Tutkimusturvallisuuden itsearviointi

Kaikkiin hakemuksiin tulee liittää tutkimusturvallisuusliite, joka sisältää tutkimusturvallisuuden itsearvioinnin, riskitekijöiden kuvauksen sekä tarvittaessa riskienhallintasuunnitelman. Selvitys tulee laatia Suomen Akatemian liitepohjalle. Tutkimuksen turvallisuuteen liittyvien riskien tunnistaminen ja arviointi sekä tarvittaessa riittävän riskienhallintasuunnitelman esittäminen hakuvaiheessa ovat rahoituksen myöntämisen edellytys. Riskien puutteellinen tunnistaminen ja arviointi voivat johtaa hakemuksen jättämiseen tutkimatta tai rahoittamatta.

Liitettä ei vertaisarvioida, mutta hakemuksen osana se on arvioitsijoiden nähtävissä. Liitteen voi täyttää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Konsortion johtaja jättää tutkimusturvallisuusliitteen koko konsortion osalta.

Liitepohja suomeksi

Liitepohja ruotsiksi

Liitepohja englanniksi

Tallenna liite pdf-muodossa. Älä tulosta liitettä pdf-tiedostoksi, koska se hankaloittaa liitteen käsittelyä. Nimeä liitetiedosto seuraavasti: tutkimusturvallisuus_hakemuksen/hankkeen numero_vuosi_sukunimesi.pdf.

Tutkimusturvallisuusliite on julkinen asiakirja, jollei siinä ole tietoja, jotka ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla salassa pidettäviä. Tällaisia salassa pidettäviä tietoja ovat esimerkiksi tutkimussuunnitelman tiedot. Lisätietoja hakemuksen julkisuudesta löytyy  Hakemuksen julkisuus -sivulta.

Tutkimusturvallisuuden riskit

Tutkimusturvallisuusliitteellä arvioitavat riskit voivat kohdistua kansalliseen tai EU:n turvallisuuteen sisältäen sekä sotilaallisen että taloudellisen turvallisuuden, mutta myös tutkijaan ja hänen tutkimukseensa. Tällaisia riskejä ovat

• Riskit kriittisen tietämyksen ja teknologian siirtymisestä siten, että kansallinen turvallisuus voi vaarantua tiedon sotilaallisessa, tiedustelu- tai muussa käytössä. Kriittinen tieto tarkoittaa tutkimusprojekteihin liittyvää dataa, tutkimustuloksia sekä muuta projektiin liittyvää tietoa (esim. suunnitelmat, menetelmät), mukaan lukien tutkijoiden ja organisaatioiden hallussa oleva tietämys ja tietotaito (know-how), jonka väärinkäyttö, vuotaminen tai hallitsematon jakaminen voi aiheuttaa haittaa yksilöille, organisaatioille, yhteiskunnalle tai kansalliselle turvallisuudelle.
• Riskit haitallisesta vaikuttamisesta tutkimukseen: tutkimuksen käyttäminen disinformaation levittämisen välineenä tai itsesensuurin aikaansaamiseksi opiskelijoiden ja tutkijoiden keskuudessa akateemista vapautta ja tutkimuksen integriteettiä loukaten.
• Riskit tutkimusetiikan loukkauksiin, joissa tietämystä ja teknologiaa käytetään perusoikeuksien heikentämiseen tai EU:n arvojen loukkaamiseen.

Muut kuin tutkimuksen turvallisuuteen liittyvät riskit kuvataan osana tutkimussuunnitelmaa. Tällaisia ovat tieteelliset riskit ja hankkeen toteuttamiseen liittyvät riskit, kuten menetelmiin liittyvät riskit ja projektinhallinnan riskit.

Tutkimusturvallisuusliite

Liitteen A-osa koostuu neljästä kyllä/ei-kysymyksestä, jossa tarkastellaan:

