Gaudeamuksen kustantaman Tiedekulmapokkari-sarjan kuudennessa osassa syvennytään Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan useasta näkökulmasta. Kirja koostuu kolmestatoista eri tekstistä, joiden kirjoittajat käsittelevät sotaa oman tutkimusalansa lähtökohdista. Keskiössä on Venäjän hyökkäyssodan esiintuoma epävarmuuksien aika, jonka myötä Euroopassakaan ei voida enää luottaa ikuiseen rauhaan.

Teos on ajankohtainen ja piirtää kuvaa Euroopasta, jonka maaperälle kuuma sota on levittäytynyt. Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan myötä kuvitelmat edistyksellisestä valloitussotien jälkeisestä aikakaudesta ovat romuttuneet. Maailma on ainakin meidän suomalaisten silmissä muuttunut peruuttamattomasti. Joudumme elämään uudenlaisen epävarmuuden keskellä.

Minkälainen on maailma sodan jälkeen? Millaisena sota näyttäytyy Euroopan ulkopuolella? Miten Suomen kaltaiset pienet valtiot selviytyvät epävarmuuden pyörteessä ja suurvaltojen vastakkainasettelun kiihtyessä? Kirjassa pohditaan muun muassa näitä kysymyksiä.

Näin viestinnän opiskelijan näkökulmasta erityisen kiinnostavaa oli lukea viestinnän professori Mervi Pantin kirjoittama luku median roolista sodassa. Luvussa käsitellään informaatiosotaa, propagandaa ja sosiaalista mediaa Ukrainassa käytävän sodan kontekstissa. Myös media-alustojen vastuu, johon liittyvää Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta Pantti johtaa, on esillä luvussa. Ensimmäiseksi TikTok-sodaksi nimetty sota eroaa viestinnän näkökulmasta merkittävästi vaikkapa toisesta maailmansodasta.

Eurooppalaisen aatehistorian professori ja Suomen Akatemian EuroStorie-huippuyksikön johtaja Kaius Tuorin kirjoittama luku Euroopan arvoista on niin ikään kiinnostava. Tuori pohtii luvussaan, onko Euroopan liberalismiin, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin pohjaava arvomaailma uhattuna.

Poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy käsittelee tekstissään Puolan ja Unkarin suhdetta Ukrainassa käytävään sotaan. Siinä missä Puola on selvästi asettunut tukemaan Ukrainaa, Unkari on valinnut varovaisemman linjan. Miklóssy selittää, mistä eriävä suhtautuminen kumpuaa.

Kirjassa käsitellään myös Euroopan ulkopuolisten maiden reaktioita Venäjän hyökkäykseen. Euroopassa on havahduttu sodan todellisuuteen, joka on koko ajan ollut arkea monessa muussa paikassa. Yleisen historian dosentti Risto Marjamaa valottaa tekstissään syitä sille, miksi jotkut maat eivät ole tuominneet Venäjän hyökkäystä. Marjamaan luku on yksi kirjan mielenkiintoisimmista, sillä se antaa länsimaakuplan ulkopuolista perspektiiviä Ukrainassa käytävään sotaan.

Kirjassa on myös Aasian tutkimuksen vanhemman yliopistolehtori Tiina Airaksisen Kiinan näkökulmaa käsittelevä luku, jossa avataan kiinnostavasti Kiinan yhteiskunnallista tilannetta ja mahdollisia intressejä sotaan liittyen.

Kaiken kaikkiaan ”Epävarmuuksien aika” tarjoaa mielenkiintoisen ja tiiviin paketin eri näkökulmista Ukrainassa käytävään sotaan. Jokaisen luvun lopussa on kirjallisuuslista, jonka avulla luvussa käsiteltäviin aiheisiin pystyy perehtymään syvällisemmin. Listat tulevatkin tarpeeseen, jos teemoista kiinnostuu enemmän. Sodan kaltaisia monimutkaisia ja laajoja aiheita ei mitenkään pysty käsittelemään 230 sivun mittaisessa teoksessa. Kirja jääkin tietyllä tapaa pintaraapaisuksi. Se auttaa kuitenkin hahmottamaan Venäjän hyökkäyssotaa kokonaisvaltaisemmin tuomalla esiin myös sellaisia näkökulmia, jotka julkisessa keskustelussa jäävät yleensä vähemmälle.

Suosittelen tarttumaan kirjaan, jos eturivin tutkijoiden analyysit Ukrainassa käytävästä sodasta, sen taustasta ja vaikutuksista kiinnostavat.

Teksti: Linda-Liisa Kelokari