Tutkimusturvallisuus osana rahoitushakuja ‒ kokemuksia ja oppeja ensimmäiseltä hakukierrokselta

Tutkimuksen turvallisuudesta on tullut viime vuosina yhä keskeisempi osa vastuullista tieteen ja tutkimuksen suunnittelua sekä toteuttamista. Heinäkuussa 2025 voimaan tullut muutos lakiin Suomen Akatemiasta velvoitti Akatemian huolehtimaan siitä, että tutkimuksen turvallisuus ja siihen liittyvät riskit otetaan asianmukaisesti huomioon rahoitetuissa hankkeissa. Muutoksella ei kuitenkaan rajoiteta tutkijan oikeutta valita tutkimusaihettaan ja -menetelmäänsä. Uudet toimintatavat lanseerattiin menneen vuoden aikana toteutetuissa akatemiahanke- ja akatemiatutkijan tehtävän hauissa. Ensimmäiset kokemukset osoittavat, että tutkimusturvallisuus voidaan sujuvasti liittää osaksi rahoitusprosessia, mutta riskien tunnistaminen vaatii jatkossakin yhteistä oppimista ja avointa keskustelua tutkijoiden, organisaatioiden ja rahoittajan kesken.

Akatemiahankkeiden ja akatemiatutkijan tehtävän haut muodostavat vuosittain suurimman Akatemian rahoitushakukokonaisuuden. Syksyllä 2025 avattu hakukokonaisuus muodosti myös tutkimusturvallisuuden kannalta merkittävän käännekohdan Suomen Akatemiassa: ensimmäistä kertaa hakijoiden piti liittää hakemuksiinsa tutkimusturvallisuutta käsittelevä itsearviointi sekä tarvittaessa myös riskienhallintasuunnitelma. Tutkijoita pyydettiin arvioimaan hankkeen yhteistyökumppaneita ja aiheen sensitiivisyyttä turvallisuusnäkökulmasta.

Uudistuksen tavoitteena oli saada turvallisuusnäkökulma mukaan jo hakuvaiheessa ja tukea tutkijoita turvallisuusriskien tunnistamisessa. Painotuksena uudistuksessa on hakijoiden oma kyky tunnistaa ja hallita kyseisiä riskejä. Samalla myös lisättiin toimielinten mahdollisuuksia saada tarpeeksi tietoa turvallisuusriskeistä ja näiden hallinnasta luotettavan ja yhdenvertaisen päätöksenteon mahdollistamiseksi.

Ensimmäinen hakukierros uusilla tutkimusturvallisuusliitteillä

Akatemiahankkeiden ja akatemiatutkijan tehtävän hauissa otettiin vastaan yli 2 700 hakemusta, mikä on yli puolet Akatemian tavallisesti vuosittain saamasta hakemusmäärästä. Kaikki hakijat täyttivät vaaditun liitteen. Aivan ilman teknisiä kommelluksia ei säästytty, sillä noin 200 hakemusta vaati tutkimusturvallisuuden takia tarkempaa tarkastusta heti haun päätyttyä. Pian kävi ilmi, että tämä johtui pääosin siitä, että liite oli tallennettu väärässä muodossa eikä sitä siksi voitu käsitellä koneellisesti. Reilut 60 hakijaa sai pyynnön korjata liitteensä, mutta yhtään hakemusta ei hylätty pelkän teknisen puutteen takia.

Tutkimusturvallisuus osana rahoituspäätöksiä

Kun hakemukset etenivät arvioinnista rahoituspäätösten valmisteluun ja itse päätösten tekemiseen, turvallisuusarviot – siis itsearviointi ja mahdollinen riskienhallintasuunnitelma – otettiin uudelleen käsittelyyn. Jos hakemuksia käsitellyt virkahenkilö, päättäjä tai arvioija oli kiinnittänyt huomiota johonkin asiaan liittyvään epäselvyyteen, hakijalta pyydettiin tässä vaiheessa lisäselvitystä.

Lopullisen arvion lisäselvitysten riittävyydestä ja tutkimukseen liittyvien riskien hyväksyttävyydestä tekivät kuitenkin tieteelliset toimikunnat, jotka tekevät kyseisten hakujen rahoituspäätökset. Toimikunnat myös käyttivät tutkimusturvallisuuteen liittyviä näkökohtia suoraan rahoituspäätöstensä perusteluissa. Tämä on tärkeä viesti: tutkimusturvallisuuden riskien arviointi ja hallinta eivät siis ole pelkkä hakuvaiheen lisävaatimus, vaan olennainen osa vastuullista tutkimuksen suunnittelua ja toteutusta, ja siten myös rahoituspäätöksen tekoa.

