Young Despair -hankkeessa tavoitteenamme on löytää ratkaisuja nuorten vakavan väkivallan, huumekuolemien ja itsemurhien vähentämiseksi. Tutkimalla tapauksia, joissa nuorten elämänkulut ovat johtaneet epätoivoisiin ratkaisuihin ja tuhoisiin seurauksiin, lisäämme ymmärrystä ja tuotamme tietoa nuorten elämän tukemiseksi.

Ulos epätoivosta – ratkaisuja nuorten väkivaltakuolemiin, itsemurhiin ja huumekuolemiin johtavien elämänkulkujen katkaisemiseksi (Young Despair) -hanke kuuluu strategisen tutkimuksen neuvoston Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuuden tekijät (YOUNG) -ohjelmaan. YOUNG-ohjelman hankkeiden ensimmäinen rahoituskausi alkoi lokakuussa 2022.

Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt ja nuorten eriarvoistuminen kasvanut. Siinä missä enemmistö nuorista voi suhteellisen hyvin, pienellä vähemmistöllä ongelmat ovat kasaantuneet ja heidän mahdollisuutensa rakentaa elämäänsä ja löytää paikkaansa yhteiskunnassa ovat kaventuneet. Young Despair-hanke tarttuu ilmiöpintaan, jossa nuorten elämän kipupisteet sekä tavoitteiden, toiveiden ja resurssien ristiriitaisuudet näyttäytyvät kaikkein paljaimmillaan. Kiinnostuksemme kohdistuu nuoriin, jotka ovat menettäneet tai olleet lähellä menettää elämänsä huumeiden käytön, väkivallan tai itsemurhan vuoksi. Äärimmäisiä tapauksia tutkimalla lisäämme ymmärrystämme siitä, miten epätasa-arvo, syrjäytyminen ja yleinen pahoinvointi vaikuttavat nuorten elämään. Näin tuotamme tietoa, jota voidaan hyödyntää riskikäyttäytymisen ja epäsuotuisten olosuhteiden vaikutusten ehkäisemiseen yleisemminkin.

Huomioimme kuolemansyiden taustalla yksilötasoa laajemmat sosiaaliset, poliittiset ja kulttuuriset mekanismit

Tutkimuksessa sovelletaan sosiaalisen kuolemansyyntutkimuksen (social autopsy) lähestymistapaa. Sen lähtökohtana on joukko samankaltaisia kuolemantapauksia, joiden taustalta etsitään sosiaalisia, poliittisia ja kulttuurisia mekanismeja, jotka altistavat jotkut yksilöt ja yhteisöt muita korkeammalle ennenaikaisen kuoleman riskille. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys toimii kolmella tasolla: tapauskohtaisella tasolla hyödynnetään huumeiden käyttöön, väkivaltaan ja itsemurhiin liittyviä lähestymistapoja. Institutionaalisella tasolla tarkastellaan tuen ja palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, sekä poliittisten päätösten vaikutuksia. Yleisellä tasolla käytetään polarisaation, rakenteellisen syrjinnän, sosiaalisen syrjäytymisen sekä kulttuurisen toimijuuden teorioita. Lisäksi sovelletaan gender- ja maskuliinisuusteorioita, sillä nuorten kuolemat jakautuvat sukupuolittain epätasaisesti.

Sosiaalinen kuolemansyyntutkimus luo yksilöllisen haavoittuvuuden ylittävää lisätietoa. Tarkastelemme huume-, väkivalta- ja itsemurhakuolemien yhteisiä ja erottavia tekijöitä, mikä vahvistaa tutkimuksen selitysvoimaa ja luo uusia yhteyksiä substanssialueiden tutkimuskirjallisuuden välille.

Nuorten ääni ja todellinen tilanne kuuluviin monipuolisen tutkimusaineiston avulla

Tutkimusta varten kerätään monipuolinen tutkimusaineisto, joka hyödyntää kattavasti erilaisia tietolähteitä. Keskeisessä roolissa ovat vuosina 2019–2021 alle 30-vuotiaiden huumeisiin, itsemurhaan tai väkivaltaan kuolleiden ja läheltä piti -tilanteisiin päätyneiden nuorten rekisteritiedot. Rekisteritietoja täydennetään viranomaisdokumenteilla. Läheltä piti-tapauksista kerätään myös haastatteluaineisto ja nuorten lisäksi haastatellaan heidän vanhempiaan, sisaruksiaan ja ystäviään. Haastattelemme myös menehtyneiden nuorten läheisiä. Hyödynnämme tutkimuksessa lisäksi päihdehoitoon hakeutuneiden nuorten sekä vanhempien mukana laitosjaksolla olleiden lasten RIPE-rekisteriaineistoa sekä nuorten valtakunnallisen chat-palvelun keskusteluja.

Aineistojen analyyseissa hyödynnetään laskennallisen tieteen ja datatieteen uusimpia menetelmiä, kuten tiedonlouhintaa, tilastollista koneoppimista ja data-analyysia. Niin tuloksia kuin menetelmiäkin jaetaan avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti – perinteisten julkaisukanavien rinnalla käytetään avoimia data-, menetelmä- ja julkaisuarkistoja, ja lisäksi tuetaan menetelmien avointa yhteiskehitystä osana datatieteen vakiintuneita kehittäjäverkostoja.

Tutkimuksemme on ilmiölähtöistä – arvioimme vakiintuneita käsitteitä ja menetelmiä uudelleen ja kehitämme uusia lähestymistapoja tieteen keinovalikoimaan. Hankkeen tavoitteet kohdistuvat sekä tieteen sisäisiin että yhteiskunnallisiin vaikutuksiin: kehitämme menetelmiä, tuotamme uutta tietopohjaa ja vaikutamme yhdessä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa huume-, väkivalta ja itsemurhakuolemien vähentämiseksi. Pidämme ratkaisujen edellytyksenä sitä, että nuorten oma ääni tulee kuulluksi.