Väestötutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi on pääosin kohentunut. Kuitenkin nuoret käyttävät mielenterveyspalveluja yhä aktiivisemmin. Näyttää siltä, että samalla kun tuen tarve on lisääntynyt, avun hakemisen kynnys on madaltunut.

On hyvä, että mielenterveyden ongelmiin haetaan apua. Kasvava erikoissairaanhoidon kuormitus on sen sijaan ongelma, koska se vie voimavaroja vakavimmin oireilevien ihmisten hoidosta. Ongelmaan kannattaa vastata tukemalla lapsia, nuoria ja vanhemmuutta varhain ja tutkitusti vaikuttavin menetelmin.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama APEX-konsortio on kehittänyt äitiys- ja lastenneuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon matalan kynnyksen hoito-ohjelmia, joilla ennaltaehkäistä ja hoitaa mielenterveysongelmia keskitetysti netin ja puhelimen välityksellä. Hoito perustuu tutkittuihin menetelmiin ja sen vaikuttavuutta tutkitaan väestötasolla. Ohjelmat kohdistuvat lapsen ja nuorten kehityksellisesti tärkeisiin siirtymäkausiin: äidin raskausajan masennukseen, alle kouluikäisten lasten käytösongelmiin ja kouluikäisten lasten ahdistusongelmiin. Tutkimusprosessien aikana perusterveydenhuollon käyttöön on kehitetty toimintamalleja riskiryhmien tunnistamiseksi. APEX kehittää digitaalisia ohjelmia myös perheiden ja nuorten mielenterveystaitojen lisäämiseen.

Ohjausta saaneet hakeutuneet palveluihin vähemmän

Lasten käyttäytymisen vaikeuksien vanhempainohjaukseen kehitetyn Voimaperheet-toimintamallin vaikuttavuudesta on saatu innostavia tuloksia. Väestöseulontaan yhdistetty, riskiryhmiin kohdennettu vanhempainohjaus säilytti tehonsa seuranta-aikana.

Hoito-ohjelman käyneissä perheissä käytös- ja ADHD-oireet olivat kahden vuoden kuluttua hoidon aloituksesta merkittävästi vähäisempiä kuin vertailuryhmässä. Lisäksi ahdistuneisuus, mielialaoireet ja uniongelmat jäivät olennaisesti vähäisemmiksi vanhempainohjausta saaneiden vanhempien lapsilla kuin vertailuryhmässä.

Kahden vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta mielenterveyspalveluja oli käyttänyt vertailuryhmän lapsista 28 prosenttia, mutta hoitoryhmän lapsista vain 17,5 prosenttia.

Voimaperheet-malli tavoittaa lähes kolmasosan väestöstä

Voimaperheet-toimintamallin implementaatiotutkimuksessa arvioidaan mallin vaikuttavuuden pysyvyyttä, kun se viedään osaksi perusterveydenhuollon palveluvalikoimaa. Tutkimukseen osallistuu nyt 5 SOTE-aluetta ja 11 kuntayhtymää tai kaupunkia. Voimaperheet-väestöseulontaan on osallistunut noin 5000 perhettä RCT-vaiheessa ja noin 30 000 perhettä implementaatiovaiheessa. Vanhempainohjausohjelman on suorittanut kaikkiaan 1300 perhettä.

Tutkimustulokset osoittavat, että hoito-ohjelman vaikuttavuus säilyy implementoitaessa. Vanhempien palaute on ollut erittäin myönteistä, ja erityisesti viikoittainen, puhelimitse saatu ohjaus on koettu tärkeänä. Alle 13 prosenttia on keskeyttänyt hoidon, mikä on mielenterveyspalvelulle poikkeuksellisen vähän.

Digitaalisten menetelmien hyödyntäminen sekä tutkimustulokset vaikuttavuudesta viittaavat merkittäviin kustannussäästöihin. Voimaperheiden kustannusvaikuttavuutta tutkitaan parhaillaan. Digitaalinen hoitoympäristö tarjoaa varteenotettavan mahdollisuuden tavoittaa perheitä matalan kynnyksen hoidon piiriin. Hoidon vieminen ihmisten ulottuville heidän omaan arkeensa niin, ettei osallistuminen vaadi suuria järjestelyjä, madaltaa osallistumisen kynnystä vaiheessa, jossa ongelmat ovat jo hoidettavissa, mutta eivät vielä edellytä erikoissairaanhoidon palveluja.

Kirjoittaja:

Andre Sourander on lastenpsykiatrian professori ja  ylilääkäri sekä APEX-konsortion johtaja.

Kuva: Hanna Oksanen

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.