Kansanedustajat kaipaavat enemmän vuorovaikutteista keskustelua
Tutkittu tieto on merkittävää myös kansanedustajille. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtajan Merja Mäkisalo-Ropposen mukaan tutkijoiden ja kansanedustajien vuorovaikutteinen keskustelu ontärkeätä. Mäkisalo-Ropponen puhui tulevaisuusvaliokunnan kuulemistilaisuudessa, jossa strategisen tutkimuksen ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeiden tutkijat esittelivät tutkimuksiaan valiokunnalle.
”Tieteen näkökulma tarkoittaa näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Tätä tietoa tarvitaan sekä päivänpolitiikassa että tulevaisuuden ennakoinnissa. Toisaalta on hyvä muistaa, että tulevaisuutta rakennetaan tämän päivän päätöksillä. Itse kaipaan lähes viikoittain kansanedustajana koottua tietoa luotettavista tutkimuksista. Tämä on tärkeätä, jotta voisimme ymmärtää enemmän päätettävissä olevista asioista. Olen itse tutkijakoulutuksen saanut ihminen ja minulla periaatteessa olisi ymmärrystä ja osaamista hankkia tietoa, mutta tässä työssä ei vaan ennätä. Tämäntapaisia tilaisuuksia pitäisi järjestää useammin eli tutkittua tietoa tiiviissä paketissa ja sen jälkeen vuorovaikutteista keskustelua”, korosti Mäkisalo-Ropponen.
Myös valiokunnan puheenjohtaja Stefan Wallin näki tieteen tulosten olevan merkittäviä kansanedustajille. Yhteiskunta ei ole koskaan ollut niin monimutkainen kuin nyt, tiedon määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. ”Kysymys on, kuka seuloo puolestamme, tarjoilee relevantin informaation? Kuka arvioi, pitääkö informaatio paikkaansa? Kuka jalostaa sen ja antaa meille hyvät mahdollisuudet vetää omia johtopäätöksiä, jotta ne tukisivat poliittista päätöksentekoa?” kysyi Wallin. Hän arvioi, että Agenda 2030 eli YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma oli yksi syy, miksi tutkijat olivat valiokunnan kuultavana. Agendan toteuttaminen vaatii toteutuakseen määrätietoisuutta ja uudentyyppisiä mittareita, uusia menetelmiä ja ajattelutapoja eli tiedettä. Wallin näki tärkeänä keskustelun tutkijoiden ja päättäjien välillä, jotta kestävästä kehityksestä voidaan rakentaa Suomen vahvuusalue. Wallin uskoo sen olevan mahdollista, koska se on myös asennekysymys.
Eduskunnan rooli tärkeä tutkitun tiedon käytössä
Strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Per Mickwitzin mielestä tulevaisuusvaliokunnalle esitellyt hankkeet ovat esimerkkejä uudenlaisesta tutkimus- ja selvitystoiminnasta, jossa vuorovaikutuksen merkitys on poikkeuksellisen suuri.
”Vain tiiviin vuorovaikutuksen avulla voidaan edistää tutkimuksen relevanssia ja käyttöä. Tämä on hyvin haastava, sillä se edellyttää meiltä kaikilta sekä puhumista että kuuntelemista. Ja sitä, että puhumme niin, että erilaisen taustan omaavilla on mahdollisimman hyvät edellytykset ymmärtää viestimme, korosti Mickwitz.
Mickwitzin mukaan eduskunnan rooli on näiden rahoitusmuotojen vuorovaikutuksessa hyvin tärkeä ja tulevaisuusvaliokunnan asema siinä keskeinen: ”Strategisen tutkimuksen neuvoston ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan teemojen pitää olla yhteiskunnan kannalta merkityksellisiä. Siksi niistä päättää valtioneuvosto, joilla Suomessa pitää olla eduskunnan luottamus. Mutta koska tutkitun tiedon pitää tukea päätöksentekoa pitkäjänteisesti, on keskeistä, ettei tutkimuksesta käydä keskustelua vain istuvan hallituksen kanssa vaan myös eduskunnan kanssa. Ja koska tulevaisuusvaliokunnan tehtävänä on tarkastella asioita pitkäjänteisemmin kuin muiden valiokuntien, on se pitkäjänteisien tutkimustiedon käytön kannalta hyvin keskeinen.”
Esitellyt strategisen tutkimuksen hankkeet
Kestävyystieteen professori Reetta Toivanen esitteli Kaikki nuoret -hanketta, jonka tavoitteena on tuoda ratkaisuja nuorten osallistumiseen ja kestävään hyvinvointiin.
Tutkimusprofessori Martin Forsius kertoi IBC-Carbon-hankkeesta, joka selvittää, miten metsien suojelu ja metsien luonnonhoidon kehittäminen voi hyödyntää samanaikaisesti sekä monimuotoisuuden turvaamista että ilmastonmuutoksen hillintää.
Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää esitteli vetämäänsä SOMPA-hanketta, joka kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä ilmastonmuutoksen hillinnän keinoja metsä- ja viljelysmaiden, erityisesti paljon päästöjä aiheuttavien turvemaiden, hoitoon yhdessä maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa.
Johtaja Anna-Stiina Heiskanen kertoi BlueAdapt-hankkeesta, joka etsii ratkaisuja, miten sääntely ja kannustimet edistävät kestävää sinistä kasvua. Se luo tulevaisuudenkuvia ja muutospolkuja yhdessä sinisen talouden toimijoitten ja hallinnon kanssa.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan esitellyt hankkeet
Katso koko tilaisuus eduskunnan tallenteelta kohdasta valiokuntien kuulemiset > Tieto käyttöön
Teksti: Leena Vähäkylä
Kuvat: Veera Lyytikäinen
