50 miljoonan euron summan Suomen ulkopuolelta tehtäviin tutkijarekrytointeihin. Huhtikuussa avattu rahoitushaku on yksi ensimmäisistä vastaavista rahoitushauista Euroopassa, ja tarjolla oleva rahoituskokonaisuus on erittäin merkittävä.

Haku liittyy yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen tutkimusrahoituksen avulla. Haussa profiloitumista tuetaan mahdollistamalla kansainvälisten korkean tason tutkijoiden rekrytoiminen suomalaisiin yliopistoihin esimerkiksi Yhdysvalloista.

”Olen tyytyväinen Suomen Akatemian nopeaan toimintaan tutkijoiden rekrytoimiseksi suomalaisiin yliopistoihin maista, joissa tieteen ja ylimmän opetuksen vapaus on uhattuna. Suomi on kokoonsa nähden panostamassa tähän eurooppalaisia verrokkimaitaan pidempikestoisesti, mikä toivottavasti nostaa Suomen kiinnostavuutta muuttoa harkitsevien tutkijoiden joukossa”, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.

Suomen kokoisessa maassa maailmanluokan osaamisen kehittäminen edellyttää kansainvälisiä huippuosaajia

Haun seuraavaan vaiheeseen kutsutaan 11 yliopistoa. Tarkemmat tiedot suunniteltujen rekrytointien määristä löydät liitteestä.

”Yliopistot ovat ottaneet hienosti haasteen vastaan. Ne ovat valmistelleet nopeassa aikataulussa vakuuttavia suunnitelmia siitä, miten ne vahvistaisivat kohdennetuilla kansainvälisillä rekrytoinneilla jo aikaisemmin tunnistettuja ja rahoitettuja omia tutkimuksen profiilialueitaan”, Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja, professori Kimmo Nuotio toteaa.

Haun toinen vaihe aukeaa 29.10.2025. Toiselle kierrokselle kutsuttavat yliopistot laativat erillisen hakemuksen jokaista suunnittelemaansa rekrytointia kohti. Tärkeä arvioinnin kohde rahoitushaussa on yliopiston suunnitelma rekrytointia seuraavista toimista ulkomaisen tutkijan integroimiseksi Suomeen. Toisen vaiheen rahoituspäätökset tehdään kahdessa erässä, alustavan suunnitelman mukaan ensimmäiset tammikuussa 2026 ja viimeiset kesäkuussa 2026.

Yksittäinen rahoituspäätös on 2,5 miljoonaa euroa rekrytoitavaa kohden viideksi vuodeksi. Rahoituskausi alkaa viimeistään 1.1.2027 ja kestää viisi vuotta. Rekrytoitavien tulee sijoittua Suomen Akatemian jo aiemmin rahoittamille yliopistojen profiloitumisalueille.

Suomen Akatemian ACTIVE-tutkimusohjelman haku avataan 22.10.2025, ja se sulkeutuu 19.11.2025. Rahoituspäätökset tehdään keväällä 2026, ja rahoituskaudet käynnistyvät 1.9.2026.

Tulevan haun valmistelu on käynnissä, ja vahvistetut tiedot julkaistaan varsinaisessa hakuilmoituksessa Suomen Akatemian verkkosivuilla viimeistään lokakuun alussa. Rahoituspäätöstiedot tulevat nähtäville tiedejatutkimus.fi-palveluun.

Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman tavoitteena on tarjota tutkittua tietoa, jonka avulla lisätään ymmärrystä ja haetaan ratkaisuja liikkumiseen, liikuntaan ja urheiluun liittyviin yhteiskunnallisiin ja kansanterveydellisiin haasteisiin. Rahoitettavan tutkimuksen odotetaan tuottavan uutta, tieteellisesti korkeatasoista ja innovatiivista tietoa, joka on tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa.

Rahoitettavan tutkimuksen tuloksia on voitava hyödyntää liikkumista, liikuntaa ja urheilua koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa sekä käytännön edistämistyössä joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.

Toimikunta osoittaa akatemiatutkijoille yhteensä noin 23 miljoonan ja akatemiahankkeille noin 36 miljoonan euron rahoituksen. Myönnettävä rahoitus ohjataan tutkimusorganisaatioille, jotka palkkaavat tutkimushenkilöstön ja hallinnoivat rahoituksen käyttöä. Suomen Akatemia seuraa rahoittamansa tutkimuksen vaikuttavuutta.

KY-toimikunta rahoittaa korkealaatuista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta sekä edistää tieteen ja tutkimuksen avoimuutta. Toimikunnalle osoitettujen hakemusten kokonaismäärä kasvoi viime vuodesta, ja kasvua oli erityisesti akatemiatutkijan tehtävän hakemuksissa. Toimikunnalle osoitetut hakemukset olivat tieteellisesti korkealaatuisia, ja niille oli tunnusomaista metodien monipuolisuus, ongelmalähtöisyys ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen. Hakemuksissa tuotiin esille myös laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Akatemiatutkijan tehtävän rahoituksen sai noin 10 prosenttia ja akatemiahankerahoituksen 12 prosenttia hakijoista.

Rahoituspäätöksissä on huomioitu koko kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimusalojen tieteellinen kenttä. KY-tutkimusalojen hakemuksia käsiteltiin yhteensä 20 arviointipaneelissa. Useat arviointipaneelit olivat monitieteisiä, ja monitieteisyys näkyy myös monissa rahoitetuissa hakemuksissa.

Toimikunnan puheenjohtajan, professori Aini Linjakummun mukaan erityisen huomionarvoista hakemuksissa oli ajankohtaisiin ongelmiin tarttuminen. Toimikunnan alaan kuuluvilla tieteenaloilla onkin merkittävä rooli yhteiskunnallisten haasteiden kohtaamisessa. Samalla toimikunta näkee tärkeänä myös humanistis-yhteiskuntatieteellisen perustutkimuksen tukemisen.

Akatemiatutkijan tehtävät

Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu nuorelle, nopeasti urallaan edenneelle ja kansainvälisesti verkostoituneelle tutkijalle, joka tekee tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta. Rahoituksessa on huomioitu metodien monipuolisuus ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen.

Rahoitusta voi käyttää joustavasti tutkimuksen tarpeiden mukaisesti, muun muassa akatemiatutkijan omaan palkkaan, tutkimusryhmän palkkaamiseen sekä muihin tutkimuskuluihin.

Akatemiahankkeet

Akatemiahankkeiden rahoitusmuodolla edistetään tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta. Rahoituspäätöksissä toimikunta kiinnitti erityistä huomiota tieteen uudistumiseen. Akatemiahankkeissa tuetaan tutkimuksen uudistamista ja vahvistetaan tulevaisuuden tutkimusosaamista myös tohtorikoulutukseen suunnatulla lisärahoituksella. Akatemia varasi tohtorikoulutuksen vahvistamiseen akatemiahankkeissa 43 miljoonan euron lisärahoituksen.

KY-toimikunnan tekemissä akatemiahankkeiden rahoituspäätöksissä tohtorikoulutuksen rahoitus kasvoi aiempiin vuosiin verrattuna ja nousi 9 miljoonaan euroon. Toimikunta näkisi mielellään nykyistä enemmän korkeatasoisia hakemuksia, joiden tutkimussuunnitelmissa tohtorikoulutettavat on integroitu kiinteäksi osaksi hankkeiden tutkimusryhmiä. Tohtorikoulutuksen rahoituksella vahvistetaan korkeatasoista osaamista Suomen Akatemian strategian mukaisesti.

• Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuuden tekijät, YOUNG (2022–2028)

• Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella, SHIELD (2022–2028)

YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana jatkaa kehitysjohtaja Marjo Kurki Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiöstä, ja SHIELD-ohjelman ohjelmajohtajana jatkaa dosentti Karoliina Snell Helsingin yliopistosta.

Pitkissä STN-ohjelmissa rahoitettavien konsortioiden kesto on lähtökohtaisesti kuusi vuotta, mutta rahoitus myönnetään kahdessa kolmen vuoden jaksossa. Toinen rahoituskausi myönnetään jatkorahoitushakemuksen ja väliraportissa esitettyjen tietojen perusteella.

Nyt jatkorahoituksen saaneet konsortiot aloittivat toimintansa lokakuussa 2022, ja jatkorahoitus myönnettiin syyskuuhun 2028 saakka. Kukin konsortio sai hakea toiselle kaudelle alkuperäisen suunnitelman mukaiseen työhön enintään 70 prosenttia ensimmäisen kauden myöntösummasta. Rahoitusta myönnettiin kahdessa ohjelmassa yhteensä 19,5 miljoonaa euroa, keskimäärin 2,1 miljoonaa euroa konsortiota kohti.

Strategisen tutkimuksen neuvosto oli tyytyväinen hankkeiden edistymiseen ja jatkorahoitushakemusten tasoon. Hankkeiden jatkokaudelta neuvosto odottaa hankkeilta sekä tieteellisen että sidosryhmätyön tulosten valmistumista.

BTY-toimikunnalle talvihaussa 2025 osoitettujen hakemusten kokonaismäärä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Toimikunnalle osoitettuja hakemuksia arvioitiin 25 eri paneelissa.

Myönnettävä nelivuotinen rahoitus ohjataan tutkimusorganisaatioille, jotka hallinnoivat rahoituksen käyttöä. Suomen Akatemia seuraa rahoittamansa tutkimuksen vaikuttavuutta.

Akatemiatutkijan tehtävät

Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu lupaavalle, urallaan nopeasti edenneelle ja kansainvälisesti verkostoituneelle nuoren tutkijasukupolven tutkijalle, joka tekee tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta. Rahoitusta voi käyttää joustavasti tutkimuksen tarpeiden mukaisesti, muun muassa akatemiatutkijan omaan palkkaan, tutkimusryhmän palkkaamiseen sekä muihin tutkimuskuluihin.

BTY-toimikunta rahoitti sekä varhaisemmassa että edistyneemmässä uravaiheessa olevia tutkijoita.

Toimikunnalle osoitetut hakemukset olivat yleisesti ottaen korkeatasoisia. Tyypillisimmät puutteet rahoittamatta jääneissä hakemuksissa liittyivät koeasetelman kuvaukseen. ”Aineiston, menetelmien ja näytemäärien kuvaus on tärkeää hankkeen toteuttamiskelpoisuuden ja uskottavuuden näkökulmasta”, korostaa BTY-toimikunnan puheenjohtaja, tutkimusprofessori Jarkko Niemi.

BTY-toimikunta kannustaa akatemiatutkijahakijoita liikkuvuuteen ja etsimään uusia laadukkaita yhteistyökumppaneita heti väitöksen jälkeen. Liikkuvuuden kohteen valinta on tärkeää, koska hyvin suunnitellun yhteistyön avulla voi paitsi laajentaa verkostojaan, myös päästä kiinni globaalien haasteiden kansainväliseen kärkitutkimukseen ja nostaa esille suomalaista huippututkimusta.

Kliinisen tutkijan tehtävät

Kliinisen tutkijan rahoitusmuodon tavoitteena on sekä rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta että mahdollistaa kliinistä potilastyötä tekevien lääkäreiden ja muiden tutkijoiden osa-aikainen tutkimus potilastyön ohessa. Rahoitettavalla tutkimuksella tulee olla yhteys potilastyöhön, jolloin tutkimus myös edistää potilaiden hoitoa ja terveyttä.

Toimikunta myönsi rahoitusta kliinisen tutkijan osa-aikaisiin palkkoihin ja tutkimuskuluihin yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Vaikka kyseinen rahoitusmuoto on rahamäärältään verrattain pieni, on se etenkin nuorten kliinisten tutkijoiden urakehityksen näkökulmasta erittäin merkittävä. Hakemusten laatu oli korkea, ja hakijat olivat hyvin verkostoituneita. Toimikunta kiitti myös kliinisten tutkijoiden lisääntynyttä kansainvälistä yhteistyötä.

Akatemiahankkeet

Akatemiahankerahoituksen tarkoituksena on edistää suomalaisen tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta ja parantaa tutkimuksen laatua sekä tieteellistä ja muuta vaikuttavuutta. Tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa. Akatemiahankkeissa tuetaan tutkimuksen uudistamista ja vahvistetaan tulevaisuuden tutkimusosaamista myös tohtorikoulutukseen suunnatulla lisärahoituksella.

Talvihaussa 2025 BTY-toimikunnalle osoitettiin erittäin korkeatasoisia hakemuksia, joissa tutkimusaiheiden kirjo oli hyvin laaja. Kilpailu rahoituksesta oli jälleen kovaa. Asiantuntija-arvioinnissa erinomaisen arvosanan 5 tai 6 sai 43 prosenttia kaikista hakemuksista, ja niistä vain noin kolmannes pystyttiin rahoittamaan.

Monitieteiset ja rohkeat hakemukset ilahduttivat toimikuntaa. Hakemuksissa nähtiin huippuluokan tieteen lisäksi runsaasti potentiaalia yhteiskunnan kannalta merkittäviin tuloksiin. Toimikunta kannustaa tutkijoita pohtimaan ja kuvaamaan hakemuksessa tutkimuksen kytkeytymistä tiedeyhteisön ulkopuolelle.  

Tieteessä kansainvälisyys on välttämätöntä. Globaali yhteistyö vahvistaa tieteen edistymistä ja luo mahdollisuuksia ratkaista maailmanlaajuiset haasteet. Juuri nyt maailmanpolitiikan murros haastaa kansainvälisen tutkimusyhteistyön ja nostaa esiin turvallisuuskysymykset. Suomessa joudutaan pohtimaan, miten tiedettä tehdään turvallisesti, ja niin että pidämme kiinni demokraattisista arvoista. Samassa yhteydessä Suomen tulee varautua siihen, että kilpailu kansainvälisistä osaajista kiristyy.

Merkittävä osa Suomessa meneillään olevaa TKI-järjestelmän vahvistamista on uusien osaajien kouluttaminen ja ulkomaisten osaajien houkuttelu Suomeen. Tohtorikoulutusta lisätään ja vahvistetaan kansallisilla toimilla merkittävästi ja ulkomaisten osaajien rekrytoimiseksi suomalaisiin yliopistoihin Suomen Akatemia on suuntaamassa 50 miljoonaan euron rahoituksen. Tämä rahoitus on Euroopan mittakaavassa merkittävä ja erittäin ajankohtainen tutkimustyön edellytysten heikentyessä nopeasti eri puolilla maailmaa. 

Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua aiheesta: Miten pidämme huolta tutkimuksen vastuullisuudesta ja huomioimme nousevat turvallisuusuhat? Miten houkuttelemme kansainvälisiä osaajia Suomeen?

Keskustelu järjestetään SuomiAreenalla Porissa keskiviikkona 25.6. klo 17.00 Vaakunan lavalla. Keskustelemassa Suomen Akatemian vaikuttavuuden ja tiedepolitiikan yksikön johtaja Floora Ruokonen, Aalto-yliopiston rehtori, Yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja Ilkka Niemelä, kvanttitietokoneyritys IQM Quantum Computersin yhteiskuntasuhdevastaava Milja Kalliosaari ja Turun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto. Tilaisuuden juontaa MTV:n politiikan toimittaja Maria Nykänen.

Keskustelua voi seurata myös MTV Katsomon SuomiAreena-lähetyksen kautta tai myöhemmin tallenteena samalla sivustolla.

Sekä akatemiatutkija- että akatemiahankerahoitus myönnetään neljäksi vuodeksi. Myönnettävä rahoitus ohjataan tutkimusorganisaatioille, jotka hallinnoivat rahoituksen käyttöä ja vastaavat rahoituksen ehtojen noudattamisesta muun muassa tutkimusturvallisuutta koskien. Suomen Akatemia seuraa rahoittamansa tutkimuksen vaikuttavuutta.

Akatemiatutkijan tehtävän rahoituksen sai noin 11 prosenttia hakijoista ja akatemiahankkeen noin 15 prosenttia hakijoista. Vertaisarvioinnissa arvosteluasteikon korkeimpia kokonaisarvosanoja 6 tai 5 saaneista hankkeista pystyttiin rahoittamaan vain noin neljäsosa, eli useita erinomaiseksi arvioituja hakemuksia jäi rahoittamatta. LT-toimikunnalle osoitettuja hakemuksia arvioitiin yhteensä 30 arviointipaneelissa. Toimikunta pyrkii tukemaan edustamiaan tieteenaloja laaja-alaisesti.