1. Onko hankkeessa mukana yhteistyökumppaneita (henkilö tai organisaatio), jotka aiheuttavat turvallisuusriskejä?
   • Esimerkkinä turvallisuusriskistä voi olla yhteistyö tai sidonnaisuudet (merkittävä rahoitus, affiliaatiot) EU:n ulkopuolisten maiden asevoimien tai hallitusten kanssa tavalla, joka vaarantaa tutkimusturvallisuuden.
   • Ulkomaisen valtion omistamien tai ohjauksessa olevien kumppanien riippumattomuutta voi olla rajoitettu tavalla, joka lisää riskiä ei-toivotusta tiedon siirrosta ulkomaisille hallituksille, asevoimille tai muille toimijoille.
   • Hankkeeseen osallistuvista henkilöistä voi myös aiheutua riskejä, erityisesti jos henkilöillä on kytköksiä ulkomaisiin hallituksiin tai asevoimiin. Joidenkin valtioiden lainsäädäntö velvoittaa organisaatioita ja yksityishenkilöitä toimimaan hallinnon ohjauksessa ja pyydettäessä luovuttamaan tietoja, kuten tutkimustietoa tai teknologiaa.
   • Riskit voivat liittyä myös yhteistyökumppanin muihin yhteistyötahoihin. Niitä voi selvittää esimerkiksi kumppanin julkaisulistaa tarkastelemalla (yhteiskirjoittajat, rahoituslähteet).
   • Organisaatiolla on usein tarjolla tukipalveluja yhteistyökumppaneiden taustojen selvittämiseen. Hakemusvaiheessa riittää sidonnaisuuksien selvittäminen yllä kuvatussa laajuudessa. Joillakin organisaatioilla käytössä oleva täydellinen ”tunne partnerisi” (due diligence) –selvitys voidaan tehdä rahoituspäätöksen jälkeen, riippuen suorituspaikan omista ohjeista.
2. Sijoittuuko hanke kriittisen teknologian alalle?
   • EU:n taloudellisen turvallisuuden kannalta kriittiset teknologian alat on määritelty täällä: Critical technology areas for the EU's economic security.
   • Jos hanke sijoittuu kriittisen teknologian alalle, tai hakemuksessa mainitaan kriittisiä teknologioita, tulee riskienhallintasuunnitelmassa kuvata, kehitetäänkö hankkeessa tällaista teknologiaa ja aiheutuuko siitä riskejä kriittisen tiedon siirtymisestä EU:n ulkopuolisille kumppaneille. Lisäksi riskienhallintasuunnitelmassa tulee ottaa kantaa, voiko riskejä tutkimuksen turvallisuudelle syntyä tutkimustulosten, -aineistojen tai -menetelmien julkaisusta sekä miten mahdollisia riskejä hallitaan.
   • Jos hakemuksessa mainitaan kriittisiä teknologioita, mutta siinä ei tutkita tai kehitetä kyseisiä teknologioita (esim. tekoälyn käyttö analyysimenetelmänä), tulee riskienhallintasuunnitelmassa kuvata hankkeen suhde kriittiseen teknologiaan. Lisäksi tulee kuvata, kehitetäänkö hankkeessa uutta kriittisiin teknologioihin liittyvää tietoa, jonka ei-toivottu tiedon siirto voisi aiheuttaa riskejä tutkimusturvallisuudelle. Jos kyse on perustutkimuksesta, kuvaa se riskienhallintasuunnitelmassa.
3. Onko hankkeen tuloksilla ja tuotoksilla kaksikäyttöpotentiaalia tai käytetäänkö hankkeessa laitteistoa, jolla on kaksikäyttöpotentiaalia?
   • Kaksikäyttöisyys tarkoittaa soveltumista normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Ks. Euroopan komission suositus kaksikäyttötuotteisiin liittyvästä tutkimuksesta, josta löytyy mm. esimerkkejä tutkimuksesta, joka saattaa käynnistää kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan:
     • monikaistakuvannuskamerasensorit viljelykasveja koskevien tietojen keruuseen;
     • prototyyppidrooni, jossa on ruiskutusjärjestelmä itäisen hevos-enkefaliittiviruksen (EEE) torjumiseksi; ja
     • itsenäinen tieteellinen vedenalainen alus, joka kerää tietoja automaattisesti syvänmeren alueilla.

          Lisäksi suosituksesta löytyy esimerkkejä tutkimusskenaarioista,
          jotka voivat käynnistää vientivalvonnan, kuten
          kaksikäyttötuotteisiin liittyvää tutkimusta koskeva opetus,
          konsultointi, yhteistyö tai tutkimustyö vierailevien ulkomaisten
          tutkijoiden kanssa unionin tullialueen sisällä.

• • Kaksikäyttöpotentiaalia tulee arvioida niin hankkeen tulosten kuin niiden jatkokehittämismahdollisuuksien osalta. Lisäksi tulee huomioida, onko hankkeessa käytetyllä tai kerätyllä tutkimusaineistolla kaksikäyttöpotentiaalia.
  • Jos kyse on perustutkimuksesta, kuvaa se riskienhallintasuunnitelmassa. EU:n kaksikäyttöasetuksen määritelmän mukaan tieteellistä perustutkimusta on kokeellinen tai teoreettinen työ, jota tehdään pääasiassa uuden tiedon saamiseksi ilmiöiden tai havaittavien tosiasioiden perusperiaatteista ja joilla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen.

