Yksilöiden hyvinvointi ja terveys eivät ole missään yhteiskunnissa seurausta vain ihmisten epäterveellisistä elintavoista tai motivaation ja vastuun puutteesta, vaan taustalla vaikuttavat myös yhteiskunnan rakenteelliset tekijät kuten köyhyys ja osattomuus. Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään koulutuksen, ammattiaseman ja tulotason merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille. Ongelmat kasautuvat haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, ja heitä on vaikea tavoittaa tutkimuksiin.  Hyvinvointi- ja terveyserot ovatkin osoittautuneet sitkeiksi ongelmiksi. Ainakin osaltaan taustalla lienevät ”hyvinvoinnin edistämisen” käsitteellinen epäselvyys, sekä siiloutuneet käytännöt ja tutkimukselliset lähestymistavat. 

PROMEQ–tutkimushankkeessa kehitetään kaivattua kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja haavoittuvia ryhmiä osallistavia malleja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Hankkeen 10 kokeellisen intervention kohderyhminä ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret (NEET), pitkäaikaistyöttömät, oleskeluluvan saaneet pakolaiset, sekä yksin asuvat hyvinvointihaasteita kokevat iäkkäät. Alkumittausten mukaan näiden ryhmien elämänlaatu oli selvästi heikompi kuin väestöllä keskimäärin. NEET-nuorten psyykkinen hyvinvointi oli heikoin, ikäihmisillä taas korostuivat fyysisen terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen osallisuuden ongelmat. Pakolaisten elämänlaadun vajeet liittyivät rahojen riittämättömyyteen, tarpeellisen tiedon heikkoon saatavuuteen ja puutteellisiin vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksiin. Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät kokivat eniten osattomuutta ja luottamuspulaa etenkin julkisiin sote-palveluihin. Tulojen riittämättömyys, tyytymättömyys terveyspalvelujen saantiin sekä yksinäisyys olivat kaikille yhteisiä. Haavoittuvien ryhmien terveyttä ja hyvinvointia vähensivät myös heikentynyt itsetunto ja tunne siitä, etteivät he tule kuulluiksi palveluissa.  

NEET-nuorilla kokeiltu internetpohjainen vertaisryhmätoiminta tuki pystyvyyttä ja lievensi yksinäisyyttä. Pitkäaikaistyöttömillä osallistava, monialainen palveluohjaus kohensi fyysistä ja psyykkistä elämänlaatua sekä pystyvyyttä, ja oli kustannusvaikuttavaa. Pakolaisilla räätälöidyt työllistämisen tuki, täydennyskoulutus ja kielitaidon kohentaminen paransivat työvalmiuksia, sosiaalisia taitoja ja kotoutumista. Ikäihmisillä osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus lisäsi luottamusta toisiin ihmisiin ja viranomaisiin, sekä vähensi yksinäisyyttä elämänlaatunsa heikoksi kokevien keskuudessa.  Lopulliset tulokset julkaistaan toukokuussa 2019. Lupaavien tulosten kannalta on valitettavaa, että voimme osoittaa vain lyhyen aikavälin vaikuttavuuden, koska STN-rahoituskausi ei mahdollista pitkäaikaisten vaikutusten tutkimista.

Jo tähänastiset tulokset osoittavat terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuuden moniulotteisuuden ja monisyisyyden, sekä työttömyyden, yksinäisyyden ja epäluottamuksen merkitykset. Tarvitaan sekä eriarvoisuuden syitä korjaavia sosiaalipoliittisia toimia, että yhteisöllisyyden vahvistamista. Lisäksi palveluissa tarvitaan asennemuutosta asiakaslähtöisempään suuntaan, sekä terveys-, sosiaali- ja työvoimapalvelujen parempaa integraatiota.

Tulokset haastavat päätöksentekijät ja käytännön toimijat rakenteellinen sosiaalityö mukaan lukien laajapohjaiseen yhteistyöhön hyvinvoinnin ja terveyden eriarvioisuuden selättämiseksi, sekä terveys-, sosiaali- ja taloustieteilijät yhteistyöhön eriarvoisuuden tutkimisessa.

Kirjoittaja: Marja Vaarama on PROMEQ-hankkeen (Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen) konsortion johtaja

STN-blogeissa strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskentelevät tutkijat ja ohjelmajohtajat kirjoittavat ajankohtaisista tutkimusaiheistaan, tutkimustiedon hyödyntämisestä ja vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen tarjoamista ratkaisuista yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.