Akatemiatutkijan tehtävät

Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu nuorelle, nopeasti urallaan edenneelle ja kansainvälisesti verkostoituneelle tutkijalle, joka tekee tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta. Rahoitusta voi käyttää joustavasti tutkimuksen tarpeiden mukaisesti, muun muassa akatemiatutkijan omaan palkkaan, tutkimusryhmän palkkaamiseen sekä muihin tutkimuskuluihin. Yhteen tehtävään myönnetty rahoitus oli tänä vuonna keskimäärin noin 710 000 euroa.

Vaikka kilpailu akatemiatutkijan tehtäviin oli äärimmäisen kova, toimikunta pystyy rahoittamaan tehtäviä kattavasti eri tieteenaloille. Uudet LT-alojen akatemiatutkijan tehtävät jakautuvat myös eri uravaiheissa oleville tutkijoille. ”Olen tyytyväinen etenkin siihen, että vasta 2–3 vuotta sitten tohtoreiksi valmistuneet hakijatkin menestyivät kovassa kilpailussa. Lisäksi rahoitettujen naishakijoiden osuus oli ennätyksellisen korkea: 27 prosenttia”, toimikunnan puheenjohtaja, professori Kalle-Antti Suominen kertoo. 

Akatemiahankkeet

Akatemiahankerahoituksen tarkoituksena on edistää suomalaisen tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta ja parantaa tutkimuksen laatua sekä tieteellistä ja muuta vaikuttavuutta. Tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa. Akatemiahankkeissa tuetaan tutkimuksen uudistamista ja vahvistetaan tulevaisuuden tutkimusosaamista myös tohtorikoulutukseen suunnatulla lisärahoituksella.

Toimikuntaa ilahdutti hankkeissa esitetty ja lisäarvoa tuottavaksi arvioitu yhteistyö eri tutkimusryhmien välillä.” Jätetyistä tutkimussuunnitelmista tänäkin vuonna noin 30 prosenttia oli konsortiohakemuksia, ja arviointipaneeleissa konsortiohakemukset oli arvioitu keskimääräistä korkeatasoisemmiksi. Tämä osoittaa, että toisiaan täydentävien ryhmien yhteistyöllä saadaan valjastettua monipuolinen osaaminen asetettujen tutkimuskysymysten ratkaisemiseksi”, Suominen kuvailee.

Akatemiahankkeen rahoitus käytetään tutkimusryhmän palkkaamiseen ja muihin tutkimuskuluihin. Rahoitettujen hankkeiden vastuullisten johtajien joukossa on eri uravaiheissa olevia tutkijoita.

Hakemusarviointi suunnitellaan niin, että sekä aiemmin rahoituksen piirissä olleilla että uusilla hakijoilla on yhdenvertainen mahdollisuus menestyä haussa. Tulevan haun valmistelu on käynnissä, ja varsinainen hakuilmoitus julkaistaan loppuvuodesta 2025. Arviointi toteutetaan kansainvälisenä vertaisarviointina. Rahoituspäätökset tekee Suomen Akatemian hallituksen asettama jaosto.

Lippulaivoissa yhdistyvät korkeatasoinen tutkimus, laaja-alainen vaikuttavuus, vahva yhteistyö elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa, muuntautumiskyky sekä isäntäorganisaation tai isäntäorganisaatioiden vahva sitoutuminen.

Akatemia on varautunut rahoittamaan lippulaivaohjelmaa pitkäjänteisesti. Vuonna 2026 toteutettavan haun jälkeen Akatemian tavoitteena on kehittää rahoitusmuotoa ulkoisen, riippumattoman arvioinnin perusteella.

Akatemia uudistaa talvihaun aikataulua. Haku avataan 15.10.2025 ja se sulkeutuu 12.11.2025. Haun päätösaikataulut pysyvät ennallaan: tieteelliset toimikunnat tekevät rahoituspäätökset kesäkuussa 2026, ja rahoituskaudet käynnistyvät 1.9.2026.

Talvihaun ajoituksen muutokseen on vaikuttanut hakijoilta ja hakijaorganisaatioilta saatu palaute. Väljempi aikataulu varmistaa myös hakemusten laadukkaan arvioinnin järjestämisen sekä tutkimuksen turvallisuuteen liittyvien uusien hakemusten käsittelyvaiheiden huomioimisen entistäkin pienemmällä henkilöstömäärällä.

Muutoksia hakemisen ja rahoituksen käytön ehtoihin

Tulevassa talvihaussa Akatemia käsittelee edelleen samalta hakijalta vain yhden hakemuksen. Päällekkäisten rahoitusten ja rahoituskausien osalta hakuihin on kuitenkin tulossa lisää rajoituksia, osittain myös hakemusmäärien vähentämiseksi.

Akatemiahankerahoituksen osalta akatemiatutkijalle, huippuyksikön johtajalle tai huippuyksikön osahankejohtajalle ei myönnetä akatemiahanketta niin, että rahoituskaudet olisivat päällekkäisiä. Lisäksi akatemiahankekonsortion osahanke katsotaan akatemiahankkeeksi eikä sen johtajalle myönnetä uutta akatemiahanketta niin, että rahoituskaudet olisivat päällekkäisiä. Rajoitukset eivät koske temaattisissa hauissa rahoitettujen hankkeiden tai osahankkeiden johtajia.

Myös akatemiahankkeiden vastuullisten johtajien palkkakulujen rahoitusehdot muuttuvat. Jatkossakin vastuullisen johtajan palkkakuluja voidaan vain rajoitetusti ja perustellusti sisällyttää hankkeen kokonaiskustannuksiin. Vastuullisen johtajan palkkakulut rajoitetaan 1,5 kuukauteen rahoitusvuodessa eli yhteensä kuuteen kuukauteen neljän rahoitusvuoden aikana. Rahoituksen käyttöä kuitenkin joustavoitetaan. Palkkakuluihin liittyvällä uudistuksella Akatemia haluaa suunnata hankerahoitusta  käytettäväksi enemmän hankkeissa tehtävään tutkimukseen ja niissä työskentelevien nuorten tutkijoiden palkkoihin.

Akatemiatutkijan rahoituksessa myönnölle asetetaan maksimimäärä. Ratkaisulla rajoitetaan haettujen summien nousua tasolle, joka uhkaisi laskea koko rahoituksen myöntöprosentin kestämättömän pieneksi. Lisäksi akatemiatutkijan rahoituksen hakukelpoisuuden osalta huolehditaan, ettei talvihaun hakuajan muutos aiheuta potentiaalisille hakijoille väliinputoamista.

Kliinisen tutkijan tehtävän rahoitus ei ole talvihaussa 2026 haettavana. Kliinisen tutkimuksen rahoituskokonaisuutta uudistetaan, ja uudistettu haku on tarkoitus avata keväällä 2026. Lisätietoja aiheesta julkaistaan syksyllä 2025.

Tarkentuneet ja vahvistuneet talvihaun tiedot viestitään syyskuussa hakuilmoitusten julkaisemisen yhteydessä Akatemian verkkosivuilla ja viestintäkanavissa.

Suomen Akatemia tukee korkealaatuista, vastuullista ja vaikuttavaa tutkimusta kaikilla tieteen ja tutkimuksen aloilla sekä tutkimuksen hyödyntämistä yhteiskunnan parhaaksi. Akatemia tähtää suomalaisen tutkimuksen uusiutumiseen, monipuolistumiseen ja kansainvälistymiseen.

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) tekee päätökset akatemiahanke- ja akatemiatutkijarahoituksesta 12.6.2025. Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) tekee päätökset akatemiahanke- ja akatemiatutkijarahoituksesta sekä kliinisen tutkijan rahoituksesta 16.6.2025. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) päättää rahoitettavista akatemiahankkeista ja akatemiatutkijoista sekä kliinisen tutkijan tehtävän rahoituksesta 17.6.2025.

Rahoituspäätöstiedot ovat nähtävillä tiedejatutkimus.fi -palvelussa päätösten jälkeisenä seuraavana päivänä klo 12.00 mennessä. Akatemia myös tiedottaa tuolloin rahoituspäätöksistä. Kaikki hakijat saavat henkilökohtaisen ilmoituksen päätöksestä päätöskokouksen jälkeen.

Akatemian rahoituspäätöstiedot tiedejatutkimus.fi-palvelussa

Akatemian rahoituspäätökset löytyvät tiedejatutkimus.fi-palvelusta listattuna valikoista: Rahoitushaut / rahoittaja: Suomen Akatemia tai Myönnetty rahoitus / rahoittaja: Suomen Akatemia.

Huomaathan, että:

• Akatemian rahoituspäätösten listauksessa saajana näkyy vain suorituspaikan nimi, ei enää vastuullisen johtajan nimeä, joka löytyy päätöksen yksityiskohtaisista tiedoista.
• Hakutulokset voi järjestää organisaation mukaan (”saaja”).
• Konsortioiden päätökset esitetään osahankkeittain. Listaamalla päätösten otsikot aakkosjärjestykseen konsortion päätökset listautuvat allekkain.
• Hakua voi rajata myös myöntövuodella.
• Päätöslistauksia ei voi ladata excel-muotoon tiedejatutkimus.fi:stä, sillä palvelua säätelevä laki ei salli henkilötietojen lataamista palvelusta avoimen tietopalvelun kautta. Tietojen hyödyntäminen on mahdollista tutkimustoimijoille koneluettavassa muodossa.

Palaute arvioinnista

Hakijat saavat palautteena arvioinnista kaikki yksittäisten asiantuntijoiden antamat lausunnot arvosanoineen. Hakijat, joiden hakemukset käsiteltiin paneelissa, saavat lisäksi paneelin yhteenvedon ja loppuarvosanan. Jos paneelin antama loppuarvosana on 5 tai 6, hakemus saa myös väliarvosanat ja ranking-sijan. Lausunnoissa on arvioijien nimet. Arviointilausunto on pääsääntöisesti salassa pidettävä asiakirja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla. Hakija ei saa jakaa siinä olevia muita kuin itseään koskevia tietoja (kuten hänelle lausunnon kirjoittaneiden asiantuntijoiden nimiä) kolmansille osapuolille. Arviointiin osallistuneiden asiantuntijoiden nimet julkaistaan kaikkien päätösten jälkeen Akatemian verkkosivuilla.

Talvihaun koontitilastot

Suomen Akatemia julkaisee koontitilastoja talvihausta syyskuussa. Tilastoihin pääsee tutustumaan verkkosivujemme Tietokartat-osiosta.

Kansainvälisten osaajien rekrytoimista tukeva rahoitushaku on osa kokonaisuutta, jonka avulla Suomi vahvistaa asemaansa tieteen ja innovaatioiden kärkimaana.

Haku liittyy yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen tutkimusrahoituksen avulla. Haussa profiloitumista tuetaan mahdollistamalla kansainvälisten korkean tason tutkijoiden rekrytoiminen suomalaisiin yliopistoihin esimerkiksi Yhdysvalloista. Suomen Akatemia sai kaikilta suomalaisilta yliopistoilta aiehakemuksen uuteen rahoitushakuun.

Yliopistoja valmistaudutaan tukemaan yhteensä 50 miljoonalla eurolla vuosina 2026–2030. Haku toteutetaan kaksivaiheisena. Aiehaku sulkeutui 22.5.25. Yliopistot esittivät hakemuksissaan tässä vaiheessa suunnitelmiaan siitä, mitä profiloitumisalueita ne haluavat vahvistaa ja kuinka monta kansainvälistä tutkijaa rekrytoida. Akatemia päättää 25. kesäkuuta, mitkä rekrytointisuunnitelmat kutsutaan varsinaiseen hakuun. Varsinainen haku aukeaa 29.10.2025. Rahoituspäätökset tehdään kahdessa erässä, ensimmäiset tammikuussa 2026 ja viimeiset kesäkuussa 2026.

Ivaska johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa huippuyksikköä (solumekaniikka biologisten esteiden toiminnassa: voimien ja signaalien integraatio molekyylitasolta kudostasolle 2022–2029) ja työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa InFLAMES (immuunijärjestelmän innovaatiokeskus lääketieteen ja talouskasvun moottorina) -lippulaivassa. Aiemmin Ivaska on työskennellyt Suomen Akatemian nimeämänä akatemiaprofessorin tehtävässä (2015–2019) ja akatemiatutkijana (2003–2008) VTT:lla. Tohtorintutkinnon hän suoritti vuonna 2000 Turun yliopiston lääketieteellisen biokemian alalta. Ivaskan väitöskirja käsitteli kollageenien reseptoreja.

Ivaskan tutkimuksen korkeaa laatua kuvastaa myös hänen saamansa merkittävät rahoitukset Euroopan tiedeneuvostolta (ERC): ERC Advanced Grant 2023, ERC Consolidator Grant 2014, ERC Starting Grant 2007 sekä ERC Proof of Concept -rahoitus kolmeen hankkeeseen vuosina 2015, 2018 ja 2020. Työhönsä hän on saanut rahoitusta myös useilta suomalaisilta ja ulkomaisilta säätiöiltä.

Ivaskan tieteellinen työ käsittää yli 125 tieteellistä artikkelia (v. 2023 tilanne). Hän on kysytty asiantuntija kansainvälisissä tieteellisissä kokouksissa. Hänellä on useita patentteja ja patenttihakemuksia.

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie jakoi Suomen tiedepalkinnon Tiedefoorumissa 20. toukokuuta Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla.

100 000 euron suuruinen Suomen tiedepalkinto on Suomessa työskentelevälle tutkijalle tai tutkijaryhmälle myönnettävä tunnustus merkittävästä tieteellisestä työstä. Palkinnon myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Akatemian hallituksen esityksestä. Kahden vuoden välein myönnettävä tiedepalkinto perustettiin vuonna 1997 ja se myönnettiin nyt 15. kerran.

Akatemian hallituksen yleisjaosto päätti 19.5. hakemuksista, jotka eivät etene arvioinnin toiseen vaiheeseen. Näitä hakemuksia oli 188 kappaletta. Kielteiset päätökset perustuvat hakemuksista saatuihin ulkopuolisiin asiantuntijalausuntoihin ja yleisjaoston näkemykseen siitä, kuinka hyvin hakemus täyttää haun tavoitteet. Kielteisen päätöksen sai suuri joukko parhaat yleisarvosanat saaneita hakemuksia. Hakijat ovat saaneet ilmoituksen päätöksestä.

Toiseen vaiheeseen hakijat etenevät syksyllä toteutettavaan paneeliarviointiin. Nämä hakemukset arvioidaan kolmessa monitieteisessä arviointipaneelissa (biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen; kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen paneeli). Akatemian hallituksen yleisjaosto päättää kaudelle 1.1.2026-31.12.2031 valittavista akatemiaprofessoreista 29.10.2025.

Akatemiaprofessorin tehtävän hakijoista 34 prosenttia oli naisia, ja jatkoon etenevistä 41 prosenttia on naisia.

Rahoitettavissa hankkeissa tutkitaan muun muassa musiikin voimaa urheilussa ja liikunnassa sekä edistetään motoristen taitojen, fyysisen kunnon ja psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemista oppilailla, joilla on motorisia haasteita. Lisäksi rahoitusta myönnettiin esimerkiksi tutkimukseen, jolla tähdätään valmentajien ravitsemus- ja kehonkoostumusosaamisen edistämiseen. Tutkimushankkeiden tuloksia on tavoitteena soveltaa niin junioriurheiluun, lapsiin ja koululaisiin kuin kilpaurheiluun sekä liikuntaan ja urheiluun laajemminkin.

Hakemuksia arvioinut kansainvälinen vertaisarviointipaneeli kiitti hakemuksissa esitettyjä ideoita ja konsepteja. Tutkijaryhmien välistä yhteistyötä kuitenkin toivottiin lisää, jotta ideoiden toteutuksessa päästäisiin mahdollisimman laadukkaalle tasolle. Paneelin mielestä olisi myös hyvä, että hakemuksia tulisi laajemmin eri tieteenaloilta.

Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman tavoitteena on tarjota tutkittua tietoa, jonka avulla lisätään ymmärrystä ja haetaan ratkaisuja fyysiseen aktiivisuuteen sekä liikuntaan ja urheiluun liittyviin yhteiskunnallisiin ja kansanterveydellisiin haasteisiin. Ohjelmassa tuotetaan uutta tietoa liikunnan edistämiseksi suuntaamalla tutkimusrahoitusta korkeatasoiseen ja innovatiiviseen tutkimukseen. Ohjelmassa tuotettua tutkimustietoa voidaan hyödyntää fyysisesti aktiivisen elämäntavan ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi, liikuntaan ja urheiluun osallistumisen lisäämiseksi sekä huippu-urheilun tuloksellisuuden ja vastuullisuuden parantamiseksi.

Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelmassa avataan joka vuosi uusi rahoitushaku. Suomen Akatemia ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekevät yhteistyötä liikuntatutkimuksen rahoittamisessa ja toiminnan kehittämisessä eduskunnan asettamien liikuntapoliittisten tavoitteiden mukaisesti.

Kevään rahoituskokonaisuus tarjoaa tutkijoille, tutkimusorganisaatioille sekä muille toimijoille mahdollisuuksia vastata ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja edistää tutkitun tiedon vaikuttavuutta.

Tutkimuksen hyödyntämisen proof of concept -rahoituksella edistetään tutkimustulosten monipuolista hyödyntämistä yhteiskunnan tarpeisiin. Rahoitettavissa hankkeissa on tarkoitus ottaa askeleita tutkimuksesta kohti kaupallistamista tai muuta tutkimuksen yhteiskunnallista hyödyntämistä. 

Tulevaisuuden kestävien energiaratkaisujen tutkimuksen haun tavoitteena on tukea edistyksellistä uusiutuvien ja päästöttömien energiaratkaisujen tutkimusta. Hakemuksilta on toivottu kokonaisvaltaista ja systeemistä tarkasteluotetta sekä laaja-alaisen tieteellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoittelua.

Suomen metsäbiomassojen tutkimuksen haun tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta, jossa biomassoja hyödynnetään monipuolisesti ja tehokkaasti kiertotalouden periaatteita noudattaen sekä edistäen ilmastotavoitteita ja metsäluonnon monimuotoisuutta.

Kliinisen tutkimuksen haulla tavoitellaan uutta tutkimustietoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja muun yhteiskunnan tarpeisiin. Rahoituksella vahvistetaan kliinistä tutkimusta ja kannustetaan hyvinvointialueilla työskenteleviä tutkijoita yhteistyöhön erilaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Hyvinvointialueiden T&K-toiminnan rahoituksen tarkoituksena on vahvistaa alan toimijoiden välistä yhteistyötä ja paikallisia innovaatioita. Tutkimuksen ja kehitystyön avulla tavoitellaan paitsi korkeampaa sote-sektorin tuottavuutta myös nykyistä parempaa hoidon laatua.

Akatemia rahoittaa myös tieteen tekemistä vahvistavia tutkimusympäristöjä. Temaattisten tutkimusinfrastruktuurien rahoituksen avulla halutaan edistää tutkimusyhteistyötä alueellisesti ja rohkaista paikallisia tutkimusorganisaatioita kunnianhimoiseen T&K-toimintaan. Suurteholaskennan kansainvälisen yhteistyön erityisrahoituksen hakujen tavoitteena puolestaan on lisätä laskentainfrastruktuurien yhteiskäyttöä ja samalla vahvistaa tutkimusympäristöjä.

Varsinaiset hakemukset arvioidaan ja huippuyksiköiksi hakevien yksiköiden edustajat haastatellaan kansainvälisissä arviointipaneeleissa.

Huippuyksikköohjelman tavoitteena on nostaa Suomessa tehtävän tutkimuksen laatua, uudistaa tiedettä ja edistää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tieteen uudistumista toteutetaan uusien tutkimusaiheiden ja -menetelmien sekä lähestymistapojen ja tutkimusryhmien muodossa. Pitkäjänteinen Akatemian ja huippuyksiköiden taustaorganisaatioiden yhteisrahoitus mahdollistaa tutkimuksellisten riskien ottamisen ja uudet avaukset.

Huippuyksikköhaun toiselle kierrokselle kutsuttavat hakemukset edistävät tieteen ja tutkimuksen uudistumista. Huippuyksiköt valitaan kansainvälisten arviointien ja huippuyksikköohjelman tavoitteiden pohjalta. Ensimmäisessä hakuvaiheessa yksittäiset kansainväliset arvioitsijat arvioivat huippuyksikköhakuun 2026–2033 saapuneet aiehakemukset. Sen jälkeen Akatemian luottamuselinten jäsenistä muodostettu valmisteluryhmä teki ehdotuksen Akatemian yleisjaostolle. Yleisjaosto päätti toiseen vaiheeseen kutsuttavista hakijoista.

Päätösvalmistelussa huomioitiin erityisesti se, että huippuyksiköksi hakeva tutkimusryhmä tekee korkealaatuista tiedettä ja läpimurtotutkimusta sekä edistää tieteen uudistumista. Lisäksi tarkasteltiin huippuyksikön mahdollisuuksia nousta kansainvälisen tutkimuksen huipulle tai pysyä siellä.  Keskeisinä kriteereinä ovat myös olleet tutkimuksen tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuva vaikuttavuus sekä se, että huippuyksikön tutkijat ja aihe tuovat uutta Suomen tehtävään tieteeseen.

Haun toisen vaiheen hakemukset tulee jättää Akatemian verkkoasiointiin 11.6.2025 mennessä. Päätökset huippuyksikköohjelmaan 2026–2033 valittavista yksiköistä tehdään lokakuussa 2025.

Rahoitushaku on osa yliopistojen profiloitumisen vahvistamista. Profiloitumisrahoituksen tavoite on tukea ja nopeuttaa yliopistojen strategioiden mukaista profiloitumista tutkimuksen laadun kehittämiseksi. Tässä haussa profiloitumista tuetaan mahdollistamalla kansainvälisten korkean tason tutkijoiden rekrytoiminen Suomen ulkopuolelta, esimerkiksi Yhdysvalloista. Rahoitusta voivat hakea vain suomalaiset yliopistot, eivät yksittäiset tutkijat. Rahoitusmuodon tavoitteiden mukaisesti arvioinnissa keskitytään siihen, miten yliopisto pystyy vahvistamaan olemassa olevia profiloitumisalueitaan uusilla rekrytoinneilla.

Suomi lisää tutkimus- ja kehittämisrahoitustaan merkittävästi vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on rakentaa korkeaan osaamiseen perustuvaa kestävää kasvua. Lisää resursseja suunnataan tieteelliseen tutkimukseen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöhön sekä korkeatasoisten tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien vahvistamiseen.

Suomen tutkimusympäristö on nyt entistä vetovoimaisempi ja kilpailukykyisempi. Maassa toimii useita kansainvälisesti johtavia tutkimusryhmiä ja lippulaivahankkeita, sekä huipputason infrastruktuureja, kuten suurteholaskentaympäristöjä. TKI-toiminnan vahvistaminen edellyttää osaavaa henkilöstöä – tämä rahoitushaku on osa kokonaisuutta, jonka avulla Suomi vahvistaa asemaansa tieteen ja innovaatioiden kärkimaana.

Haku on kaksivaiheinen. Aiehaku avautui 16.4.2025 ja päättyy 22.5.2025. Viisivuotinen rahoituskausi alkaa aikaisintaan 1.1.2026 ja viimeistään 1.1.2027.

Hakuilmoituksen tarjoamiin tietoihin oltiin pääosin tyytyväisiä, sillä 87 prosenttia vastaajista koki löytäneensä siitä tarvittavat ohjeet hakemuksen laatimiseen. Myös hakuneuvonnan kokonaisuuteen oltiin aiempaa useammin tyytyväisiä. Asteikolla 0–10 vastausten keskiarvo nousi viime vuoden 7,3:sta tämän vuoden 7,8:aan.

Tutkimussuunnitelman uudistettu rakenne sai myönteistä palautetta: asteikolla 0–10 yhteensä 62 prosenttia vastaajista antoi uuden rakenteen soveltuvuudesta oman tutkimuksen kuvaamiseen arvosanan 8 tai enemmän. Sen sijaan suunnitelman mallipohjien toimivuuteen suhtauduttiin hieman aiempaa kriittisemmin. Saimme runsaasti ehdotuksia mallipohjien parantamiseksi.

Vuodesta 2024 alkaen talvihaun hakija on itse valinnut arviointipaneelin, johon jättää hakemuksensa arvioitavaksi. Vastaajista 63 prosenttia koki itsenäisen paneelivalinnan selkeäksi. Saman verran vastaajia piti paneelikuvauksia riittävinä, mikä merkitsee pientä parannusta edellisvuoteen verrattuna.

Kyselyssä annettiin yli 600 avovastausta. Hyvin monissa niistä kritisoitiin erityisesti haun päättymisajankohtaa heti loppiaisen jälkeen. Ajankohdan koettiin lisäävän tutkijoiden työtaakkaa loma-aikana ja olevan erityisesti perheellisille haastava. Lisäksi monet hakijat huomauttivat, miten aikatauluhaasteen keskellä myös hakemusten valmistelu yhteistyössä suorituspaikkojen tukipalvelujen kanssa oli aiempaa hankalampaa. Hakemuksen laatimiseen ja ohjeistuksiin on aiempien palautekierrosten myötä tullut toivottuja parannuksia – tätä kiiteltiin, mutta toisissa vastauksissa jatkuvia muutoksia pidettiin kuormittavana. Vastauksissa annettiin runsaasti positiivista palautetta hakuohjeista sekä nopeasta ja asiantuntevasta hakuneuvonnasta. Palaute sisälsi myös lukuisia kehitysideoita hakuprosessin keventämiseksi tai parantamiseksi.

Hakuprosessille annettu kokonaisarvosana laski edellisvuoteen nähden. Vuonna 2024 hakuprosessia piti hyvänä tai erittäin hyvänä 85 prosenttia vastaajista, kun tänä vuonna vastaava osuus oli 73 prosenttia.

Lisää vastausten jakaumia ja niistä laskettuja tunnuslukuja löytyy täältä: Talvihaun 2025 hakijapalautekysely: vastausten jakaumia ja niistä laskettuja tunnuslukuja (pdf)

Suomen Akatemia kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita. Seuraavan talvihaun ajoitusta arvioidaan muun muassa saadun palautteen pohjalta. Myös muut palautteet ja kehitysehdotukset otetaan huomioon talvihaun tulevien hakukierrosten valmistelussa ja hakuprosessin jatkuvassa kehittämisessä.

Akatemia on varautunut rahoittamaan tässä haussa yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen edistämiseen liittyviä rekrytointeja yhteensä 50 miljoonalla eurolla vuosina 2026–2030. Rahoitusta voisi käyttää Suomen ulkopuolelta, esimerkiksi Yhdysvalloista, tulevien tutkijoiden rekrytoimiseen suomalaisiin yliopistoihin.

Suomessa lisätään tutkimus- ja kehittämisrahoitusta merkittävällä tavalla tasaisesti vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on luoda Suomeen korkeaan osaamiseen perustuvan kasvun edellytyksiä. Lisärahoitusta suunnataan tieteelliseen tutkimukseen, tutkimusorganisaatioille ja tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöhön. Rahoitusta suunnataan myös korkeatasoisten tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien vahvistamiseen. Tki-toiminnan vahvistaminen edellyttää erityisesti osaavaa tutkimushenkilöstöä.

Profi-rahoitusmuodon yleinen tavoite on tukea ja nopeuttaa yliopistojen strategioiden mukaista profiloitumista tutkimuksen laadun kehittämiseksi.

Vuonna 2024 Akatemia rahoitti tutkimusta 488 miljoonalla eurolla. Tietokartasta löydät tietoa Akatemian rahoituksen jakautumisesta eri rahoituskokonaisuuksiin.

Korkealaatuinen tutkimus ja osaaminen tukevat Suomen kestävää kasvua. Suomen Akatemian rahoitus on kilpailtua ja vain parhaat hakemukset rahoitetaan. Tutkimusideoiden vapaa kilpailu nostaa tutkimuksen tasoa. Tietokartan tietojen mukaan Akatemian rahoittaman tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus on selkeästi korkeammalla tasolla kuin Suomessa tehtävän tutkimuksen keskimäärin.

Suomen kokoisessa maassa maailmanluokan huippuosaamisen kehittäminen edellyttää kansainvälisyyttä. Tietokartan tietojen avulla voit tarkastella esimerkiksi kansainvälistä yhteistyötä, liikkuvuutta ja kansainvälisten osaajien tekemää tutkimustyötä Akatemian rahoittamissa hankkeissa.

Tietokarttatyökalu tarjoaa tietopohjaa TKI-poliittiseen päätöksentekoon ja politiikkatoimien seurantaan. Tietokartta sisältää osiot avainluvut, tutkimusrahoitus, korkealaatuinen tutkimus, Akatemian kärkiteemat, tutkimuksen osaamiskeskittymät, osaaminen, kansainvälinen yhteistyö sekä vastuullinen tiede.

Julkaisemme tänä vuonna uusia tietokarttoja tutkimusteemoista, hakemus- ja päätöstilastoista sekä strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksesta. Tietokarttoja päivitetään vuosittain.

BioFuture-ohjelma on ollut osa Suomen biotalousstrategiaa. Tämän strategian tavoitteena on ollut nostaa biotalouden arvonlisän vuosittainen kasvu kolmesta prosentista neljään prosenttiin. Keinoina on nähty panostuksia biotalouden tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin sekä tiivistä yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja muiden sidosryhmien välillä. Vuonna 2023 biotalouden arvonlisä oli 29 miljardia euroa, mikä vastasi 12 prosenttia koko kansantalouden arvonlisästä.

Biofuture2025-ohjelma rahoitti 21 tutkimushanketta yhteensä 13,8 miljoonalla eurolla vuosina 2017–2025. Suomen Akatemia on arvioinut hankkeiden vaikutuksia loppuraporttien ja tutkijoille suunnatun kyselyn avulla.

Selvityksen mukaan Biofuture2025-ohjelma on esimerkki vaikuttavasta tieteellisestä tutkimuksesta, monipuolisesta yhteistyöstä ja laajasta vuorovaikutuksesta yhteiskunnan eri toimijoiden kuten poliittisten päätöksentekijöiden kanssa.

Ohjelman hankkeet ovat julkaisseet yhteensä 22 politiikkasuositusta ja tutkimustuloksia on hyödynnetty poliittisessa päätöksenteossa monin tavoin, kuten Suomen hallituksen asiantuntija-apuna Suomen biotalousstrategian päivityksessä ja EU:n biotalousstrategian toimeenpanossa.

Tuloksia on esitelty eduskunnan kuulemistilaisuuksissa, Euroopan parlamentissa sekä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön tapaamisissa. Hankkeiden tuloksista on käyty laajaa vuoropuhelua ja tehty tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien, kuten metsänomistajien, maataloustuottajien, ympäristöjärjestöjen ja teollisuusalojen edustajien kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin 82 kumppanin kanssa 21 eri maasta.

Tutkimushankkeiden korkeasta tasosta kertovat 384 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja 68 prosenttia maailman keskiarvoa suurempi viittausvaikutus. Koska tutkimusaiheet ovat edelleen ajankohtaisia ja merkittäviä, ovat hankkeet poikineet lukuisia jatkohankkeita:

• 13 EU-hanketta
• Suomen Akatemian huippuyksikkö (LIBER)
• 2 Suomen Akatemian lippulaivaa (FinnCERES ja DIWA)
• 4 strategisen tutkimuksen hanketta
• 4 Business Finland -hanketta
• 5 yritysrahoitteista hanketta

Biotalouden tutkimus ja sen avulla koulutetut osaajat ovat innovaatioiden edellytys. Biofuture2025-ohjelman hankkeista on valmistunut 66 tohtoria ja 18 maisteria.

Osaaminen, työvoiman riittävyys ja maahanmuutto tulevaisuuden Suomessa (SKILLS) -ohjelmaan tuli 34 hakemusta, ja varsinaiseen hakuun kutsun saa 15 hanketta. Talous ja hyvinvointi strategisen kilpailun aikakaudella (WELEC) -ohjelmaan hakemuksia tuli 21, joista 13 kutsutaan toiseen vaiheiseen.