4. Onko hakemuksessa tunnistettavissa muita riskejä tutkimusturvallisuuteen liittyen? Erityisesti yhteistyökumppanien kotimaahan tai työskentelymaahan liittyen.
   • Muut riskit tutkimusturvallisuudelle voivat liittyä esimerkiksi akateemisen vapauden rajoittamiseen tai poliittiseen vaikuttamiseen tutkimuksen avulla. Riski voi ilmetä tilanteissa, joissa tutkimusta tai tutkimustuloksia käytetään harhaanjohtavan tiedon legitimointiin, tutkimustuloksia vääristellään disinformaation levittämiseksi tai tutkijoihin ja opiskelijoihin kohdistuu sellaista painostusta, uhkailua tai pelotevaikutusta, joka johtaa itsesensuuriin. Itsesensuuri voi näkyä esim. kumppanin pyyntönä muokata tutkimusaihetta tai jättää osia tuloksista julkaisematta.
   • Riskejä voi lisäksi liittyä tutkimustulosten käyttämiseen perusoikeuksia rajoittavalla tavalla tai muuten EU:n arvojen vastaisesti. EU:n arvot ovat Lissabonin sopimuksen artikla 2 mukaan: ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Esimerkkejä perusoikeuksia rajoittavasta tai EU:n arvojen vastaisesta tutkimustulosten käytöstä ovat
     • Kasvojentunnistus-, biometria- tai paikannusteknologian käyttö kansalaisten laajamittaiseen seurantaan.
     • Henkilötietojen kerääminen tai analysointi tavalla, joka rikkoo yksityisyyden suojaa tai sananvapautta.
     • Syrjivät algoritmit, jotka suosivat tai syrjivät ihmisiä esimerkiksi etnisen taustan, sukupuolen, uskonnon, iän tai vamman perusteella.
     • Tekoälyn tai algoritmien käyttö disinformaation levittämiseen, vaalien manipulointiin tai poliittisten vastustajien mustamaalaamiseen.

                   Katso myös EU:n tekoälyasetuksessa määritellyt kielletyt
                   tekoälyn käyttötavat. 

• • Lisäksi erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluviin tietoihin (esim. terveystiedot, poliittinen mielipide) tai sensitiivisiin tietoaineistoihin (esim. kriittinen infrastruktuuri, huoltovarmuus, geenidata) voi liittyä tietoturvariskien lisäksi riskejä tutkimuksen turvallisuudelle. Esimerkkejä tällaisista riskeistä ovat kriittisen tietämyksen ei-toivottu tiedonsiirto kolmansiin maihin tai erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen päätyminen tahoille, jotka voivat hyödyntää niitä perus- tai ihmisoikeuksia rajoittavalla tavalla, esimerkiksi valvontaan tai profilointiin.
  • Arvioinnin tueksi voit hyödyntää esimerkiksi Academic Freedom Index, Corruption Perceptions Index, Human Freedom Index ja Rule of Law Index -mittareita sekä tarkastella tutkimukseen osallistuvien henkilöiden mahdollisia affiliaatioita muihin organisaatioihin.

Liitteen osa B sisältää riskitekijöiden kuvauksen ja riskienhallintasuunnitelman. Hakijan tulee siinä perustella vastauksensa A-osan kysymyksiin.

Jos tutkimuksessa on itsearviointikysymysten perusteella tunnistettavissa turvallisuusriskejä, tulee hakijan kuvata tunnistetut riskit tarkemmin, arvioida niiden vaikutusta ja todennäköisyyttä sekä laatia riskienhallintasuunnitelma. Riskejä tulee tarkastella hankkeen keston ajalta. On kuitenkin hyvä pohtia myös hankkeen jälkeistä aikaa. Julkaistujen tutkimustulosten hyödyntäminen ei ole enää tutkijan hallinnassa, joten on syytä pohtia tulosten ja tuotosten julkaisua myös tästä näkökulmasta.

Osassa B tulee perustella myös A-osan ”ei”-vastaukset. Hakijan tulee tällöin perustella, miksi hänen arvionsa mukaan riskejä ei aiheudu, erityisesti jos hakemuksessa mainitaan kriittisiä teknologioita, kaksikäyttötuotteita tai -teknologioita tai hankkeessa on yhteistyökumppaneita maista, joissa hallinto pyrkii vaikuttamaan tutkimukseen ja aihe on poliittisesti sensitiivinen.

