Ohjelmajohtajilta: Oikeudenmukainen ja kestävä muutos vaatii näkökulmien yhdistämistä
Ohjelmajohtajien järjestämä konferenssi A Fair, Just, and Sustainable Society kokosi STN-tutkijat keskustelemaan
Strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajat järjestivät 12.-13.10.2022 konferenssin A Fair, Just, and Sustainable Society, jossa esiteltiin reilua, oikeudenmukaista ja kestävää yhteiskuntaa edistävää tutkimusta. Konferenssissa esitetyn tutkimuksen moninaisuus ja monialaisuus osoittivat, kuinka suuresta ja monimutkaisesta asiasta on kyse. Ongelmat vaativat usean näkökulman huomioon ottamisen eikä osaoptimointi tuota toimivia ratkaisuja.
Sussexin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Peter Newell avasi keynote-puheenvuorossaan oikeudenmukaisen ja kestävän yhteiskunnallisen muutoksen systeemistä luonnetta. Kestävä muutos edellyttää tuotannon, rahoituksen, hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta niin kansainvälisellä kuin kansallisella tasolla.
Vaikka politiikkaan, tuotantoon ja rahoitukseen liittyvät valtasuhteet ovat tärkeitä, Newell näki kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten roolin merkittävänä kestävyysmuutoksessa. Kansalaisyhteiskunta voi olla tuottamassa mm. uusia toivottavia tulevaisuusskenaarioita, monitoroida ja arvioida tehtyjä toimenpiteitä, tehdä päätöksenteosta läpinäkyvämpää ja ohjata päätöksentekijöitä kansalaisten haluamaan suuntaan.
Alustusta seurasi vilkas keskustelu, jossa nostettiin esiin mm. konkreettisten toimintamallien tärkeys kansalaisten laajemmille osallistumismahdollisuuksille. Myös eurooppalaisen politiikan ja globaalin valtapolitiikan merkitys kestävälle muutokselle tunnistettiin.
Osallistaminen puhuttaa
Konferenssiin osallistuneet tutkijat vaihtoivat ajatuksia ja jakoivat kokemuksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaamisesta niin esityksissä kuin käytäväkeskusteluissa. Läpäisevä puheenaihe konferenssissa oli osallistuminen: Millä tavoin erilaiset sidosryhmät ja kansalaiset voidaan osallistaa erilaisiin valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin ja miten lisätään dialogisuutta erilaisten arvolähtökohtien ja näkemysten välille kestävästä kehityksestä puhuttaessa.
Hankkeissa on tehty laajasti yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Puheenvuoroissa korostettiinkin tarvetta hyödyntää erilaisilta sidosryhmiltä nousevia näkemyksiä päätöksenteossa. Esimerkiksi makrotason lainsäädäntätyössä on tarpeen tunnistaa yksilötason kokemukset ja näkemykset. Erilaiset tutkimusaineistot ja menetelmät – niin laadulliset kuin määrällisetkin – tuovat esiin erilaisia näkökulmia ja siksi monipuolinen tutkimusdata on tarpeen.
Tutkimuksen yhtymäkohtia löytyy helposti
Strategisen tutkimuksen hankkeilla on laajalti yhtymäpintaa konferenssin teemaan – reilu, oikeudenmukainen ja kestävä yhteiskunta. Konferenssin toinen keynote -puhuja dosentti Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopistosta keskittyikin oikeudenmukaisen siirtymän pohdintaan.
Konferenssin tieteellisissä sessioissa nähtiin ennakkoluulottomia ja yllätyksellisiäkin temaattisia yhdistelmiä, jotka parhaimmillaan tuottivat erittäin antoisaa ja tieteiden rajat ylittävää keskustelua. Yhtymäkohtia on myös menetelmien ja käytettyjen viitekehysten suhteen. Esimerkiksi donitsitalous, planetaariset rajat ja kestävyysmurros tulivat esiin käsitteinä, jotka ovat käytössä useissa hankkeissa.
Monitieteinen konferenssi oli suunnattu erityisesti STN:n rahoittamien hankkeiden tutkijoille. Kahden päivän aikana kuultiin yhteensä 90 esitystä. Pandemian aikaisten etätapahtumien jälkeen ilmeistä oli innostus siitä, että tutkijat pääsivät suoraan keskusteluyhteyteen tuttujen ja entuudestaan tuntemattomien kollegoiden kanssa. Tilaisuus oli myös nuorille tutkijoille matalakynnyksinen ja turvallinen tapa esitellä keskeneräistäkin tutkimusta ja saada rakentavaa vertaispalautetta.
Yhteistyön synnyttäminen yli hankerajojen tarvitsee kohtaamisia. Ohjelmaa rakennettaessa tavoiteltiinkin tutkijoiden keskusteluja yli ohjelma-, hanke- ja tieteenalarajojen. Tämä tukee strategisen tutkimuksen tavoitteita tehdä vuorovaikutustyötä yhdessä. Tässä tavoitteessa onnistuttiinkin mainiosti.