Yhteiskunnallisesti merkittävät aiheet

Syksyllä 2025 aloittavien kuusivuotisten tutkimusohjelmien lähtökohtana on kaksi yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusteemaa. Osaaminen, työvoiman riittävyys ja maahanmuutto tulevaisuuden Suomessa -ohjelma tarkastelee keinoja ja edellytyksiä varmistaa tekijöiden ja osaamisen riittävyys tulevaisuudessa. Talous ja hyvinvointi strategisen kilpailun aikakaudella -ohjelma keskittyy siihen, millä keinoin talous kehittyy ja rakentaa yhteiskuntamme hyvinvoinnin perustaa.

Varsinaiseen hakuun kutsutut hakemukset arvioidaan kahdessa eri paneelissa, joista toinen keskittyy hakemusten tieteelliseen merkitykseen ja laatuun ja toinen niiden yhteiskunnalliseen relevanssiin sekä vaikuttavuuteen. Alustavan tiedon mukaan strategisen tutkimuksen neuvosto päättää ohjelmiin otettavista hankkeista syyskuussa.

STN hakee kumpaankin ohjelmaan myös osa-aikaista ohjelmajohtajaa, jonka tehtävänä on tukea ohjelmakokonaisuuden rakentumista sekä edistää hanke- ja ohjelmarajat ylittävää tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lisätietoja ohjelmajohtajahausta julkaistaan maaliskuun aikana strategisen tutkimuksen verkkosivuilla. Ohjelmajohtajan tehtävää koskeva rahoitushaku avataan 18. maaliskuuta.

Nordlund kehittää uusia tuotantoprosesseja ja innovaatioita, jotka auttavat rakentamaan kestävää ruokajärjestelmää. Tärkeä tutkimuskohde ovat uudet vaihtoehtoiset proteiinilähteet, joita tuotetaan kasvipohjaisista raaka-aineista, teollisuuden sivuvirroista tai bioteknisesti. Näiden toiminnallisuutta ja ravitsemuksellista laatua muokataan muun muassa entsyymiteknologian avulla.

Nordlund tutkii esimerkiksi bioteknisesti tuotettujen ainesosien, kuten kasvi- ja mikrobisolujen proteiineja ruoansulatuksen näkökulmasta. Nordlund on osoittanut, että biotekniikan avulla on mahdollista tuottaa aivan uudenlaisia ainesosia elintarviketeollisuuden käyttöön ja aikaansaada elintarvikkeisiin uusia rakenteita ja ominaisuuksia.

Nordlundilla on vahva tieteellinen näyttö tutkimustyöstä, tutkimusryhmän johtamisesta ja kokonaisen tutkimusalueen tutkimuspäällikön tehtäväkentästä. Nordlund on kansainvälisesti hyvin verkottunut.

”Palkinto on erittäin arvokas tunnustus. Koen sen ja Akatemian rahoituksen erityisen tärkeäksi ruoka-alan tutkimukselle. Ruokajärjestelmä on valtavan murroksen edessä, ja pitkäjänteinen tieteellinen tutkimus uusien ruoantuotantotapojen ja tuotteiden vaikuttavuudesta on kriittisen tärkeää, kun arvioimme niiden mahdollisuuksia osana kestävää ruoantuotantoa ja tasapainoista ravitsemusta.”

Olle Järv edistää ajattelumallia, jossa tieto ihmisten liikkuvuudesta auttaa ymmärtämään paremmin dynaamista ja verkostoitunutta yhteiskuntaa ja sen rakenteellisia muutoksia. Hän on esittänyt uusia näkökulmia useille alueille kuten kaupunkien monimuotoisuuteen ja alueelliseen eriarvoisuuteen, monipaikkaisuuteen ja luontomatkailuun.

Järv on erityisen kiinnostunut siitä, miten digitaalisia massa-aineistoja kuten matkapuhelinten ja sosiaalisen median tietoja voi hyödyntää liikkuvuuden tarkastelussa ja kehittänyt menetelmiä niiden soveltamiseksi yhteiskunnan tutkimuksessa.

Akatemiatutkijana Järv tutkii, kuinka massa-aineistot voivat auttaa ymmärtämään ihmisten rajat ylittävää liikkumista ja vuorovaikutusta ja miten ne edesauttavat kartoittamaan ja ymmärtämään toiminnallisia raja-alueita Euroopassa.

Omaan uravaiheeseensa suhteutettuna Olle Järv on ihmismaantieteen huippututkija. Palkintoperusteluiden mukaan Järvillä on potentiaalia toteuttaa merkittävä jo alkanut kansainvälinen ura omalla alallaan.

”Akatemiatutkijan rahoitus on ollut todella merkittävä uralleni: viisivuotinen BORDERSPACE-hanke mahdollisti uuden tutkimussuunnan perustamisen, tutkimustiimin luomisen sen ympärille ja verkostoitumisen kansainvälisesti. Koen tutkimuksellani vaikuttaneeni siihen, miten tieteessä yhteiskunnan ilmiöitä ja prosesseja ymmärretään ja miten sitä tarkastellaan. Siksi tutkimukseni on myös yhteiskunnallisesti sovellettavissa. On ollut palkitsevaa nähdä, miten hankkeen tutkimus kiinnostaa myös EU:n eri sidosryhmiä päätöksenteon tukemisessa”, kertoo Järv.

Palkinnolla tunnustusta ja kannustusta
poikkeuksellisen hyville nuorille tutkijoille

Vuosittaisen akatemiapalkinnon tavoitteena on antaa tunnustusta ja kannustusta urallaan itsenäistymässä oleville tutkijoille sekä kiinnittää huomiota Akatemian tärkeinä pitämiin tavoitteisiin.

Palkinto myönnetään Akatemian rahoittamalle akatemiatutkijalle, tutkijatohtorille, kliiniselle tutkijalle tai akatemiahankkeen vastuulliselle johtajalle, jonka tieteellinen ura on merkittävältä osin vielä edessä.  Palkittavat ovat työssään jo osoittaneet poikkeuksellista tieteellistä rohkeutta, luovuutta tai ennakkoluulottomuutta. Muita palkintokriteerejä ovat tieteellisen tutkimuksen tai tutkijan työn tunnetuksi tekeminen, tiedettä kohtaan tunnetun kiinnostuksen lisääminen, osallistuminen tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai muuten tutkimuksen merkityksen, hyödyntämisen ja vaikuttavuuden lisääminen yhteiskunnassa.

Akatemiapalkintoja on myönnetty vuodesta 2003 alkaen. Tänä vuonna palkinnot luovutetaan Tiedefoorumin yhteydessä 20.5.2025.

Rahoituksesta Akatemian myöntämää oli noin 460 miljoonaa euroa, jäsenmaksuja kansainvälisille järjestöille noin 27 miljoonaa euroa ja strategisen tutkimuksen neuvoston myöntämää noin 55 miljoonaa euroa.

Kyseessä on poikkeuksellisen suuri myönnetyn tutkimusrahoituksen kokonaisuus. Sekä pitkäjänteiseen ja uutta luovaan tutkimukseen että osaamiskeskittymiin ja tutkimusympäristöille myönnettiin enemmän rahoitusta kuin kertaakaan aiemmin. Tutkimusrahoituksen kasvun mahdollisti valtion lisärahoitus.

Valtio lisäsi tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta monivuotisen suunnitelman mukaisesti 264 miljoonaa euroa, josta 55 miljoonaa euroa osoitettiin Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen. Lisärahoitusta Akatemia suuntasi lippulaivojen ja tutkimusinfrastruktuurien tukemiseen, tohtorikoulutuksen lisäämiseen ja tutkimuksen hyödyntämisen vahvistamiseen.

Suomen Akatemian myöntämästä tutkimusrahoituksesta valtaosa eli lähes 80 prosenttia ohjautui yliopistoissa tehtävään tutkimukseen. Tutkimuslaitokset saivat rahoituksesta 12 prosenttia.

Kansainvälisessä vertailussa Akatemia on rahoitustoiminnassaan erittäin tehokas. Toiminnan kustannukset myönnetystä rahoituksesta ovat 2,0 prosenttia, kun vastaava luku eurooppalaisissa verrokkiorganisaatioissa on yli neljä prosenttia.

Kilpailu takaa tutkimuksen laadun

Suomen Akatemia on keskeinen kilpailullisen tutkimusrahoituksen myöntäjä Suomessa. Hakemusten kansainväliseen tieteelliseen arviointiin perustuvan kilpailun ansiosta korkeatasoisimmat hankkeet ja tutkijat tulevat rahoitetuiksi. Akatemian rahoittaman tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus on selkeästi korkeammalla tasolla kuin Suomessa tehtävän tutkimuksen keskimäärin.

Tutkijalähtöisellä tutkimusideoiden vapaalla kilpailulla vahvistetaan pitkäjänteistä ja uutta luovaa tutkimusta ja syvennetään tieteellistä osaamista. Vuoden 2024 tutkimusrahoituksesta 48 prosenttia eli yhteensä 236 miljoonaa euroa käytettiin tutkijalähtöisen tutkimuksen, kuten akatemiahankkeiden ja akatemiatutkijoiden rahoittamiseen.

Suomen osaamista vahvistetaan tohtorikoulutuksella

Akatemia lisäsi tohtorikoulutuksen rahoitusta hallitusohjelman ja Akatemian oman strategian tavoitteiden mukaisesti. Rahoitus vahvistaa tulevaisuuden tutkimus- ja muun korkean tason osaamisen resursseja Suomessa.

Osana kansallista tohtorikoulutuksen kehittämistä Akatemia toteutti opetus- ja kulttuuriministeriön tohtorikoulutuspilotin hakemusten kansainvälisen arvioinnin. Ohjelmalla luotiin Suomeen 1000 uutta tohtorikoulutuspaikkaa.

Akatemia lisäsi tohtorikoulutuksen rahoitusta akatemiahankkeissa 43,4 miljoonalla eurolla. Akatemian tutkimushankkeiden yhteydessä tehdään noin neljäsosa kaikista Suomen tohtorintutkinnoista, ja lisärahoituksella vahvistetaan entisestään tulevaisuuden osaajien ja tutkijoiden kouluttamista.

Lippulaivoissa yhdistyy korkeatasoinen tiede ja yritysyhteistyö

Suomen Akatemia jatkoi vuonna 2024 osaamiskeskittymien ja tutkimusympäristöjen tukemista ja toiminnan vahvistamista. Tavoitteena on laajentaa tieteelliseen osaamiseen pohjaavia, kansainvälisesti kilpailukykyisimpiä keskittymiä ja tutkimusinfrastruktuureja Suomessa ja huolehtia niiden kehittymisestä. Osaamiskeskittymien ja niiden kansainvälisen yhteistyön sekä tutkimusympäristöjen tukemiseen käytettiin vuoden 2024 rahoituksesta 28 prosenttia eli 138 miljoonaa euroa.

Yhtenä esimerkkinä osaamiskeskittymistä ovat tutkimuksen lippulaivat. Akatemian yli 15 prosentin rahoitusosuudella on ollut huomattava vipuvaikutus kokonaisrahoitukseen. Lippulaivat ovat hankkineet loppuosan rahoituksestaan yliopistoista, tutkimuslaitoksista, EU:sta, yrityksiltä ja Business Finlandilta. Lippulaivat ovat onnistuneet saamaan toimintansa aikana muun muassa 29 erittäin kilpailtua Euroopan tiedeneuvoston (ERC) hankerahoitusta.

Lippulaivat ovat kansainvälisesti houkuttelevia tutkimusympäristöjä. Niissä tehdään kymmeniätuhansia henkilötyövuosia, joista yli kolmanneksen tekevät ulkomaalaistaustaiset tutkijat. Lippulaivat tekevät aktiivista yhteistyötä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, ja niiden toiminnan kautta Suomeen syntyy tuhansia uusia työpaikkoja.

Suomen Akatemian toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 on ilmestynyt. Tutustu toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen verkkosivuillamme.

Haut alkavat 2.4. ja päättyvät 7.5. tai 14.5.2025. Hakijoille järjestetään Ask & Apply -tilaisuuksia, joiden materiaalit ovat hakijoiden tukena.

Huhtikuun haussa 2025 haettavana oleva rahoitus:

• Tutkimuksen hyödyntämisen proof of concept -rahoitus vahvistamaan tutkimustulosten monipuolista hyödyntämistä
• Tulevaisuuden kestävien energiaratkaisujen tutkimuksen haku, joka toteutetaan osana Climate Synergy -akatemiaohjelmaa
• Suomen metsäbiomassojen tutkimuksen haku, joka toteutetaan osana Climate Synergy -akatemiaohjelmaa
• Kliinisen tutkimuksen haku tuomaan uutta tutkimustietoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja muun yhteiskunnan tarpeisiin
• Hyvinvointialueiden T&K-toiminnan rahoitus vahvistamaan alan toimijoiden välistä yhteistyötä ja paikallisia innovaatioita
• Temaattisten tutkimusinfrastruktuurien haku tukemaan paikallisia tutkimusympäristöjä
• Suurteholaskennan kansainvälisen yhteistyön erityisrahoitus edistämään monipuolisen laskentaekosysteemin kehittymistä ja käyttöä

• luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta päättää hakemuksista 12.6.2025
• biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta 16.6.2025 
• kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta 17.6.2025.

Yleisjaosto päättää akatemiaprofessorin tehtävistä porrastetusti. Ensimmäisessä vaiheessa yleisjaosto valitsee paneelikäsittelyyn menevät hakemukset 19.5.2025. Paneeleissa arvioiduille hakemuksille yleisjaosto tekee päätökset 29.10.2025.

Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman hakemuksista tehdään päätökset loppukeväällä 2025.

Uudet rahoituskaudet alkavat akatemiahankkeiden, akatemiatutkijan tehtävien, kliinisen tutkijan tehtävien sekä liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman osalta 1.9.2025. Akatemiaprofessorin tehtävän rahoituskausi alkaa 1.1.2026.

Millainen on talvihaun hakemusten arviointiprosessi pähkinänkuoressa?

Talvihaku päättyi 8.1.2025, ja nyt vuorossa on hakemusten arviointi. Akatemiassa hakemusten arviointi perustuu kansainväliseen vertaisarviointiin. Hakijat valitsivat itse hakemuksilleen sopivimman arviointipaneelin 41 paneelin valikoimasta ja pääsivät siten henkilökohtaisesti vaikuttamaan hakemuksensa käsittelyyn.

Akatemian tavoitteena on, että hakija saisi päätöksen hakemuksestaan mahdollisimman nopeasti − kuitenkin niin, että laadukas arviointiprosessi pystytään varmistamaan hakemusmäärät ja Akatemian resurssit huomioiden.

Akatemian tiedeasiantuntijat rekrytoivat arvioijat valtaosin jo ennen haun päättymistä, mutta paneelien asiantuntemusta on myös täydennetty uusilla asiantuntijoilla tarpeen mukaan. Helmikuussa kaikki hakemukset ovat jo arvioitavina, ja paneelit kokoontuvat maaliskuussa. Paneelikokouksissa arvioidaan kaikki ainakin yhdeltä arvioijalta arvosanan 5 (excellent) tai 6 (outstanding) saaneet hakemukset.

Arvioijille järjestettiin joulukuussa 2024 perehdytyswebinaari, johon osallistui noin 400 asiantuntijaa. Webinaari on osa arvioijille annettavaa kattavaa ohjeistusta laadukkaan, tasapuolisen ja vastuullisen arvioinnin toteutumiseksi.

Lue lisää arviointiohjeista: Arviointiohjeet ja -lomakkeet.

Mitkä ovat arvioinnin aikataulut ja kuinka hakijat saavat tiedon rahoituspäätöksistä?

Tieteelliset toimikunnat pääsevät tutustumaan hakemuksiin ja lausuntoihin huhti-toukokuussa sekä valmistelemaan rahoituspäätöksiä niiden pohjalta. Toimikunnat hyödyntävät päätöksenteossa arvioinnin tulosten lisäksi Akatemian yhteisiä tutkimuspoliittisia linjauksia sekä omia rahoituslinjauksiaan, erityisesti tieteellisen arvioinnin perusteella tasavahvojen hakemusten kohdalla.