Liitteen laatimisessa voit hyödyntää yllä mainittujen linkkien kautta avautuvilla verkkosivuilla julkaistuja tietoja ja listauksia. Huomioithan kuitenkin, että Akatemia ei vastaa näillä ulkopuolisilla sivustoilla esitettyjen tietojen oikeellisuudesta, kattavuudesta tai ajantasaisuudesta. Hakemukseen liitettävän selvityksen tulee perustua hakemushetken tilanteeseen.

Kriittisiin teknologioihin kohdistuva tutkimus tai tutkimukseen liittyvät kaksikäyttömahdollisuudet eivät ole este hankkeen rahoitukselle. Jos tutkimus kuitenkin käsittelee näitä teemoja, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota EU:n ulkopuolella toimiviin yhteistyökumppaneihin. EU:n ulkopuoliset kumppanit eivät sellaisenaan muodosta turvallisuusriskiä, vaan arvioinnissa olennaista ovat kumppanin sidonnaisuudet, toimintaympäristö sekä hankkeessa syntyvän tiedon tai teknologian luonne. Lisäksi tutkimustulosten mahdollisen kaksikäyttöisyyden näkökulmasta on tarpeen tarkastella vientivalvontaan liittyviä kysymyksiä.

Suhde aineistonhallintasuunnitelmaan ja vastuullisen tieteen kuvaukseen

Tutkimusturvallisuuden riskienhallintasuunnitelma sisältää osin samoja asioita kuin aineistonhallintasuunnitelma, erityisesti sensitiivisen datan suojaamisen osalta. Tutkimusturvallisuusliitteellä on tarkoitus käsitellä erityisesti ei-toivottua tiedonsiirtoa yhteistyökumppaneille. Esimerkkeinä tästä on pääsy järjestelmiin ja aineistojen jakaminen kumppaneille. Yleiset aineiston säilyttämiseen ja suojaamiseen liittyvät kysymykset kuuluvat aineistonhallintasuunnitelmaan. Suomen Akatemian rahoituksella tuotetut tutkimusaineistot ovat oletusarvoisesti avoimesti saatavilla. Tutkimusaineistoilla voi kuitenkin perustelluista syistä olla erilaisia avoimuuden asteita vaihdellen kaikille täysin avoimesta salassa pidettävään. Jos koko tutkimusaineistoa ei voida avata, sen metadata on kuitenkin tallennettava kansalliseen tai kansainväliseen hakupalveluun. Tutkimusturvallisuuden riskienhallintaosiossa tulee kuvata mitä osia aineistosta ei turvallisuussyistä voi avata. Aineistonhallintasuunnitelmassa kuvataan metatietojen julkaisu.

Tutkimuksen turvallisuudella on osin päällekkäisyyttä myös vastuullisen tieteen kanssa. Jos esimerkiksi tutkimus sisältää tunteiden tai muun arkaluonteisen käyttäytymisen monitorointia tai hanke liittyy kaksikäyttötuotteisiin, vastuullisen tutkijan tai vastuuhenkilön on esitettävä riittävän tarkasti, miten nämä seikat on otettu huomioon. Nämä kysymykset tulee kuvata osana hyvän tieteellisen käytännön kuvausta tutkimussuunnitelman kohdassa Responsible science (tai ohjeistuksen mukaan joissakin hauissa erillisellä liitteellä). Tutkimusturvallisuusliitteellä tulee kuitenkin huomioida erityisesti kaksikäyttötuotteet ja niihin liittyvät kysymykset.

Rahoituspäätösten jälkeen

Jos rahoitetun hankkeen aikana tulevat muutokset muuttavat aiempaa arviota tutkimusturvallisuudesta hankkeessa, liite tulee täyttää uudestaan ja toimittaa Akatemiaan rahoituksen vakioehtojen mukaisesti. Tällaisia muutoksia voivat olla esim. uusi yhteistyökumppani tai muutokset geopoliittisessa tilanteessa. Muutoksista ilmoittamatta jättäminen voi johtaa hankkeen maksatuksen keskeyttämiseen ja takaisinperintään.

Mitä suorituspaikalta odotetaan?

Suorituspaikka sitoutuu siihen, että tutkimuksen turvallisuuteen kohdistuvat riskit ja niiden hallinta selvitetään hakemuksessa sekä otetaan hankkeessa tehtävässä tutkimus- ja yhteistyössä sekä tutkimustulosten hyödyntämisessä asianmukaisesti huomioon. Vastuu tutkimusturvallisuudesta on hankkeen vastuullisella johtajalla ja suorituspaikalla. Suorituspaikka on siten syytä ottaa mukaan riskiarvion tekemiseen ja riskienhallintasuunnitelman laatimiseen.

Lisätietoja

Lue lisää tutkimuksen turvallisuudesta.