Tärkeätä hyödyntää tieteen tuloksia julkisessa päätöksenteossa

Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston STN:n uusi puheenjohtaja, rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio näkee neuvoston merkityksen korostuneen sen toiminnan aikana. ”Näen valtavan tärkeänä sen, että julkisessa päätöksenteossa käytetään hyväksi tieteen tuloksia. On tärkeätä, että politiikan teossa on mukana tutkimustietoa”, painottaa Nuotio. Hän myös toivoo, että päättäjät olisivat kiinnostuneita tutkimustiedosta ja strategisen tutkimuksen hankkeet olisivat yhteydessä heihin.

Nuotio on tunnettu kehittäjänä ja uudistajana. Hän on eduskunnassakin tuttu laki-, hallinto- ja perustuslakivaliokuntien kuultavana olleena. Hän on ollut Helsingin yliopistossa dekaanina ja Suomen Akatemian huippuyksikön varajohtajana. Juristintaustasta ei ole ainakaan haittaa, kun ajattelee toiminnan laatua ja integriteettiä.  

Nuotion mielestä strategisen tutkimuksen vaikuttavuus on paljon enemmän kuin perinteistä tutkimuksen vaikuttavuutta. ”Hankkeilta edellytetään vuorovaikutusta yhteiskuntaan päin, koska tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys on yksi rahoituskriteeri. Se myös arvioidaan. Valtioneuvosto vahvistaa rahoitettavat teemat, mutta neuvosto saa niitä esittää”, hän muistuttaa.

Strategisen tutkimuksen rahoitus on vakiinnuttanut asemansa rahoitusmuotojen joukossa, arvioi Nuotio. ”Kun ensimmäisen kerran kuulin tästä rahoitusmuodosta, oli minulla pieni huoli siitä, onko tämä heppoisempaa, heikompaa tiedettä. Sellaista soveltavaa tutkimusta, jossa poliitikot kertovat, mistä he haluavat tietoa. Mutta uskon ja toivon, että tässä on konsepti, jolla pystytään tekemään aitoa vahvaa perustutkimusta, johon on sisäänrakennettu vaikuttavuus. Tässä rakennetaan asiantuntemusta, joka tulee vaikuttamaan pitkään.”

Tavoitteena aidosti monipuolinen ja monialainen yhteistyö

Nuotio pitää hyvänä jo vakiintunutta käytäntöä, että rahoitettavat konsortiot ovat sen kokoisia, että rahoituksella on todellista merkitystä. Nythän konsortioissa pitää olla edustettuna vähintään kolme tieteenalaa ja kaksi organisaatiota. Samoin hän näkee hyvänä pitkäkestoisuuden. ”STN:n perushenki on ollut, että päästään aidosti monipuoliseen ja monialaiseen yhteistyöhön. Minusta esimerkiksi kuuden vuoden rahoitus on aika houkutteleva. Ja rahoituksen tulisi olla myös tasoltaan sellainen, että sillä pystytään oikeasti palkkaamaan tutkijoita ja tuottamaan tietoa.” 

Nuotio muistuttaa, että STN:lle on edelleen haaste pystyä vakuuttamaan monenlaiset toimijat. ”Tärkeätä on myös pystyä vakuuttamaan tutkijat ja tiedeyhteisö siitä, että tämä on oikeata toimintaa ja arvokasta tutkimusta. Paras tutkimus on myös eniten vaikuttavaa.”

Nuotio vakuuttaa, että nyt aloittanut neuvosto tekee kaikkensa, jotta tämä rahoitusväline toimii hyvin. Vahvana tukena ovat Suomen Akatemian virkamiehet.

Tässä työssä vaikuttavuuden seuranta on tärkeätä. Uuden neuvoston ensimmäisiä tehtäviä on luoda menettely vaikuttavuuden arviointiin, sillä rahoitettuja ohjelmia on ensimmäistä kertaa päättymässä. Tässä joudutaan aidosti luomaan jotain uutta.  

Nuotio arvioi, että uudessa neuvostossa on hyvin monipuolista osaamista niin tutkimuksellisesti, hallinnollisesti kuin yritystenkin näkökulmasta. Neuvoston jäseniä ovat tutkimusjohtaja Petteri Alinikula Saab Groupista, lainsäädäntöneuvos Jyri Inha valtiovarainministeriöstä, tutkimus- ja teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja Valiolta, yliopettaja Helena Kautola Hämeen ammattikorkeakoulusta, ekonomisti Olli Kärkkäinen Nordeasta, professori Christina Salmivalli Turun yliopistosta, professori Sarianna Sipilä Jyväskylän yliopistosta ja professori Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta.

”Meillä pitää olla helikopterinäkymä Suomen tutkimustarpeisiin. Emme suosi niitä aloja, joiden edustajat on valittu neuvostoon. Tämä ei ole intressiedustusta”, Nuotio painottaa.

Yhteiskunnan kehityksen tulee näkyä teemoissa 

”Teemme kaikkemme, että rahoitusmuoto toimii mahdollisimman hyvin. Uskon, että se on tuloksellinen ja vaikuttava, eikä tätä ole mitään syytä epäillä. Täytyy koko ajan kuunnella tiedon käyttäjiä, kuinka hyödylliseksi he ovat kokeneet tämän toiminnan. Ja tietysti on kuultava tutkijoita ja konsortioissa toimivia, kuinka mielekkääksi he ovat toiminnan nähneet. Tämä on oppimisprosessi, joka vaatii kaikilta oppimista. Tämä on saatu rullaamaan ja hyödyt alkavat näkyä. Rahoitusta osataan hakea.”

Nuotiosta on mielenkiintoista, kuinka paljon uusia aiheita nousee esille tehdyissä teemaehdotuksissa. Hänestä on ymmärrettävää, että jossain vaiheessa aletaan pyöriä samojen aiheiden ympärillä. Hän uskoo, että yhteiskunnan kehitys näkyy jatkossakin teemoissa.

”Me emme voi ratkaista koko maailman ongelmia, mutta missä määrin tärkeäksi koetut aiheet uudistuvat ja mitä uusia näkökulmia niihin voidaan löytää? Odotan kiinnostuksella keskusteluja näistä. Yhteiskunnallisia haasteita riittää, ne eivät tule loppumaan.”

Nuotio kertoo, että edellinen STN:n puheenjohtaja Per Mickwitz antoi vain yhden ohjeen: ”Älkää sörssikö tätä!” Ensimmäinen neuvosto loi käytänteet ja Nuotion mielestä uuden neuvoston tehtävänä on kehittää niitä edelleen. ”Tämä on hyvä konsepti, ei me tätä sörssitä. Vaikka olen uudistaja ja kehittäjä, niin ensin perehdymme ja sitten kehitämme viisaasti”, hän vakuuttaa.

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuvat: Marjo Aaltomaa