CHILDCARE: NEVA-tutkimus 2016-18: Pienten lasten hyvinvointia koskevan tietopohjan vahvistaminen

Tavoitteet

Varhaiskasvatusikäisten lasten hyvinvoinnista ei ole ollut käytettävissä säännöllisesti kerättyä tietoa. Tällaista tietoa tarvitaan päätöksentekijöiden käyttöön, politiikkatoimien arviointiin sekä lasten ja perheiden palveluiden kehittämiseen.

NEVA-tutkimuksen tavoitteena oli pilotoida valtakunnallisen, säännöllisen sähköisen tiedonkeruun tietosisältöä ja tiedonkeruuprosessia. Tutkimuksen kohteena oli nelivuotiaiden lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi ja terveys sekä näiden yhteys varhaiskasvatukseen.

Toteutus

NEVA-tutkimuksen tietosisältöjä valmisteltiin monitieteisen työryhmän toimesta: mukana oli terveystieteiden, sosiaalitieteiden ja kasvatustieteiden asiantuntemusta. Tiedonkeruu toteutettiin syksyllä 2016 yhteistyössä viiden kunnan äitiys- ja lastenneuvolan sekä varhaiskasvatuksen kanssa. Tiedon antajina toimivat neuvolan terveydenhoitajat ja lääkärit, varhaiskasvattajat sekä lasten vanhemmat.

Jotta nelivuotiaiden vanhemmilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua tiedonkeruuseen, kysely oli käännetty eri kielille (suomi, ruotsi, englanti, venäjä).

Pilottitiedonkeruu toteutettiin THL:n kehittämän lomakepalvelun avulla. Kyseessä on laajoja väestökyselyitä varten kehitetty työkalu, josta vastaajien antamat tiedot menevät suoraan tietokantaan ja sieltä on mahdollista toteuttaa automaattinen raportointi. Näin tuloksia saadaan aiempaa nopeammin käyttöön.

Tuloksia

Tiedonkeruupilotin myötä tuotettiin laaja-alaista tietoa nelivuotiaiden lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvoinnista ja terveydestä sekä näiden yhteydestä varhaiskasvatukseen viidessä kunnassa. NEVA-tutkimuksen tuloksia on julkaistu perusraportissa (Närvi ym. 2018).

Tietoa voidaan käyttää esimerkiksi kunnallisten hyvinvointikertomusten laadinnassa, tasa-arvoisempien palvelujen kehittämisessä ja paikallisten päätösten lapsivaikutusten arvioinnissa.

Tietoa saatiin 139 terveydenhoitajalta ja 326 vanhemmalta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön arvio lapsen tilanteesta oli käytettävissä 345 nelivuotiaasta. Aineistossa on tietoa yhteensä 743 nelivuotiaasta lapsesta.

Valtaosa näistä lapsista (89 %) asuu ydinperheissä, ja heidän vanhempansa ovat korkeasti koulutettuja (40 %:lla korkeakoulututkinto).

Lapsista 70 % oli kunnallisessa päiväkodissa, 10 % yksityisessä päiväkodissa, 7 % perhepäivähoidossa ja 11 % kotona vanhemman hoidossa. Neljäsosa lapsista oli aloittanut päivähoidossa alle 1,5-vuotiaana, lähes puolet alle kaksivuotiaana ja viidesosa kolmevuotiaana tai sen jälkeen.

Kotihoidossa olevien nelivuotiaiden perheistä yli neljässä viidestä (85 %) lapsi oli ollut kerhossa, leikkikenttätoiminnassa tai avoimessa päiväkotitoiminnassa. Vain kahdeksan prosenttia kertoi, ettei lapsi ollut aiemminkaan ollut säännöllisessä päivähoidossa.

Kunnallisessa tai yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien nelivuotiaiden vanhemmat pitivät tärkeimpinä tekijöinä hoitomuodon valinnassa varhaiskasvatuspaikan sopivaa sijaintia ja ilmapiiriä. Ne olivat erittäin tai melko tärkeitä valinnan osasyitä yli yhdeksässä kymmenestä perheestä. Myös lapsen kaverisuhteiden mahdollistamista piti erittäin tai melko tärkeänä lähes yhdeksän kymmenestä.

Varhaiskasvatuspaikan erikoistuneisuus, arvot ja monikulttuurisuus olivat kuitenkin selvästi yleisemmin erittäin tärkeitä syitä hoitomuodon valinnalle, jos lapsi oli yksityisessä päiväkodissa tai perhepäivähoitajalla kuin jos lapsi oli kunnallisessa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa.

Lähes kaikki vanhemmat olivat vähintään melko tyytyväisiä varhaiskasvatuspaikan turvallisuuteen, kasvatusperiaatteisiin ja lapsen kehityksen tukemiseen, henkilökunnan ammattitaitoon ja ohjattuun toimintaan, sekä varhaiskasvatuspaikan sijaintiin ja paikan järjestymiseen (96–99 %). Eniten tyytymättömyyttä herättivät varhaiskasvatuksen hinta ja lapsiryhmän koko.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi lähes kaikkien nelivuotiaiden viihtyvän hoitopaikassa hyvin ja valtaosalla arvioitiin olevan paljon tai riittävästi kavereita. Myös hoitopaikkaa tai ryhmää pidettiin lähes kaikille nelivuotiaille sopivana. Lapsen katsottiin myös useimmissa tapauksissa saavan riittävästi tarvitsemaansa tukea osana varhaiskasvatusta.