Riskienhallintasuunnitelmien tekeminen vaihteli huomattavasti tieteenalojen välillä

Eniten riskienhallintasuunnitelmia tehtiin luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnalle osoitetuissa hakemuksissa. Erityisesti kahden arviointipaneelin hakemuskokonaisuuksissa yli 90 prosenttia hakijoista teki riskienhallintasuunnitelman. Nämä kokonaisuudet liittyivät robotiikkaan, automaatioon ja tuotannon suunnitteluun sekä tietoliikennetekniikkaan ja elektroniikkaan. Tilanne herätti kysymyksen siitä, voiko kyseisillä tieteenaloilla olla tutkimushankkeita, jotka eivät koske kriittisiä teknologioita tai joilla ei ole kaksoiskäyttöpotentiaalia, vai oliko kyse kuitenkin siitä, että kaikki hakijat eivät olleet ymmärtäneet lomakkeen kysymyksiä.

Vähiten tutkimusturvallisuuteen liittyviä riskienhallintasuunnitelmia tehtiin kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan hakemuksissa. Toki näidenkin tutkimusalojen kohdalla on jatkettava tutkimuksen turvallisuuden riskien pohdintaa.

Tutkimusturvallisuuden vaikutus kansainväliseen yhteistyöhön

Kansainvälisten yhteistyökumppanien osalta hakemuksissa mainitut kärkimaat pysyivät samoina kuin aiemminkin: EU-maat ja Sveitsi, Pohjoismaat, Yhdysvallat sekä Iso-Britannia olivat suurimmat yhteistyökumppanit. Yhteistyö Kiinan kanssa on puolestaan vähentynyt tasaisesti jo vuodesta 2023 lähtien, eikä uuden tutkimusturvallisuusliitteen käyttöönotto ainakaan ensimmäisen hakukierroksen perusteella näyttänyt kiihdyttäneen laskua entisestään. Tämä oli myönteinen havainto, sillä liitteen tarkoitus ei ole vähentää esimerkiksi Kiina-yhteistyötä, vaan varmistaa, että yhteistyötä – oli se minkä maan kanssa tahansa – tehdään vastuullisesti.

Palaute toteutuksesta oli pääosin myönteistä

Uuden vaatimuksen myötä Akatemia odotti runsasta keskustelua riskienhallinnan kuvaamisen toteutuksesta. Uudistusta varten Akatemia järjesti jo hakuvaiheessa infotilaisuuden keskittyen nimenomaan tutkimuksen turvallisuuden asioihin. Lisäksi Akatemia valmistautui vastaamaan yksittäisten hakijoiden esittämiin kysymyksiin, joita henkilöstömme kuitenkin vastaanotti lopulta hyvin vähän: vain reilut viisi prosenttia kaikista hakuajan yhteydenotoista käsitteli tutkimuksen turvallisuuden teemoja. Hakuajan jälkeen järjestetyn palautekyselyn tulokset kertoivat, että suurin osa hakijoista (67 %) piti ohjeita selkeinä. Moni sai myös tukea omalta organisaatioltaan: riskienhallintasuunnitelman tehneistä yli 60 prosenttia kertoi saaneensa apua suorituspaikaltaan. Tämä kertoo tutkimuspalveluiden tärkeästä roolista tutkimusturvallisuuden tukemisessa.

Missä on vielä kehitettävää?

Tutkimusturvallisuus on jatkuvasti muotoutuva kokonaisuus. Uutena teemana se ei ole kaikille tiede- ja tutkimusyhteisön jäsenillekään tuttu.

Tutkimusturvallisuutta käsitteleviä ohjeita päivitetty – mitä seuraavaksi?

Olemme täsmentäneet hakijoilta ja suorituspaikoilta saamamme palautteen pohjalta tutkimusturvallisuutta käsittelevää liitettä ja ohjeistusta kesällä 2026. Nyt ohjeistuksesta käy aiempaa selvemmin ilmi, että asianmukaisesti täytetty liite on rahoituksen edellytys. Ohjeissa korostetaan entistä enemmän seuraavia seikkoja:

1. yhteyttä kriittisiin teknologioihin
2. mahdollista kaksikäyttöpotentiaalia
3. poliittisen vaikuttamisen riskejä
4. tulosten mahdollista väärinkäyttöä EU:n arvojen vastaisesti

Lisäksi ohjeistuksessa annetaan nyt esimerkkejä kustakin asiakokonaisuudesta sekä selvennystä siitä, miten tutkimuksen turvallisuuden käsittely suhteutuu tutkimusaineistojen hallintasuunnitelmaan ja muuhun riskienhallintaan.

Seuraavaksi tutkimusturvallisuutta pyritään huomioimaan myös hankkeiden seurannassa ja raportoinnissa. Osallistumme aktiivisesti kansainvälisiin verkostoihin tutkimusturvallisuuden alalla ja pyrimme vahvistamaan yhteistyötä kotimaassa ja kansainvälisesti.