Hakija saa ilmoituksen päätöksestä sähköpostiinsa, kun se on tehty. Päätösilmoitus ja arviointilausunnot sekä yksittäisiltä arvioijilta että paneelilta − mikäli hakemus eteni paneeliarviointiin − ovat luettavissa SARA-järjestelmässä Omat hakemukset - Päätökset-välilehdellä. Jokaisessa päätöksessä on myös toimikunnan perustelu päätökselle.

Talvihaun 2025 arviointipaneelit

Talvihaun paneelit, joissa arvioidaan akatemiahankehakemukset, akatemiatutkijan tehtävän ja kliinisen tutkijan tehtävän hakemukset, ovat ennalta määriteltyjä. Paneeleissa voidaan arvioida muidenkin hakujen hakemuksia silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Vuonna 2025 talvihaun panelistit arvioivat ensimmäisessä vaiheessa myös akatemiaprofessorihaun hakemukset. Mikäli paneeliin jätetään suuri määrä hakemuksia, se voidaan jakaa laadukkaan arvioinnin takaamiseksi.

Kaikille talvihaun hakemuksille pyydetään vähintään kaksi yksittäisen arvioijan lausuntoa ennen paneeliarviointivaihetta, kuten aiemminkin. Haussa sovellettavassa kaksivaiheisessa arvioinnissa osa hakemuksista karsiutuu tässä vaiheessa, eikä etene paneelin käsittelyyn.

Paneelissa asiantuntijat kokoontuvat keskustelemaan hakemuksista ja hakijoiden tieteellisistä ansioista sekä laativat kullekin hakemukselle paneelin yhteenvetolausunnon hakemuksen vahvuuksista ja heikkouksista. Lisäksi paneelit sijoittavat arvioinnissa parhaiten menestyneet hakemukset paremmuusjärjestykseen.

Menettelyn myötä hakijat saavat palautteena arvioinnista kaikki yksittäisten asiantuntijoiden antamat lausunnot arvosanoineen. Lisäksi paneelissa käsitellyt hakijat saavat myös paneelin yhteenvedon ja loppuarvosanan. Lausunnoissa on myös arvioijien nimet.

Tutustu paneelikokonaisuuteen: Talvihaun paneelikokonaisuus (pdf)

Näillä hauilla pyritään vahvistamaan vaikuttavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä tiedon hyödyntämistä ja eri toimijoiden yhteistyötä.

Haettaviksi avautuvat:

• Tutkimuksen hyödyntämisen proof of concept -rahoitus vahvistamaan tutkimustulosten monipuolista hyödyntämistä
• Tulevaisuuden kestävien energiaratkaisujen tutkimuksen haku
• Suomen metsäbiomassojen tutkimuksen haku, joka toteutetaan osana Climate-Synergy-akatemiaohjelmaa
• Kliinisen tutkimuksen haku tuomaan uutta tutkimustietoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja muun yhteiskunnan tarpeisiin
• Hyvinvointialueiden T&K-toiminnan rahoitus vahvistamaan alan toimijoiden välistä yhteistyötä ja paikallisia innovaatioita
• Temaattisten tutkimusinfrastruktuurien haku tukemaan paikallisia tutkimusympäristöjä
• Suurteholaskennan kansainvälisen yhteistyön erityisrahoitus edistämään monipuolisen laskentaekosysteemin kehittymistä ja käyttöä

Kevään rahoituskokonaisuus tarjoaa tutkijoille, tutkimusorganisaatioille sekä muille toimijoille mahdollisuuksia vastata ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja edistää tutkitun tiedon vaikuttavuutta. Tarkemmat tiedot kunkin haun tavoitteista ja yksityiskohdista vahvistetaan maaliskuun alussa julkaistavissa hakuilmoituksissa. Hauille järjestetään myös ask & apply -webinaareja.

Tutkimusinfrastruktuurikomitea on linjannut, että tiekartalle valitut tutkimusinfrastruktuurit saavat rahoituksen. Tutkimusinfrastruktuurikomitea päätti 2.12.2024 kokouksessaan rahoittaa tiekartan infrastruktuureja noin 15 miljoonalla eurolla, ja 27.1.2025 pidetyssä kokouksessaan hieman yli 35 miljoonalla eurolla. Yhteensä tiekartan tutkimusinfrastruktuureja on varauduttu rahoittamaan noin 127 miljoonalla eurolla vuosien 2025–2029 aikana.

Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta on työkalu tutkimusyhteisöille, päätöksentekijöille ja rahoittajille investointien ohjaamisessa sekä tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tukemisessa. Tiekartan tavoitteena on varmistaa, että tutkimusinfrastruktuurit pysyvät kansainvälisesti kilpailukykyisinä ja vastaavat sekä nykyisiin että tulevaisuuden tieteellisiin haasteisiin, tuottavat uutta tietoa ja kasvattavat osaamista sekä toimivat vuorovaikutteisessa yhteistyössä TKI-toimijoiden kanssa.

Tutkimusinfrastruktuurikomitea valitsi tiekartalle valittujen infrastruktuurien joukosta myös kuusi tutkimusinfrastruktuuria majakoiksi. Majakat ovat parhaiten tiekarttahaussa menestyneitä ja majakkatunnusmerkit täyttäviä tutkimusinfrastruktuureita, jotka ovat edelläkävijöitä kaikilla infrastruktuurien keskeisillä osa-alueilla, kuten palveluiden tarjoamisessa, vaikuttavuudessa, toiminnallisuudessa ja yhteiskäyttöisyydessä. Majakat ovat näyteikkunoita ja suunnannäyttäjiä tiekartan tutkimusinfrastruktuurien palvelutarjontaan ja vaikuttavuuteen.

Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta tukee Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman tavoitteita. Edellinen kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta julkaistiin vuonna 2021.

Vuoden 2024 tiekarttahaku avattiin vuoteen 2030 ulottuvan tutkimusinfrastruktuurien pitkän aikavälin suunnitelman (TIPAS) pohjalta. Suunnitelman strategisena visiona on, että korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuurit ovat vaikuttavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusta. Tiekartalle valittujen tutkimusinfrastruktuurien avulla edistetään suunnitelman tavoitteita.

Haku on osa Akatemian ja Business Finlandin yhteistyötä Climate Synergy- ja Flexible Energy Systems -ohjelmien välillä. Yhteistyön tavoitteena on liiketoiminnan ja tutkimuksen yhteyksien vahvistaminen.

Rahoitus on suunnattu tutkimusryhmien muodostamille konsortioille, jotka edustavat vähintään kahta tutkimusalaa. Yhdelle konsortiolle voidaan myöntää enintään miljoona euroa neljälle vuodelle, ja koko haulle on varattu yhteensä 10 miljoona euroa. Rahoituskausi alkaa 1.1.2026.

Haun tarkemmat tiedot kerrotaan maaliskuussa 2025 julkaistavassa hakuilmoituksessa ja maaliskuussa järjestettävässä hakuneuvonta-webinaarissa.

Rahoitusta voivat hakea sellaiset Suomen Akatemian ja strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden hankejohtajat ja osahankejohtajat, joiden rahoituskausi päättyy aikavälillä 1.1.2025-31.12.2025. Kyseisen hankkeen tulee olla rahoitettu jostakin seuraavista rahoitusmuodoista: akatemiatutkijan tehtävä, kliininen tutkija, akatemiahanke, suunnattu akatemiahanke, akatemiaohjelma, strategisen tutkimuksen ohjelma tai Akatemian kautta myönnetty kansainvälinen hankerahoitus.

Koko haulle on suunniteltu varattavaksi 10 miljoonaa euroa. Yksittäisen hankkeen rahoitus on enintään 300 000 euroa ja konsortiohankkeen enintään 450 000 euroa. Hausta rahoitetaan kaksivuotisia hankkeita, joiden rahoituskausi alkaa 1.1.2026.

Haun tarkemmat tiedot kerrotaan maaliskuussa julkaistavassa hakuilmoituksessa ja maaliskuussa järjestettävässä hakuneuvontawebinaarissa. Hakukelpoisille hakijoille lähetetään henkilökohtainen kutsu hakuinfoon.

Hakuinfowebinaari

Aika: keskiviikkona 19.3.2025 klo 13.00–14.30.

Ilmoittautuminen: ilmoittautuminen 19.3.2025 klo 12.45 mennessä.

Halutessasi voit ilmoittautumisen yhteydessä jättää kysymyksiä ennakkoon.

Tilaisuus pidetään englanniksi, mutta kysymyksiä voi esittää sekä tilaisuuden jälkeen että ennakkoon myös suomeksi. Esitysmateriaali jaetaan ilmoittautuneille osallistujille tilaisuuden jälkeen.

Ohjelma:

13.00 Haun esittely

13.30 Q&A

14.30 Tilaisuuden lopetus

Rahoitettavat konsortiot edistävät innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja metsäbiomassojen monipuoliseen hyödyntämiseen esimerkiksi biotuoteteollisuudessa, energiantuotannossa ja luontomatkailussa. Tavoitteena on vahvistaa tutkimusyhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän välillä sekä tukea biotalouden kestävää kasvua hiilinielujen turvaamisen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ehdoilla. Haku toteutetaan osana Climate-Synergy -akatemiaohjelmaa. 

Akatemiahankkeen hakijalla (vastuullisella johtajalla) tulee olla tohtorin tutkinnon lisäksi muuta merkittävää näyttöä tieteellisestä työstä. Yleensä hän on professorin tai dosentin tasoinen tutkija. Rahoitus on suunnattu tutkimusryhmien muodostamille konsortioille, jotka edustavat eri tutkimusaloja. Yhdelle konsortiolle suunnitellaan myönnettäväksi enintään miljoona euroa ja osanhankkeelle enintään 500 000 euroa. Hausta rahoitetaan nelivuotisia konsortiohankkeita, joiden rahoituskausi alkaa 1.1.2026.     

Haun tarkemmat tiedot kerrotaan maaliskuussa 2025 julkaistavassa hakuilmoituksessa ja hakuneuvonta-webinaarissa maaliskuussa.

Hakuinfowebinaari

Climate-Synergy-haut: Suomen metsäbiomassat ja Tulevaisuuden kestävät energiaratkaisut

Aika: 27.3.2025 klo 9.00-10.30 TEAMS

Ilmoittautuminen: viimeistään 27.3 klo 8.30

Ilmoittautumislinkki: Ilmoittaudu mukaan

Tilaisuus järjestetään suomenkielellä. Englanninkielinen esitysmateriaali jaetaan ilmoittautuneille osallistujille tilaisuuden jälkeen.

Ohjelma:

9.00 - 9.30 Johdanto tilaisuuteen ja hakuprosessien esittely, Jaana Lehtimäki

9.30 - 9.45 Tulevaisuuden kestävät energiaratkaisut, Tuomas Katajarinne

Konsortioille suunnatulla akatemiahankehaulla pyritään vahvistamaan kestäviä energiaratkaisuja, jotka tukevat laaja-alaista tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

9.45 - 10.00 Suomen metsäbiomassat, Harri Hautala

Konsortioille suunnatulla akatemiahankehaulla pyritään vahvistamaan metsäbiomassatutkimusta, joka tukee tutkimustoimijoiden kumppanuuksia.

Q&A

10.15  tilaisuus päättyy

Rahoituksella tuetaan kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, jossa hyödynnetään EuroHPC-suurteholaskentaresursseja yhteistyössä EuroHPC:n eurooppalaisissa käyttäjämaissa (ml. Iso-Britannia) toimivien kumppanien kanssa. Tutkimuksessa voidaan hyödyntää myös LUMI supertietokonetta yhteistyössä seuraavissa osavaltioissa, organisaatioissa tai maissa toimivien tutkijoiden kanssa: Yhdysvaltain Texasin osavaltio, Yhdysvaltain Coloradon osavaltio, Yhdysvaltain liittohallituksen alainen ilmailu- ja avaruushallintovirasto (The National Aeronautics and Space Administration, NASA), Japani tai Kanada. Rahoitusta ei myönnetä koordinaatioon tai yhteistyön suunnitteluun.

Haussa rahoitetaan kolmivuotisia hankkeita, joiden rahoituskausi alkaa 1.1.2026. Rahoitus on suunnattu yksittäisille tutkimusryhmille ja kahden tai useamman ryhmän muodostamille konsortioille. Haun tarkemmat tiedot kerrotaan maaliskuussa 2025 julkaistavassa hakuilmoituksessa.

Tiedotetta korjattu 24.2.2025: Tarkennettu EuroHPC-yhteistyötä ja lisätty Kanada LUMI-yhteistyön kumppaniksi.

Salomaa kiinnostui 1960-luvulla tietokoneiden tarjoamista matemaattisista haasteista. Tietotekniikan matemaattisen teorian saralla hän keskittyi muun muassa kryptografian ja DNA-laskennan teorian luomiseen. Hän oli yksi tärkeimmistä automaattien ja formaalisten kielten teorian kehittäjistä.

Salomaa ansioitui monipuolisella tavalla paitsi tietojenkäsittelyn edistykseen syvästi vaikuttaneiden tutkimusalojen aktiivisena kehittäjänä, myös muun muassa erinomaisena nuorten tutkijoiden ohjaajana ja arvostettujen monografioiden kirjoittajana. Hänen tieteelliset saavutuksensa ovat erittäin arvostettuja kansainvälisessä tiedeyhteisössä.

Salomaa toimi Turun yliopiston matematiikan professorina vuosina 1966–1998 ja Suomen Akatemian tutkijaprofessorina ja myöhemmin akatemiaprofessorina vuosina 1975–1980 ja 1989–1999. Lisäksi Salomaa on työskennellyt useissa ulkomaisissa yliopistoissa vierailevana professorina. Hän on seitsemän ulkomaisen ja kahden kotimaisen yliopiston kunniatohtori.

Akateemikon arvonimen hän sai vuonna 2001.

Akatemiatutkijan tehtävään jätettiin yhteensä 1 032 hakemusta, ja muutaman vuoden tauon jälkeen avoinna olleeseen akatemiaprofessorin tehtävän hakuun jätettiin 244 hakemusta. Eniten tänä vuonna haettiin akatemiahankerahoitusta, yhteensä 1 490 hakemusta. Kliinisen tutkijan tehtävään jätettiin 44 hakemusta. Lisäksi talvihaussa saatiin 36 liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman hakemusta.

Toimikunnista luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikuntaan tuli yhteensä 966 hakemusta. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnalle osoitettiin 813 hakemusta ja biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnalle 787 hakemusta.

Toimikunnat tekevät päätökset niille osoitetuista akatemiahankehakemuksista sekä akatemiatutkijan ja kliinisen tutkijan tehtävien hakemuksista. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta päättää hakemuksista 12.6.2025, biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta 16.6.2025 ja kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta 17.6.2025.

Yleisjaosto päättää akatemiaprofessorin tehtävistä porrastetusti. Ensimmäisessä vaiheessa yleisjaosto valitsee paneelikäsittelyyn menevät hakemukset 19.5.2025. Paneeleissa arvioiduille hakemuksille yleisjaosto tekee päätökset 29.10.2025. Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman hakemuksista tehdään päätökset kevään aikana.

Talvihaun hakijoille ja organisaatioiden tutkimuspalveluille avataan palautekysely, johon voi vastata 20.1.2025 asti.

Rahoitusta myönnettiin nyt kahdeksatta kertaa järjestetyssä profiloitumishaussa 100 miljoonaa euroa. Myönnöt vaihtelevat 2,1 miljoonasta 30,3 miljoonaan euroon (pdf-taulukko myönnöistä ohessa). Rahoitusta myönnettiin kahdeksalle yliopistolle.

Yliopistojen tutkimuksen profiloitumista vahvistavaa rahoitusta on ollut haettavissa vuodesta 2015 alkaen. Tänä aikana yliopistot ovat terävöittäneet omia strategisia valintojaan ja vahvistaneet tutkimusprofiileitaan. Monet haetuista profiloitumistoimista jatkavat valittujen tutkimusalojen kehittämistä.

Profiloitumisrahoituksen hakemukset arvioitiin kansainvälisessä paneelissa, joka myös haastatteli hakijat. Arvioinnissa menestyneissä hakemuksissa onnistuttiin kuvaamaan selkeästi, miten valitut profiloitumisalueet edistävät yliopiston strategisia vahvuuksia, miten profiloitumisalueet valitaan ja miten niitä koordinoidaan ja seurataan yliopiston sisällä. Myös haastatteluosuus tuotti tärkeää lisäarvoa arviointiprosessiin.

