Winland-hanke selvitti Suomen kokonaisturvallisuuden ennakointitoiminnan nykytilaa. Pitkän aikavälin turvallisuushaasteisiin liittyviä tavoitteita tulisi edistää kansallisesti siten, että esimerkiksi hallitusten vaihtuminen ei haastaisi toiminnan jatkuvuutta. Winland-hankkeessa tutkitaan, mikä on julkishallinnon rooli kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallissa ulko- ja turvallisuuspoliittisen kansainvälisen toimintaympäristön nopean muutoksen vaikuttaessa Suomen sisäiseen kehitykseen.

Tulevaisuuden tutkimuskeskus selvitti osana Winland-hanketta kokonaisturvallisuuden ennakointitoiminnan nykytilaa arvioimalla Suomen kokonaisturvallisuuteen sekä energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuteen liittyviä kansallisia ennakointiprosesseja. Arviointi tehtiin asiakirja- ja haastatteluaineiston avulla, yhteistyössä kokonaisturvallisuuden ennakointia toteuttavien toimijoiden kanssa. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että kansallinen ennakointityö on Suomessa laadukasta. Analyysin pohjalta tunnistimme tapoja, joiden avulla kokonaisturvallisuuteen kytkeytyviä ennakointiprosesseja on kuitenkin mahdollista parantaa entisestään.

Proaktiivisesti kohti kestävää turvallisuutta

On tarpeen selvittää, mikä rooli proaktiivisella, visionäärisellä kokonaisturvallisuuden ennakoinnilla tulisi olla varautumisen ohella ja keiden toimijoiden tulisi tätä toteuttaa. Proaktiivisuuden mahdollistamiseksi kokonaisturvallisuuden ennakoinnissa tulisi varautumisen ja riskienhallinnan lisäksi siirtää toiminnan painopistettä nykyistä enemmän turvallisuuden edellytysten ylläpitämiseen ja luomiseen. Tulisikin painottaakestävää turvallisuutta, jossa turvallisuutta edistetään paitsi varautumalla nykyisen systeemin ylläpitoon häiriöiden varalta, myös tekemällä jatkuvaa uudistamistyötä vastaamalla pitkän aikavälin haasteisiin.

Enemmän kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä tulevaisuuslukutaitoa

Suomen ja kokonaisturvallisuuden ilmiöiden kansainvälinen kytkeytyminen tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Monet turvallisuusuhat ovat luonteeltaan globaaleja, ja Suomen tulisi kehittää kykyä vaikuttaa proaktiivisesti kansainvälisiin linjauksiin sekä kytkeä ennakointia enemmän esim. EU-vaikuttamiseen. Jatkossa erilaiset nousevat ilmiöt, kuten shokit ja muut epäjatkuvuudet tulee huomioida paremmin ennakointityössä. Ideaalitilanteessa voitaisiin tutkia epäjatkuvuuksia suhteellisen vapaasti ilman poliittisia ja institutionaalisia rajoituksia. Myös tulevaisuuslukutaitoa tulee kasvattaa eli toimijoiden tulee tunnistaa eri ennakoinnin tavat ja niiden erilaiset laatukriteerit hyödyntäen niiden erilaisia vahvuuksia. Näin erilaiset ennakoinnin tavat täydentävät toisiaan ja toimivat syötteinä toisilleen. Tarvitaankin enemmän yhteistyötä eri kokonaisturvallisuuden ennakointiprosessien välillä.

Ratkaisuna kestävän turvallisuuden ennakointimalli?

Ennakoinnin kehittämisen ratkaisuksi ehdotamme kestävän turvallisuuden ennakointimallia (kuvio 1). Kansallisessa ennakoinnissa voidaan hahmottaa paremmin suuria globaaleja muutostekijöitä kestävän turvallisuuden näkökulmasta. Samalla voidaan huomioida tulevaisuuteen vaikuttamisen näkökulma ja sisäkehällä tehdä rajatumpaa ja kohdennetumpaa ennakointia ja huomioida laajasti trendit ja mahdolliset shokit.

Kirjoittajat:

Matti Minkkinen, Ira Ahokas ja Burkhard Auffermann ovat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta ja toimivat Winland (From Failand to Winland) -tutkimushankkeen Skenaariot -tutkijaryhmässä.

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.