Nelivuotiaiden kotihoito oli yleisempää vähemmän koulutettujen vanhempien perheissä, ja hoitajana oli lähes aina äiti. Kotihoidon syinä olivat yleisimmin halu viettää aikaa lapsen kanssa, useamman lapsen – esimerkiksi myös nuoremman sisaruksen – hoitaminen kotona sekä se, että äiti kertoi pitävänsä kotona olemisesta.

Neuvolan terveydenhoitaja arvioi kyselyssä, oliko lapsella nelivuotistarkastuksen perusteella tuen tai hoidon tarvetta erilaisissa asioissa. Eniten tuen tarvetta – kaikkiaan neljänneksellä nelivuotiaista – arvioitiin olevan lapsen ikätasoisessa kehityksessä. Vajaan viidenneksen lapsista arvioitiin tarvitsevan ainakin vähän tukea ulospäin suuntautuvien psyykkisten oireiden vuoksi ja yhden kymmenestä lapsesta sosiaalisissa taidoissa tai vuorovaikutuksessa. Noin yhdellä kymmenestä nelivuotiaasta tunnistettiin vähän tai jonkin verran tuen tai hoidon tarvetta fyysisen kasvun tai terveydentilan suhteen tai liikunta- tai ravitsemustottumuksissa. Neuvolan ammattilaisten arvioissa ei ollut eroa varhaiskasvatuksessa tai kotihoidossa olevien nelivuotiaiden välillä.

Valtaosa vanhemmista koki perheen arjen toimivaksi, mutta työn ja perheen yhteensovittaminen tuotti haasteita. Kaksi kolmesta vanhemmasta koki työn kuormittavan arkea vähintään jonkin verran, neljännes paljon. Lähes puolet vanhemmista kertoi perhetilanteen kuormittavan ainakin jonkin verran perheen arkea, joka kymmenes paljon.

Terveydenhoitajat olivat useammin huolissaan kotihoidossa olevien lasten vanhempien arjessa selviytymisestä ja mielialasta.

Mitä pilotista opittiin

Tiedonkeruuprosessin suunnittelussa on tullut esille, että äitiys- ja lastenneuvola on mainio kanava pienten lasten hyvinvointia ja terveyttä koskevalle tiedonkeruulle, koska lähes kaikki lapset ja perheet siellä asioivat.

On kuitenkin tarpeen kiinnittää riittävästi huomiota ammattilaisten kuormittamisen minimoimiseen. Tieto on pystyttävä keräämään niin, että käytetään mahdollisimman vähän henkilöstön jo ennestään niukkoja työaikaresursseja, jotta itse perustehtävälle ja lapsen ja perheen kohtaamiselle jää tarvittava aika.

Pilottitutkimus tiivisti osaltaan monialaista yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan välillä, mikä vahvistaa lasten välisen tasa-arvon edistämisen mahdollisuuksia.

Aiemmista väestökyselyistä tiedetään, että heikommassa asemassa olevat jättävät muita useammin vastaamatta ja tulokset ovat siksi väistämättä vinoutuneita. Työssä käyvien vanhempien vastaamisaktiivisuuteen voi puolestaan vaikuttaa ajan riittämättömyys. Neuvolasta ja varhaiskasvatuksesta saatavat lapsen ja perheen tilannetta koskevat arviot tasoittavat tätä vinoutumisriskiä.

Tiedonkeruupilotti on antanut kansallista tiedonkeruuta varten arvokasta tietoa mm. siitä, mikä on lomakkeen pituuden vaikutus vastausaktiivisuuteen, sekä auttanut tunnistamaan kaikkein relevanteimmat indikaattorit.

Nelivuotiaiden tiedonkeruupilotin suunnittelun yhteydessä tuli ilmi kehittämistarve valtakunnalliselle tiedonsiirtolomakkeelle varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan välillä. Tiedonsiirtolomakkeen kehittäminen NEVA-pilotin pohjalta on käynnistynyt THL:ssä keväällä 2019.

Jatkohyödyntäminen

NEVA-tutkimuksessa saatujen kokemusten pohjalta THL toteutti osana hallituksen LAPE-kärkihanketta helmi-marraskuussa 2018 kansallisen pienten lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut –tutkimuksen (LTH). Tiedonkeruussa oli mukana 290 kuntaa ja siihen osallistui yli 17 000 perhettä. Tulokset julkaistiin sähköisessä raportointijärjestelmässä (thl.fi/lapsetnuoretperheet/tulokset) sekä tilastoraporttina toukokuussa 2019.

Aineistoa tullaan jatkossa hyödyntämään useissa tutkimushankkeissa yhteistyössä eri yliopistojen kanssa.

Tuloksia nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnista ja terveydestä sekä palveluiden käytöstä on tuotettu sekä kansallisesti että kunta- ja aluekohtaisesti. Aluetason tuloksia on esitelty vuoden 2019 aikana sivistystoimen johtajille suunnatuissa LAPE-akatemioissa.

Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmistä saadaan yhä laajemmin keskeistä tietosisältöä myös pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnista ja terveydestä sekä varhaiskasvatuksesta. Rekisteritiedon ja väestötutkimuksen tietosisältöjen kehittäminen kulkee käsi kädessä hyvin koordinoituna.

Kirjoittajat:

Närvi, J & Lammi-Taskula, J & Hietamäki, J & Malander, J & Repo, K 2018: Nelivuotiaiden lasten hyvinvointi ja palvelut: CHILDCARE-hankkeen NEVA-kyselytutkimuksen tuloksia viidestä kunnasta. THL, Työpapereita