Akatemiassa rahoituspäätöksiä valmisteltiin kahden yleisjaoston voimin. Vuonna 2024 kautensa päättäneen yleisjaoston puheenjohtajana toimi professori Johanna Myllyharju ja vuonna 2025 toimikautensa aloittaneen yleisjaoston puheenjohtajana toimii professori Kimmo Nuotio.

”Laadituissa hakemuksissa näkyi yliopistojen strateginen uudistuminen sekä tarttuminen ajankohtaisiin kysymyksiin: valitut profiloitumisalueet sivuavat muun muassa yhteiskunnan resilienssiä, terveyskysymyksiä, ikääntymistä ja kestävää energiaa. Lisäksi monissa hakemuksissa tunnistettiin yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Profiloitumisalueiden tutkimuksella on laajat verkostot yrityksiin, teollisuuteen, terveydenhuoltoon, kouluihin tai julkishallintoon”, Myllyharju ja Nuotio summaavat.

Rahoituksella vahvistetaan eurooppalaisen EuroHPC (European High-Performance Computing) -suurteholaskennan resurssien ja LUMI supertietokoneen hyödyntämistä kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä. Rahoituksella kehitetään monipuolista tulevaisuuden laskentaekosysteemiä ja laajennetaan siihen liittyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Rahoitetut hankkeet kohdistuvat erityisesti laskennalliseen tieteeseen ja laskennalliseen data-analyysiin. Lisäksi rahoitusta myönnettiin esimerkiksi geotieteiden, lääketieteen, farmasian, fysiikan, kemian ja tietojenkäsittelytieteen hankkeisiin sekä muun muassa ilmastontutkimuksen, ilmakehätieteiden, meteorologian, tähtitieteen ja ympäristötieteiden tutkimukseen. 

Suurteholaskennan erillisrahoitus pohjautuu Suomen strategisiin kansainvälisiin yhteistyökumppanuuksiin yhdysvaltalaisten, britannialaisten ja japanilaisten osapuolten kanssa muun muassa digitalisaation, tekoälyn, kestävän kehityksen ja vihreän talouden aloilla. Kumppanuuksissa kehitetään kansainvälistä huippututkimusta ja uusia teknologioita sekä edistetään myös työllisyyttä ja kilpailukykyä.

Hankkeet edistävät tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta, tutkimuksen laatua sekä tieteellisen vaikuttavuuden lisäksi myös laajempaa vaikuttavuutta. ”Rahoitetut hankkeet muodostavat monipuolisen ja kansainvälisessä vertailussa korkeatasoiseksi arvioidun tutkimuskokonaisuuden. Ilahduttavasti ne edustavat suurta määrää suomalaisia yliopistoja ja muita tutkimusorganisaatioita. Myös hankkeiden kansainvälisten kumppanien kirjo on erittäin vaikuttava”, sanoo rahoituksesta päättäneen Akatemian yleisjaoston puheenjohtaja professori Johanna Myllyharju.

Haun tavoitteena on edistää alueellista elinvoimaisuutta ja kunnianhimoista T&K-toimintaa suuntaamalla tutkimusinfrastruktuurirahoitusta korkeatasoista soveltavaa tutkimusta tekeville tutkimusorganisaatioille, kuten ammattikorkeakouluille. Rahoitus kohdistuu alueellisesti merkittävien paikallisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja päivittämiseen.

Rahoitettujen tutkimusinfrastruktuurien tulee luoda edellytyksiä saavuttaa alueellisia T&K-toimintaan liittyviä tavoitteita. Niitä on kartoitettu muun muassa älykkään erikoistumisen strategioissa ja muissa maakuntatason strategioissa. Lisäksi rahoitettujen tutkimusinfrastruktuurien tulee kannustaa T&K-toimijoita yhteistyöhön ja edistää uusien innovaatioiden syntymistä tai muuta T&K-toiminnan yhteiskunnallista hyödyntämistä.

Hakijana on yksittäinen tutkimusorganisaatio tai niiden muodostama konsortio. Kukin tutkimusorganisaatio voi osallistua hakuun korkeintaan kolmella hakemuksella, eikä yksittäinen tutkimusorganisaatio saa osallistua konsortiomuotoiseen hakemukseen useammalla kuin yhdellä osahankkeella.

Kansallisella tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla olevat tai joskus olleet infrastruktuurit tai FIRI-hauissa hiljattain myönteisen rahoituspäätöksen saaneet tutkimusinfrastruktuurit eivät ole tässä haussa hakukelpoisia. Tarkemmat hakurajoitteet ilmoitetaan myöhemmin julkaistavassa hakuilmoituksessa.

Haussa rahoitettavien infrastruktuurien tulee olla T&K-käyttöön tarkoitettuja, tai T&K-toiminnan tulee olla niiden ensisijainen käyttötarkoitus.

Yksittäiselle tutkimusinfrastruktuurihankkeelle myönnetään rahoitusta enintään 1,5 miljoonaa euroa. Konsortiomuotoiselle tutkimusinfrastruktuurihankkeelle myönnetään rahoitusta enintään kaksi miljoonaa euroa ja sen osahankkeelle enintään 1,5 miljoonaa euroa. Koko haulle on varattu yhteensä 15 miljoonaa euroa. Rahoituskausi alkaa 1.1.2026.

Hakuinfowebinaari

Ajankohta:  11.3.2025 klo 13.00–14.00.

Ilmoittautuminen´: Ilmoittaudu mukaan 11.3.2025 klo 13.00 mennessä.

Tilaisuus on englanninkielinen. Esitysmateriaali jaetaan ilmoittautuneille osallistujille tilaisuuden jälkeen.

 Ohjelma:

13.00 - 13.20  Haun esittely (Ulrika Jakobsson ja Anna Kalliomäki)

13.20 - 14.00  Kysymykset osallistujilta ja tilaisuuden lopetus

Kliinisen tutkimuksen haussa pyritään vahvistamaan kliinistä tutkimusta ja tuottamaan uutta tutkimustietoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sairauksien hoitoon, diagnostiikkaan, ennalta ehkäisyyn tai kaupalliseen toimintaan. Rahoitusta voivat hakea vain kahden tai useamman ryhmän muodostamat tutkijakonsortiot. Konsortion johtajan suorituspaikan tulee olla hyvinvointialue (mukaan lukien Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä). Hyvinvointialue sisältää muun muassa hyvinvointialueen ylläpitämät sairaalat (mukaan lukien yliopistollisen sairaalan).

Konsortioiden muiden osahankkeiden suorituspaikkana voi olla mikä tahansa tutkimusorganisaatio, ja konsortioihin kannustetaan ottamaan mukaan tutkijoita eri tutkimusorganisaatioista. Yhdelle konsortiolle voidaan myöntää enintään miljoona euroa neljälle vuodelle ja koko haulle on varattu yhteensä kymmenen miljoona euroa. Rahoituskausi alkaa 1.1.2026.

Hyvinvointialueiden T&K-toiminnan ja -yhteistyön vahvistamisen haun tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden ja alueiden muiden tutkimustoimijoiden välistä yhteistyötä. Rahoituksen tavoitteena on edistää hyvinvointialueiden T&K-toimintaa ja vahvistaa sitä koskevaa yhteistyötä uudistetuissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakenteissa.

Rahoitusta hakee yliopistollista sairaalaa ylläpitävä hyvinvointialue tai HUS-yhtymä. Hakemukset ovat organisaatioiden muodostamia konsortiohakemuksia, joissa on vähintään kolme osapuolta. Konsortion osapuolina tulee olla yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen lisäksi vähintään yksi toinen hyvinvointialue sekä vähintään yksi seuraavista: yliopisto, ammattikorkeakoulu tai valtion tutkimuslaitos.

Näiden lisäksi konsortiota voi vahvistaa tekemällä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden, kuten esimerkiksi järjestöjen, kuntien ja yritysten kanssa. Yhdelle konsortiolle voidaan myöntää enintään 800 000 euroa kolmelle vuodelle, ja koko haulle on varattu yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa. Rahoitus on käytettävä sataprosenttisesti T&K-toimintaan. Rahoituskausi alkaa 1.1.2026.

Hakujen tarkemmat tiedot kerrotaan maaliskuussa 2025 julkaistavissa hakuilmoituksissa.

Ask & apply -webinaari

Ilmoittaudu mukaan 11.2.2025 klo 14.55 mennessä. Halutessasi voit ilmoittautumisen yhteydessä jättää kysymyksiä ennakkoon.

Tilaisuus pidetään suomeksi, mutta kysymyksiä voi esittää sekä tilaisuuden jälkeen että ennakkoon myös englanniksi.

Webinaarin ohjelma:

15.00-15.40 Hyvinvointialueiden T&K-toiminnan ja -yhteistyön vahvistamisen haku (lopussa on aikaa kysymyksille), Sanna Marjavaara

• Haun tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden ja alueiden muiden tutkimustoimijoiden välistä yhteistyötä. Rahoituksen tavoitteena on edistää hyvinvointialueiden T&K-toimintaa ja vahvistaa sitä koskevaa yhteistyötä uudistetuissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakenteissa.

 15.40-16.20 Kliinisen tutkimuksen haku (lopussa on aikaa kysymyksille), Aki Salo

•  Haun tavoitteena on vahvistaa kliinistä tutkimusta ja tuottamaan uutta tutkimustietoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sairauksien hoitoon, diagnostiikkaan, ennalta ehkäisyyn tai kaupalliseen toimintaan

Talousarvioesitys sisältää lisäksi noin 28 miljoonaa euroa kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksien maksamiseen ja noin 50 miljoonaa euroa strategisen tutkimuksen neuvoston päättämien tutkimushankkeiden toteutukseen ja tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseen. Akatemian kautta jaettava tutkimuksen rahoitus on vuoden 2025 aikana yhteensä liki 600 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Rahoituksen kasvu liittyy valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotiseen suunnitelmaan.

Suomen Akatemian hallitus päätti 7.11. kokouksessaan vuoden 2025 tutkimusrahoituksen käytön päälinjoista. Rahoitusta kohdennetaan tasapainoisesti niin pitkäjänteisen ja uutta luovan tutkimuksen, osaamiskeskittymien ja tutkimusympäristöjen kuin myös eri tavoin temaattisia painopisteitä tukevan tutkimuksen edistämiseen.

Merkittävä rahoitusosuus vapaasti kilpaillulle ja uutta luovalle tieteelliselle tutkimukselle

Tutkimusideoiden vapaaseen kilpailuun perustuvalla rahoituksellaan Akatemia vahvistaa Suomen tieteellistä osaamispohjaa ja tukee TKI-osaajien määrän kasvattamista. Kansainvälisesti korkeatasoisen, uutta luovan ja pitkäjänteisen rahoituskokonaisuuden hakujen avulla rahoitetaan eri uravaiheissa olevien tutkijoiden johtamien ryhmien monivuotista työskentelyä.

Vuonna 2025 merkittävä rahoitus tässä kokonaisuudessa kohdistuu akatemiaprofessorihakuun. Akatemiaprofessorin tehtävä on tarkoitettu korkeatasoiselle tieteenharjoittajalle, jonka tutkimus uudistaa tiedettä, pyrkii tieteellisiin läpimurtoihin ja etsii ratkaisuja yhteiskunnan hyväksi. Haun uudistuneisiin tavoitteisiin ja toteutustapoihin voi tutustua Akatemian hakuilmoituksessa.

Lisäksi rahoitusta on haettavissa akatemiahankkeille, akatemiatutkijoille sekä kliinisen tutkijan rahoitukseen. Akatemian hallitus kohdensi rahoitusta näiden hakujen toteutukseen yli 230 miljoonaa euroa. Kokonaisuuden osuus vuoden 2025 rahoitusvaltuudesta on runsaat 50 prosenttia.

Kyseiset rahoitushaut ovat parhaillaan auki Akatemian kotisivuilla. Akatemiaprofessoreiden, akatemiahankkeiden, akatemiatutkijoiden tehtävien ja kliinisen tutkijan rahoitushaut päättyvät 8.1.2025.

Tukea maailmanluokan tutkimusympäristöille ja osaamiskeskittymille

Akatemian hallitus kohdensi rahoitusta myös osaamiskeskittymien ja tutkimusympäristöjen vahvistamiseen. Osaamiskeskittymien ja tutkimusympäristöjen rahoittamisella pyritään TKI-järjestelmän systeemiseen kehittämiseen ja osaamiskeskittymien tukemiseen. Samalla rahoitus tavoittelee kansainvälisen tieteellisen yhteistyön parantamista lisäämällä Suomen houkuttelevuutta.

Tässä kokonaisuudessa vuoden 2025 keskeinen rahoitushaku on huippuyksikköhaku, jonka ensimmäisen vaiheen hakemukset on jo otettu vastaan. Lisäksi rahoitusta käytetään lippulaivojen sekä tutkimusinfrastruktuurien tukemiseen. Kokonaisuuden osuus vuoden 2025 rahoitusvaltuudesta on noin 21 prosenttia.

Temaattisesti kohdennettua rahoitusta tulossa runsaasti hakuun keväällä 2025

Akatemian hallitus kohdensi rahoitusta vahvistamaan tutkitun tiedon vaikuttavuutta huomioiden valtioneuvoston vuoden 2025 talousarviossa osoittamat temaattiset tarkoitukset. Ilmastonmuutoksen ja hiilineutraaliuden tutkimuksen Climate-Synergy -akatemiaohjelman puitteissa Akatemia toteuttaa yhteistoiminnassa Business Finlandin kanssa energiatutkimuksen haun, minkä lisäksi Akatemia avaa itsenäisesti Suomen metsäbiomassoja koskevan tutkimushaun. Akatemia myös jatkaa kolmatta vuotta tutkimuksen hyödyntämisen rahoitusmuodon (ns. proof of concept) toteutusta.

Kokonaisuuteen kuuluvista hauista parhaillaan on haettavissa liikuntatutkimuksen akatemiaohjelma (haku sulkeutuu 8.1.2025). Keväällä 2025 haettaviksi tulevat seuraavat haut:

• tutkimuksen hyödyntämisen (proof of concept) haku
• energiatutkimuksen haku osana Akatemian ja Business Finlandin rinnakkaisina ohjelmina toteutettavaa energia-alan yhteisohjelmaa. Akatemian haku on osa Ilmastonmuutoksen ja hiilineutraaliuden tutkimuksen Climate-Synergy-akatemiaohjelmaa.
• Suomen metsäbiomassoja koskeva tutkimushaku osana Akatemian Climate-Synergy-akatemiaohjelmaa
• kliinisen tutkimuksen haku
• hyvinvointialueiden T&K-toiminnan vahvistamisen haku
• temaattisten tutkimusinfrastruktuurien haku
• suurteholaskennan erityisrahoitus

Edellä mainittujen hakujen lisäksi Akatemia avaa liikkuvuusrahoitushaut syksyn 2025 alussa. (Päivitys 5.5.2025: liikkuvuusrahoitushakuja ei avata vuonna 2025.). Näiden hakujen lisäksi Akatemia toteuttaa kansainvälisessä yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa useita temaattisia hakuja. Kokonaisuuden osuus vuoden 2025 rahoitusvaltuudesta on noin 24 prosenttia.

Temaattiseen rahoituskokonaisuuteen kuuluu myös monia muita ulkomaisten rahoittajien kanssa yhteistyössä avattavia kansainvälisiä rahoitushakuja. Akatemian hallitus varasi yli 13 miljoonaa euroa muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. Merkittävä osa rahoituksesta käytetään aiemmin haettavina olleiden rahoitushakujen rahoituspäätösten tekemiseen. Niiden lisäksi vuoden 2025 aikana avautuu useita hakuja niin pohjoismaisissa, eurooppalaisissa kuin laajemminkin kansainvälisissä verkostoissa. Ensimmäisenä näistä on haettavissa eurooppalaisen Transforming Health and Care Systems -kumppanuuden haku Better care closer to home: Enhancing primary and community care (1. hakuvaihe päättyy 30.1.2025). Kansainvälisessä rahoittajien yhteistyössä toteutettujen hakujen aikataulut sovitaan rahoittajien kesken erikseen. Varsinainen haku toteutuu ulkomaisten rahoittajien kotisivujen kautta, ja hakutiedotus julkaistaan myös Akatemian kotisivuilla.

