Ennaltaehkäisyyn investoidaan, kun sen hyöty voidaan osoittaa euroissa

12.2.2018

Tutkimuksen kustannusvaikuttavuus on pystyttävä arvioimaan, jotta se vaikuttaisi päätöksentekoon, kertoiterveystaloustieteilijä David McDaid London School of Economicsista.  McDaid puhui Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston työtä ja hyvinvointia tutkivien kahden ohjelman yhteisessä tutkimusseminaarissa Kuopiossa 17. tammikuuta.

Sairauksien ennaltaehkäisyyn sijoitetaan vain murto-osa resursseja verrattuna sairauksien hoitoon käytettävistä voimavaroista. Tämä on Euroopassa muuttumassa, mutta muutos ei synny itsestään. Ennaltaehkäisyyn kustannusvaikuttavuus pitää pystyä osoittamaan, jotta päättäjät investoivat siihen, aloitti McDaid.

On tärkeää puhua kohdeyleisön termeillä. Eri rooleissa toimivilla päättäjillä on erilaiset tavoitteet. ”Kun puhut ennaltaehkäisystä koulujen resursseista päättäville, puhu oppimistuloksista ja opettajien työhyvinvoinnista tai poissaolojen vähenemisestä. Kun taas yrityksille, innovaatioista ja tuottavuudesta”, McDaid painotti.

Paljonko ennaltaehkäisyllä voidaan säästää ja mitä toiminta maksaa?

Kaikki haluavat nähdä myös euroja. Siksi arvio ennaltaehkäisyn hinnasta ja mahdollisista vaikutuksista on pystyttävä laskemaan.

Jos tehokaskin interventio on raskas ja kallis toteuttaa, ei se siirry käytäntöön ainakaan sellaisenaan.

McDaidin puheenvuoron opit tulevat käyttöön, kun tutkimushankkeet alkavat jalkauttaa mallejaan. Strategisen tutkimusneuvoston hankkeissa tähdätään siihen, että tutkimuksen tulokset eivät jää teorian tasolle. Siksi myös StopDia-tutkimushankkeessa lasketaan tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kustannusvaikutuksia ja koko yksilöinterventio on suunniteltu niin, että se voi jatkua tutkimusjakson jälkeen osana terveydenhuollon normaalia toimintaa.
Toinen Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelman hanke APEX-tutkimus selvittää, kuinka paljon voidaan säästää, jos mielenterveyden hoidon resursseista suurempi osa voitaisiin käyttää matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Satunnaistettu tutkimus tehokkainta

Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus on tehokkain tapa selvittää hoidon teho – mutta ei aina riittävä tai edes mahdollinen.

Tutkimusseminaarissa keskusteltiin myös erilaisista tutkimusasetelmista. Satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (Randomised Controlled Trial eli RCT) pidetään yleisesti luotettavimpana tapana arvioida hoidon toimivuutta ja tehoa.

RCT-tutkimuksessa osallistujat jaetaan satunnaisesti tutkimus- ja kontrolliryhmiin eli randomoidaan. Näiden ryhmien eroja tutkimuksen alussa ja lopussa tutkimalla voidaan osoittaa hoidon teho.
Esimerkiksi StopDia-tutkimuksessa RCT-asetelma on keskeinen tutkittaessa tehokkaita tapoja tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi. StopDia-tutkimuksessa yksi ryhmä tutkittavia saa käyttöönsä digisovelluksen, osa sovelluksen ja ryhmäohjausta, ja osa kuuluu kontrolliryhmään.

Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus voi kuitenkin olla kallis toteuttaa, ja joissain tapauksissa sen käyttö voi olla jopa epäeettistä. Voidaan kysyä, että miksi kaikki eivät saa hoitoa, joka hypoteesin mukaan voisi olla vaikuttavin?

Keskeiseksi kysymys nousee erityisesti työskenneltäessä niin sanottujen haavoittuvien ryhmien parissa. Jos esimerkiksi tutkitaan huostaanotettujen lasten pärjäämistä, olisi epäeettistä randomoida heidät eri tyyppisen tuen pariin, kertoi Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveystaloustieteen professori Ismo Linnosmaa.

Sosiaalipalveluita tutkittaessa rekisteri- ja kyselyaineistot ja tapaustutkimusten yhdistelmät voivat olla paras tapa selvittää palvelun vaikutuksia. Pelkät numerot eivät riitä, vaan kvantitatiivisen tutkimuksen lisäksi tarvitaan myös laadullista tapaustutkimusta, todettiin seminaarissa.

Elintavat eivät ole vain yhden ihmisen ominaisuus

Kolmas seminaarin pääpuhujista, sosiaaliepidemiologi, professori Katherine L. Frohlich Montrealin yliopistosta, haastoi tutkijat ajattelemaan kontekstia, kuten sosiaalista viiteryhmää tai fyysistä ympäristöä. Frohlichin mukaan RCT-asetelma ei ota välttämättä riittävästi huomioon kontekstin merkitystä. Sen sijasta, että selvitetään, toimiiko tietty toimenpide, pitää selvittää myös se, miksi se toimii kyseisessä ympäristössä.

Yhtenä esimerkkinä STN-tutkimushankkeiden kontekstin huomioivista toimista voidaan pitää StopDia-tutkimuksen ympäristöinterventiota, jossa hyödynnetään tuuppausta (nudging) työympäristöissä. Tuuppaustutkimuksessa työympäristöön tehdään pieniä muutoksia, joiden tarkoituksena on tukea työntekijöitä tekemään terveytensä kannalta parempia valintoja tiedostamattomasti.

Voiko digiteknologian käyttö terveyden edistämisessä eriarvoistaa?

Tutkimusseminaarissa esiteltiin monia digiteknologiaan nojaavia ratkaisuja.

Esimerkiksi Promo@Work-konsortion kehittämä mobiilisovellus tukee pienyrittäjiä työstä palautumisessa , APEX-hanke tukee vanhemmuuden taitoja  verkko-oppimisen tukemana, ja Promeq tutkii verkkoalustaa, joka tukee syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Frohlich muistutti, että terveyden edistämisen interventiot voivat myös lisätä hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoistumista. Useissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että paremmassa asemassa olevat saattavat hyötyvät hyvinvoinnin edistämisen interventioista eniten.

Jos terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä nojaudutaan pelkästään digitaalisten palvelujen käyttöön, voidaan spekuloida, voiko eriarvoistuminen lisääntyä yhteiskunnassa entisestään. Se miten vaikuttavia digisovellukset ovat elämäntapaohjaajina selviää, kun Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat ohjelman konsortiot julkistavat tuloksiaan interventioidensa vaikuttavuudesta.

”Keskustelu interventiotutkimuksen taustalla olevista teorioista käynnistyi hankkeiden välillä hyvin. Moni tutkija tuli kiittelemään seminaarin monitieteisyyttä jälkikäteen. On hyvä tulla ajoittain ulos omasta tieteenalakohtaisesta keskustelusta, silloin näkee oman kehyksen vahvuudet ja heikkoudet paremmin,” painottaa seminaarin järjestänyt ohjelmajohtaja Eveliina Saari.

Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat sekä Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat -ohjelmat kokoontuivat 18-19. tammikuuta Interdisciplinary perspectives to change and interventions -tutkimusseminaariin keskustelemaan tutkimustensa metodologioista ja tutkimustuloksistaan tähän mennessä. Ohjelman hankkeet ovat Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamia.

 

 

Teksti: Riia Järvenpää ja Tanja-Tilles Tirkkonen

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?

Ota yhteyttä