Rahoitus on edellyttänyt aktiivisuutta suomalaisilta tutkijoilta. He ovat kutsuneet tutkijat Ukrainasta Suomeen tekemään tutkimustyötä ja sitoutuneet auttamaan kutsumiaan tutkijoita Suomeen asettumiseen liittyvissä järjestelyissä ja kysymyksissä.

Akatemian rahoitus on myönnetty suomalaisten kutsujien suorituspaikoille eli käytännössä yliopistoille. Rahoituksella on tuettu yhteensä 55 Ukrainasta Suomeen paennutta tutkijaa. Akatemian rahoitus on tarkoitettu Ukrainasta tulleiden tutkijoiden matka- ja elinkustannuksiin Suomen-vierailun aikana. Suurin osa vierailuista kestää kaksi vuotta.

Rahoituksen edellytyksenä on, että kutsutulla tutkijalla on tohtorintutkinto ja että hänen tutkimustyönsä on estynyt Venäjän vuonna 2022 Ukrainassa aloittaman sodan seurauksena.

Akatemia ei julkaise suomalaisten kutsujien ja Ukrainasta kutsuttujen tutkijoiden nimiä verkossa, jotta heidän turvallisuutensa ei vaarantuisi.

Akatemia osallistuu myös Ukraina-ERA-Net -haunvalmisteluun ja tukee jatkossa Ukrainan tiedettä ja tutkimusta eurooppalaisen yhteistyön kautta.

Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta tukee Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman tavoitteita. Edellinen kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta julkaistiin vuonna 2021.

Vuoden 2024 tiekarttahaku avattiin vuoteen 2030 ulottuvan tutkimusinfrastruktuurien pitkän aikavälin suunnitelman (TIPAS) pohjalta. Suunnitelman strategisena visiona on, että korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuurit ovat vaikuttavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusta. Tiekartalle valittujen tutkimusinfrastruktuurien avulla edistetään suunnitelman tavoitteita.

Tiekartalle vuosiksi 2025–2028 valitut tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat muun muassa avainteknologioita, paikkatietoaineistoja sekä suurteholaskenta- ja pilvipalveluinfrastruktuuripalveluita keskeisimpien ympäristöön ja terveyteen liittyvien kysymysten selvittämiseen sekä geotieteiden, meriekosysteemien, synteettisen biologian ja biotuotannon tutkimuksen tueksi.

Tutkimusinfrastruktuurien avulla voidaan tuottaa monimuotoista ja vaikuttavaa tietoa niin tiede- ja korkeakouluyhteisön kuin julkisen ja yksityisen sektorin tarpeisiin muun muassa bio- ja lääketieteessä sekä rakennebiologiassa. Valitut tutkimusinfrastruktuurit palvelevat myös humanistis- ja yhteiskuntatieteellisten alojen tutkimusta isojen kielimallien, tekoälyn ja rekisteriaineistojen avulla. Lisäksi tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat merkittäviä lisämahdollisuuksia esimerkiksi digitaalisten teknologioiden ja ihmiskeskeisen tutkimuksen integroimisessa, langattomien teknologioiden ja kvanttiteknologian tutkimisessa, vetyteknologioiden kehittämisessä sekä osallistumisessa suuriin kansainvälisiin kosmologian havaintoprojekteihin.

Kaikki tiekartalle valitut tutkimusinfrastruktuurit on koottu oheiseen liitteeseen (pdf).

”Tiekartalla olevat tutkimusinfrastruktuurit ovat keskeinen osa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmäämme. Ne uudistavat tiedettä ja yhteiskuntaa sekä toimivat yhteistyön alustana kansallisesti ja kansainvälisesti houkutellen tänne myös osaajia muista maista”, tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Floora Ruokonen tiivistää.

Tutkimusinfrastruktuurikomitea on linjannut, että tiekartalle valitut tutkimusinfrastruktuurit saavat rahoituksen. Rahoitusta on käytössä tiekartan tutkimusinfrastruktuureille yhteensä 130 miljoonaa euroa. Osa tiekartalle valituista tutkimusinfrastruktuureista on saanut rahoituspäätöksensä joulukuussa, ja loput tiekartan tutkimusinfrastruktuureista saa rahoituspäätöksensä tammikuun lopussa 2025.

Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitus edistää tutkimustulosten hyödyntämistä kohti kaupallistamista ja muuta yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Rahoitusmuodon pilottihaku oli vuonna 2023. Nyt toisella hakukierroksella hyödynnettiin pilotista saatuja kokemuksia ja haku suunnattiin akatemiahankkeista saatujen tutkimustulosten hyödyntämiseen. Rahoituksella voi esimerkiksi testata tutkimustuloksia käytännön olosuhteissa tai kehittää uusia toimintamalleja elinkeinoelämän, julkishallinnon tai kolmannen sektorin tarpeisiin. Tämä rahoitusmuoto kiinnostaa selvästi hakijoita. Akatemian tutkimuksen hyödyntämisen jaostolle jätettiin erinomaisia hakemuksia laajasti eri tieteenaloilta.

Suomen Akatemia seuraa rahoittamiensa hankkeiden vaikuttavuutta. Hankkeet käynnistyvät 1.1.2025 ja kestävät kaksi vuotta.

Tähän hakuun jätettiin edellistä hakua enemmän ja parempia hakemuksia. Parhaissa hakemuksissa hakijat olivat kehittäneet uskottavan hyödyntämispolun ja määritelleet hankkeensa tavoitteet käyttämällä teknologisen tai yhteiskunnallisen valmiuden tasoja (eli technology readiness level ja societal readiness level). He olivat kuvanneet selkeästi, mikä oli hankkeen tavoittelema pitkän aikavälin vaikuttavuus ja minkä tutkimuksen hyödyntämisvaiheen hakija suunnitteli toteuttavansa haettavalla rahoituksella. Parhaissa hakemuksissa oli myös kuvattu selkeästi yhteistyökumppaneiden sekä sidos- ja käyttäjäryhmien osallistuminen hankkeen toteutukseen sen eri vaiheissa. Erinomaisen arvosanan – eli arvosanan viisi tai kuusi – sai 46 prosenttia kaikista hakijoista. Vain hieman yli kolmasosa erinomaiseksi arvioiduista hakemuksista pystyttiin rahoittamaan.

Tutkimuksen hyödyntämisen jaosto kannustaa kaikkien tieteenalojen tutkijoita miettimään oman tutkimuksensa hyödyntämistä: ”Kaikilta aloilta voi tulla hyviä hyödyntämisideoita. Joukossa on useita hankkeita, jotka perustuvat pitkäjänteiseen biotieteiden, lääketieteen tai kasvatustieteelliseen perustutkimukseen”, toteaa tutkimuksen hyödyntämisen jaoston puheenjohtaja, professori Klaus Elenius.

Rahoituksen tavoitteena on tuottaa kansainvälisesti merkittäviä uusia avauksia Etelämanner-tutkimuksessa. Suomen Etelämanner-tutkimuksen strategian mukaisesti rahoituksella tuetaan vuorovaikutteista ja monitieteistä tutkimusta. Kansainvälinen yhteistyö on ollut edellytys rahoituksen saamiselle.

Demokratian tulevaisuus (DEMOC) -ohjelmassa myönnettiin rahoitus viidelle konsortiolle. Ohjelmassa keskitytään demokratian nykyisiin ja tuleviin haasteisiin Suomessa ja kansainvälisesti. Ohjelman konsortioissa on edustettuna yhteensä 14 eri tutkimusalaa ja hankekokonaisuuksissa mukana 15 organisaatiota.

Vesi hyvinvoinnin, turvan ja rauhan elementtinä (WAWE) -ohjelmassa myönnettiin rahoitus viidelle konsortiolle. Ohjelmassa keskitytään veteen ja vesivaroihin yhteiskunnallisena kysymyksenä kansallisesti ja globaalisti. Suomessa on merkittävää vesiosaamista, joka luo vahvan perustan veteen liittyvien uusien ratkaisujen kehittämiselle. WAWE-ohjelman konsortioissa tehdään tutkimusta 13 eri tutkimusalalla ja mukana on yhteensä 17 eri organisaatiota.

STN valitsi rahoitettavien hankkeiden yhteydessä myös ohjelmajohtajat. WAWE-ohjelman johtajaksi valittiin ohjelmajohtaja, erikoistutkija Meri Kallasvuo Luonnonvarakeskuksesta ja DEMOC-ohjelman johtajaksi tutkija, VTT Heidi Härkönen Helsingin yliopistosta.

”Saimme WAWE-ohjelmaan erittäin monitieteisiä, veteen liittyvää turvallisuutta, hyvinvointia ja rauhaa moniulotteisesti tutkivia hankkeita. DEMOC-ohjelman osalta tutkimusyhteisöllä oli tavallista lyhyempi valmistautumisaika, mutta saimme siitä huolimatta erinomaisista hakemuksista koostuvan, erittäin ajankohtaisen, demokratian tulevaisuuden kehityssuuntiin pureutuvan ohjelman. Pääsimme myös valitsemaan uudet ohjelmajohtajat huippuosaajien joukosta”, kertoo strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Anu Kaukovirta.

Suomi on noussut 20 vuoden aikana tieteellisessä vaikuttavuudessa top 10 -indeksillä mitattuna maailman keskitason yläpuolelle ja pysynyt siellä, Suomen Akatemian Tieteen tila -aineisto kertoo. Tarkastelujaksolla 2018–2021 Suomen top10 -indeksi oli 1,09. Keskeiset verrokkimaat, kuten Ruotsi, Tanska, Sveitsi ja Alankomaat, ovat kuitenkin edelleen julkaisutoiminnan tieteellisessä vaikuttavuudessa Suomea edellä.

Top 10 -indeksi tarkastelee eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien julkaisujen suhteellista osuutta. Maailman keskitaso kullakin tieteenalalla on 1.

Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus korkeaa

Aineiston mukaan Akatemian rahoittamien hankkeiden tieteellisten julkaisujen viittausvaikuttavuus on korkeampaa kuin Suomessa, EU15-maissa tai OECD-maissa. Nelivuotisella tarkastelukaudella 2017–2020 Akatemian rahoittamien tutkijoiden julkaisujen top 10 -indeksi oli 1,16.

Akatemia rahoittaa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman mukaisesti korkealaatuista, uutta tietoa tuottavaa, pitkäjänteistä ja kilpailullisesti vertaisarvioitua tutkimusta. Rahoituksen tavoitteena on tukea tuottavuuskasvua vahvistamalla T&K-osaamista ja T&K-osaajien määrää.

Noin neljännes yliopistojen tutkimusrahoituksesta tuli Akatemialta vuonna 2022. Valtion tutkimuslaitosten tutkimusrahoituksesta Akatemian rahoitus kattaa noin 10 prosenttia.

Tutkimustyön kansainvälistyminen jatkuu

Tieteen tila -aineisto tuo esille, että Suomen yliopistojen kansainvälistyminen jatkuu. Ulkomaalainen henkilöstö teki noin 40 prosenttia kaikesta väitöskirjatutkijoiden ja tutkijatohtoreiden työstä sekä noin 15 prosenttia senioritason akateemisen henkilöstön työstä vuonna 2023.

Tilastot myös osoittavat, että kansainvälisten yhteisjulkaisujen tieteellinen vaikuttavuus on Suomessa selvästi korkeampaa kuin julkaisuiden, joissa ei ole kansainvälistä yhteistyötä. Tarkastelukaudella 2018–2021 kansainvälisten yhteisjulkaisujen top 10 -indeksi oli 1,44, kun se esimerkiksi kansallisilla yhteisjulkaisuilla oli 0,82. Kahdenvälisessä tieteellisessä julkaisuyhteistyössä Yhdysvallat on Suomen yleisin kumppani.

Yrityksillä merkittävä rooli Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen kasvussa

Yritykset ovat keskeisin t&k-toiminnan rahoittaja Suomessa, ja noin kaksi kolmasosaa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta tehdään yrityksissä. Yritysten t&k-menot ovat kasvaneet vuodesta 2016 lähtien, taittuen kuitenkin hiukan vuonna 2022.

Tohtoreiden osuus kaikesta tehdystä tutkimustyöstä on noussut kaikilla sektoreilla 2000-luvulla, selvimmin yrityksissä viimeisen 10 vuoden aikana. Tilastojen perusteella yritykset ovat yliopistojen jälkeen suurin tohtoreiden työllistäjä. Työssä olevista tohtoreista 27 prosenttia työskenteli yrityksissä vuonna 2020.

Yritysten tutkimustyöstä tohtoreiden osuus oli kuitenkin vain kahdeksan prosenttia vuonna 2022, ja korkeakouluissa tohtoreiden osuus tehdystä tutkimustyöstä on laskenut 2010-luvun lopulla.

Tutustu Tieteen tila 2024  -katsaukseen:

• Tieteen tila -tilastot: Tutkimuksen rahoitus, henkilöstö ja julkaisutoiminta (pdf)

Suomen Akatemian Tieteen tila -työ tuottaa materiaalia, joka tukee korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten kehitystyötä ja vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa. Tieteen tilassa julkaistaan säännöllisesti tilastollisia ja bibliometrisiä tarkasteluja tutkimuksen rahoituksesta ja henkilöstöstä sekä julkaisutoiminnasta. Lisäksi julkaistaan temaattisia analyysejä. Tilastoissa Suomea tarkastellaan keskeisiin verrokkimaihin nähden.

Suomalaiset rahoituksen saajat:

• Kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä Helsingin yliopistosta hankkeelle, joka yhdistää humanistiset ja luonnontieteelliset tutkimusmenetelmät selvittääkseen, kuinka kirjallisen kulttuurin verkostot liittivät Pohjolan keskiajalla osaksi Eurooppaa. Hanketta johtaa Åslaug Ommundsen Bergenistä, lisäksi mukana ovat Lars Boje Mortensen Odensesta ja Matthew Collins Kööpenhaminasta. Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 13 miljoonaa euroa, josta Helsingin yliopiston osuus 1,5 miljoonaa euroa.

• Avaruusfysiikan professorit Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta ja Ilya Usoskin Oulun yliopistosta ovat mukana hankkeessa, jossa tutkitaan maan magneettikentän kääntymisten ilmakehä- ja ilmastovaikutukset. Hanketta johtaa Monika Korte Potsdamista ja neljäs ryhmänjohtaja on Harald Rieder Wienistä. Hankkeen kokonaisrahoitus on noin kymmenen miljoonaa euroa, josta Helsingin yliopiston osuus 2,1 miljoonaa ja Oulun yliopiston osuus noin kaksi miljoonaa euroa.

• Solubiologian professori Cecilia Sahlgren Åbo Akademista integroidun alustan suunnitteluun ihmisen veren kantasolujen tuottamiseksi. Hanketta johtaa Anna Bigas Barcelonasta, ja muut ryhmänjohtajat ovat Gerald De Haan Amsterdamista ja Cristina Pina Hankkeen kokonaisrahoitus on 9,9 miljoonaa euroa, josta Åbo Akademin osuus on 1,2 miljoonaa euroa.

• Valtio-opin professori Maija Setälä Turun yliopistosta digitaalisten, esimerkiksi tekoälyä hyödyntävien kansalaisosallistumisen ja -keskustelun käytäntöjen tutkimiseen ja kehittämiseen. Hankkeessa on neljä ryhmänjohtajaa, joista vastaavana ryhmänjohtajana toimii Umberto Grandi Lisäksi mukana ovat César Hidalgo Touloisesta ja Ulle Endriss Amsterdamista. Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 9,9 miljoonaa euroa, josta Turun yliopiston osuus on 2,2 miljoonaa euroa.

Haussa arvioitiin yhteensä 541 hakemusta. Rahoituksen sai 10,5 prosenttia hakijoista.

Kaikilla suomalaisilla rahoituksen saajilla on tai on ollut Suomen Akatemian rahoitusta. Synergy Grant -rahoituksen ovat Suomessa saaneet aiemmin vain akatemiaprofessori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta ja emeritusakatemiaprofessori Risto Ilmoniemi sekä apulaisprofessori Sorin Paraoanu Aalto-yliopistosta. Emilia Kilpualle on myönnetty ERC Consolidator Grant -rahoitus vuonna 2016 ja Cecilia Sahlgrenille vuonna 2017.

Euroopan unionin vuonna 2007 perustama ERC on Euroopan huippututkimusta rahoittava organisaatio. Se rahoittaa tutkijoita kaikissa EU-maissa sekä puiteohjelman liitännäismaissa. Synergy Grant -hankkeessa voi lisäksi olla mukana yksi tutkija ryhmineen myös näiden maiden ulkopuolelta. ERC:llä on lisäksi kolme muuta rahoitusmuotoa: Starting Grants, Consolidator Grants, Advanced Grants, sekä erillinen tutkimuksen innovaatiopotentiaalin tunnistamiseen ja kaupallistamisen edistämiseen tarkoitettu Proof of Concept -rahoitus jo aiemmin ERC-rahoitusta saaneille. ERC:tä johtaa riippumaton tieteellinen neuvosto.

Etelä-Korea ja Suomi ovat tunnistaneet kvanttiteknologian ja 6G:n tutkimuksen molempia maita kiinnostaviksi tutkimusyhteistyön aihealueiksi. Rahoituksella pyritään vahvistamaan Etelä-Koreassa ja suomalaisissa yliopistoissa sekä tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkijoiden välistä tutkimusyhteistyötä ja käytännön tasolla tehtävää yhteistoimintaa. 

Rahoitetut hankkeet:

• Semantiikka-alkuperäinen viestintä ja protokollaoppiminen 6G:ssä, Oulun yliopisto, Mehdi Bennis
• Massiivisten ja turvallisten matalan kiertoradan 6G-satelliittiverkkojen sisimmän teknologian kehitys, Tampereen yliopisto, Taneli Riihonen
• Optisesti suunnitellut Moiré Quantum -materiaalit, Aalto-yliopisto, Zhipei Sun
• Skaalautuva korkean tuoton menetelmä negatiivisesti varattujen kvanttidefektien dynaamiseen parinmuodostukseen timantissa kvanttiteknologioita varten, Helsingin yliopisto, Filip Tuomisto

Haut alkavat 13.11.2024 ja päättyvät 8.1.2025.

Hakijoiden tueksi järjestetään aiempien vuosien tapaan Ask & Apply -tilaisuuksia. Tilaisuudet toteutetaan temaattisina webinaareina ja tallenteet tilaisuuksista ovat katsottavina Akatemian verkkosivuilta kahden viikon ajan kunkin webinaarin jälkeen.

Talvihaussa 2025 haettavana oleva rahoitus:

• Akatemiahankkeet, kaikki tutkimusalat
• Akatemiatutkijat
• Kliiniset tutkijat
• Akatemiaprofessorit

Muut haut:

• ACTIVE-akatemiaohjelman haku

Nyt valituissa Global Centres -keskittymissä paneudutaan biotalouteen, ja keskittymiin voi sisältyä tutkimusta mistä tahansa NSF:n tukemien tieteenalojen yhdistelmästä.

Vuoden 2024 Global Centres -ohjelmassa keskitytään biotalouden tutkimuksen edistämiseen muun muassa lisäämällä viljelykasvien kestävyyttä, muuntamalla kasviainesta tai muuta biomassaa polttoaineeksi ja perustamalla biojalostamoita bioteknologian sovellusten saamiseksi yhteiskunnan hyödyksi.

Global Centre -ohjelmassa tuetaan kokonaisvaltaisia, monitieteisiä hankkeita, jotka tuovat yhteen kansainvälisiä tutkimusryhmiä ja eri tieteenaloja käytännön ongelmien ratkaisemiseksi.

Uusiksi Global Centres -keskittymiksi valittiin kuusi tutkimushanketta:

• Global Centers: CIRCLE Center for Innovative Recycling and Circular Economy
• Global Centers: International Research Center for Enhancing Plant Resilience
• Global Centers: Global Center for Sustainable Bioproducts
• Global Centers: Alliance for Socially-acceptable & Actionable Plants
• Global Centers: Reliable and Scalable Biofoundries for Biomanufacturing and Global Bioeconomy
• Global Centers: EBI Berkeley Bioeconomy Center (BBC).

”Global Centres -keskittymät hyödyntävät samanmielisten maiden osaamisia ja resursseja sekä tuovat yhteen monitieteisiä kansainvälisiä ryhmiä vaikuttavien biotalouden innovaatioiden kehittämiseksi”, sanoo NSF:n johtaja Sethuraman Panchanathan. ”Yhdessä voimme luoda uusia ratkaisuja merkittäviin sosioekonomisiin haasteisiin ja samalla kehittää kansainvälisiä tutkimuksen huippuosaamisen keskittymiä. Näiden tavoitteena on tuottaa ratkaisevan tärkeää tietoa, tukea yhteisöjä ja vahvistaa maailmanlaajuisen yhteistyön perustaa.”

Global Centres -ohjelmaan osallistuvat yhdysvaltalaisten organisaatioiden (NSF ja NEH) lisäksi Kanada (NSERC ja SSHRC), Suomi (Suomen Akatemia ja Business Finland), Japani (JST), Etelä-Korea (NRF ja Korean tiede-, tieto- ja viestintäministeriö) sekä Iso-Britannia (UKRI ja BBSRC).

”Yhteinen rahoitushaku biotalouden alalla vastaa globaaleihin haasteisiin, jotka voidaan ratkaista vain kansainvälisellä tieteellisellä yhteistyöllä”, sanoo Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola. ”Akatemia on ylpeä voidessaan olla mukana tässä erittäin vaikuttavassa ja monenkeskisessä tutkimusrahoitusyhteistyössä planeettamme ja sen kansalaisten parhaaksi.”

Global Centers -keskittymät luovat ja lisäävät myös opiskelijoiden ja uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden koulutusmahdollisuuksia maailmanluokan tutkimuksessa. Lisäksi ne edistävät samalla monimuotoisuutta, tasa-arvoa, osallisuutta ja saavutettavuutta.

Keskittymissä tehtävä tutkimus tähtää käytännön hyötyihin, eli hankkeiden tulosten on tarkoitus johtaa ennakoitavissa olevaan vaikuttavuuteen yhteiskunnalle. Tämä edellyttää sidosryhmien varhaista osallistumista, osallistamista ja integroimista tutkimustyöhön. Rahoitettujen hankkeiden biotalouden alan tutkimustyön tulisi tuottaa toteuttamiskelpoisia tai poliittisesti merkityksellisiä tuloksia, joilla vastataan yhteen tai useampaan tiedeyhteisön määrittelemään maailmanlaajuiseen haasteeseen.

Suomessa työskenteleville tutkijoille myönnettiin rahoitusta yhteensä vajaat 29 miljoonaa euroa. Kukin rahoituksen saaja tuo organisaatiolleen noin 1,5 miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan kunkin ryhmän tutkimusta. Rahoitusta haki Suomesta tällä kerralla 149 tutkijaa, mikä määrä myös on suurempi kuin aiemmin. Rahoituksen sai heistä 12,1 prosenttia, mikä samoin on korkeampi osuus kuin koskaan aikaisemmin Starting Grant -hauissa Horisontti 2020 ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmien aikana.

Rahoituksen saajat hankkeineen

• Maxime Grandin (Helsingin yliopisto): Lights in the nightsky and Ozone loss: Unravelling Atmosphere forcing from space with Radar, optics, and Novel citizen science
• Alexander Mühleip (Helsingin yliopisto): Revival of the Powerhouse: How mitochondrial remodelling controls the energy metabolism of the malaria parasite to enable survival in different hosts
• Eliisa Kekäläinen (Helsingin yliopisto): Protecting the thymic epithelial cells and thymopoiesis during hematopoietic stem cell transplantation
• Nanna Myllys (Helsingin yliopisto): Formation, Clustering, and Atmospheric Impact of Clusterable Organic Compounds
• Kamil Mamak (Helsingin yliopisto): Philosophical Foundations of Criminal Law in the Age of Robots
• Mihail Nakonechnyi (Helsingin yliopisto): Death, Smoke, and Mirrors: Manipulation of Health Data in Liberal and Authoritarian Custodial Institutions
• Jonathan Valk (Helsingin yliopisto): The Aramaization of the Middle East: Revisiting the Fall and Rise of Written Traditions
• Virve Marionneau (Helsingin yliopisto): Data-driven market power in the production of addiction
• Daniela Alaattinoglu (Turun yliopisto): From the Margin to the Centre: Rights Development, Transitional Justice and Indigeneity in the Nordics
• Sarah Malamut (Turun yliopisto): Dwelling alone or together: An integrated framework of peer victimization, (co-) rumination, and mental health
• Joni Teräväinen (Turun yliopisto): Analytic number theory and higher order Fourier analysis
• Tiina Turunen (Turun yliopisto): SHADES of Bullying: Studying Heterogeneity and Adjustment in Different Environments
• Wenwen Fang (Aalto-yliopisto): Unleashing Cellulose Potential: Laser-Driven Structural Modulation
• Daniel Hauser (Aalto-yliopisto): Modeling Misspecification: Incorporated Information Processing Biases into Economic Models
• Hang Zhang (Aalto-yliopisto): Life-inspired physical feedback coupling in multidimensional hydrogels
• Kaisa Huhta (Itä-Suomen yliopisto): The coming of age of a new legal discipline: developing the general doctrine of energy law
• Jenni Lehtimäki (Suomen ympäristökeskus SYKE): Multi-kingdom biodiversity in residential environments and immune-mediated diseases in children
• Mattia Thibault (Tampereen yliopisto): A Systematic Exploration of Interreal Translations in the Media Multiverse

Suomen Akatemia tukee ERC-rahoitusta hakevia ja hakemista suunnittelevia tutkijoita järjestämällä hakemusten lukupäiviä. Niiden aikana tutkijoilla ja heitä suorituspaikoilla avustavalla tutkimuspalveluhenkilöstöllä on mahdollisuus tutustua rahoitusta saaneisiin tutkimussuunnitelmiin. Lisäksi järjestetään kaikille avoimia infotilaisuuksia ERC-rahoituksesta ja haastattelukoulutusta ERC-hauissa jatkoon päässeille sekä haastattelukutsun saaneille hakijoille.

 Euroopan unionin vuonna 2007 perustama ERC on Euroopan huippututkimusta rahoittava organisaatio. Se rahoittaa tutkijoita kaikissa sen jäsenmaissa. ERC:llä on neljä eri rahoitusmuotoa: Starting Grants, Consolidator Grants, Advanced Grants ja Synergy Grants, sekä erillinen tutkimuksen innovaatiopotentiaalin tunnistamiseen ja kaupallistamisen edistämiseen tarkoitettu Proof of Concept -rahoitus jo aiemmin ERC-rahoitusta saaneille. ERC:tä johtaa riippumaton tieteellinen neuvosto.

Organisaatiouudistuksen tavoitteena on vahvistaa Akatemian kykyä toimeenpanna strategiaansa ja sen vaatimia muutoksia sekä parantaa toiminnan kustannustehokkuutta ja sopeutumiskykyä.

Tavoitteena on myös tukea Akatemian kokonaisvaltaista ohjausta ja johtamista, mahdollistaa rahoituskokonaisuuksien pitkäjänteisempi suunnittelu sekä vahvistaa rahoitetun tutkimuksen vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Uusiutuva organisaatio edistää tiedolla johtamista ja tietoaineistojen hyödyntämistä toiminnan suunnittelun ja tiedepoliittisen vaikuttamisen tukena.

”Muutostarpeen taustalla ovat sekä Akatemian rahoitustoimintaan että asiantuntijatehtäviin kohdistuvat odotukset. TKI-rahoituslain ja hallitusohjelman mukaisesti Akatemian kautta kulkevan tutkimusrahoituksen määrä kasvaa merkittävästi. Samalla vaikuttavuuden seurantaan, tilivelvollisuuteen ja toiminnan tehokkuuteen kohdistuvat vaatimukset kasvavat. Uusi organisaatiorakenne ja siihen olennaisesti liittyvä toimintakulttuurin muutos vastaa näihin odotuksiin”, sanoo pääjohtaja Paula Eerola.

Uusi organisaatiorakenne

Akatemian uudessa organisaatiossa on kolme yksikköä: toiminnanohjauksen yksikkö, rahoitushakujen yksikkö sekä vaikuttavuuden ja tiedepolitiikan yksikkö.

Toiminnanohjauksen yksikkö vastaa muun muassa toiminnanohjausprosessin kehittämisestä, tarvittavista palveluista, sisäisestä tarkastuksesta sekä riskien- ja laadunhallinnasta. Yksikön johtajaksi on nimitetty Emilia Katajajuuri.

Rahoitushakujen yksikkö vastaa rahoituksen myöntöprosessista, asiakaspalvelusta, hakemusten arvioinnista sekä rahoituspäätösten valmistelusta, esittelystä ja toimeenpanosta. Yksikön johtajaksi on nimitetty Jussi Vauhkonen.

Vaikuttavuuden ja tiedepolitiikan yksikön tehtäviin kuuluu muun muassa rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen, seuranta ja arviointi, tiedontuotanto ja analyysit, kansainvälinen yhteistyö sekä viestintä ja vaikuttaminen. Yksikön johtajaksi on nimitetty Floora Ruokonen.

Päätökset jatkoon kutsuttavista tutkimusinfrastruktuureista tehdään tutkimusinfrastruktuurikomiteassa 3.10. Tämän jälkeen jatkoon päässeet saavat kutsun lähettää toisen vaiheen hakemuksen, mikä ei kuitenkaan vielä tarkoita tiekartalle pääsyä. Rahoitushaku jatkoon päässeille avautuu 4.10. ja sulkeutuu aikaisintaan 22.10.

Tutkimusinfrastruktuurikomitea päättää tiekartalle valittavista tutkimusinfrastruktuureista, osan kehityshankkeiden rahoituksista ja haastatteluun kutsuttavista majakkakandidaateista kokouksessaan 2.12. Haastattelut on suunniteltu pidettävän 16.-17.1.2025. Tutkimusinfrastruktuurikomitea päättää majakkavalinnoista ja lopuista kehityshankkeiden rahoituksista 27.1.2025.

Nyt rahoitettavassa hankkeessa pyritään vastaamaan materiaalien ja laitteiden, verkkotekniikan ja sulautettujen järjestelmien sekä ihmisten vuorovaikutuksen peruskysymyksiin, jotka vaikuttavat tulevaisuuden viestintäjärjestelmien kehittämiseen. Hanketta johtavat professori Sergei Tretiakov Aalto-yliopistosta ja professori Andrea Alù New Yorkin yliopistosta (CUNY). Ryhmään kuuluu myös tutkijoita Helsingin yliopistosta ja Austinin yliopistosta Texasista.

Rahoituksen taustalla on Yhdysvaltojen ja Suomen kahdenvälinen tutkimusrahoitusaloite BARI (Bilateral Academic Research Initiative). Se on Yhdysvaltain puolustusministeriön perustutkimustoimiston (OUSD (R&E) Basic Research Office) ja Suomen Akatemian yhdessä rahoittama aloite, jonka avulla tutkimusryhmät voivat yhdistää osaamistaan ja menetelmiään rohkeissa perustutkimushankkeissa.

Suomen Akatemia rahoittaa konsortion suomalaisia tutkijoita kolmella miljoonalla eurolla. Yhdysvaltain puolustusministeriön alaisuudessa toimiva perustutkimustoimisto rahoittaa yhdysvaltalaisia tutkijoita neljällä miljoonalla dollarilla.

”BARI-aloite on osoitus kansainvälisen yhteistyön merkittävästä potentiaalista. Yhdistämällä Yhdysvaltojen ja Suomen johtavien tutkijoiden erilaisia näkökulmia ja asiantuntemusta, yhteistyöllä edistetään molempia maita kiinnostavia tieteenaloja”, sanoo perustutkimustoimiston johtaja, tohtori Bindu Nair.

”On ilahduttavaa, että ensimmäinen kahdenvälinen yhteishakumme Yhdysvaltain puolustusministeriön kanssa onnistui näin hyvin. Se mahdollistaa huippuluokan tutkimusyhteistyön, jossa suomalaiset ja yhdysvaltalaiset tutkimusryhmät voivat yhdessä edistää molemmille maille elintärkeää perustutkimusta. Suomen Akatemia odottaa innolla, että hedelmällinen yhteistyö jatkuu”, kertoo Akatemian pääjohtaja Paula Eerola.