Tieteen huiput

Suomen Akatemian vuoden 2024 akatemiapalkinnot saavat tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä ja akatemiatutkija Olle Järv Helsingin yliopistosta. Järv hyödyntää ihmisten liikkuvuutta yhteiskunnan ilmiöiden ja prosessien ymmärtämisen välineenä. Nordlund on ollut luomassa täysin uutta solumaatalouden tutkimuslinjaa VTT:lle.

Suomen metsien hiilinielut ovat vähentyneet. Metsäpuiden biologian huippuyksikkö pyrkii tutkimuksensa avulla kääntämään nielut kasvuun. Akatemiaprofessori Yrjö Helariutan johtama yksikkö tutkii erityisesti koivua, koska se on Suomen yleisin lehtipuu, se kasvaa nopeasti ja sen tutkimus on suhteellisen edullista.

Miten sairaudet leviävät ihmisen kehossa? Tätä selvittää solumekaniikan biologisia esteitä tutkiva huippuyksikkö. Esteitä etsitään elimistön rajapinnoilta, joita ovat esimerkiksi iho, verisuonisto, keuhkojen pinta, suolisto ja silmä. Yksikkö on jo löytänyt sekä syövän että terveen kudoksen ilmiasut. Tutkijat selvittävät myös ikääntymisen ja syövän liittymistä rajapintoihin.

VILMA-huippuyksikön tutkijat rakentavat virtuaalista laboratoriota, jonka tavoitteena on saada yhdistettyä ilmakehätutkimuksen kannalta olennaiset mallit ja mittaukset. Päätutkimusalana on aerosolitutkimus, joka tutkii ensisijaisesti ilmansaasteita. Huippuyksikkö pyrkii mittauksia ja mallinnusta yhdistämällä saamaan sellaista ymmärrystä, jota kukaan ei ole aikaisemmin saavuttanut.

Matematiikka on kaiken teknologian ja monen muunkin yhteiskunnassa tärkeän asian takana. Se näkyy esimerkiksi tietokoneissa, lujuuslaskelmissa, kallion porauksessa tai tietovarmuudessa. Siksi matematiikka on vaikuttavaa, todistavat Satunnaisuuksien ja rakenteiden tutkimuksen eli FiRST-huippuyksikön tutkijat. Huippuyksikkö jatkaa suomalaisen matematiikan korkeata tieteellistä tasoa.

Sosiologian, lääketieteen, biologian ja bioinformatiikan tutkijat yhdistävät asiantuntemuksensa Suomen Akatemian rahoittamassa FIMAR-huippuyksikössä. Monitieteisessä tutkimusyksikössä selvitetään mikrobilääkeresistenssin ongelmaa. Jos resistenssiä ei saada kuriin, on seurauksena hiipivä pandemia eli koko maailmaa uhkaava tautien tappavuuden lisääntyminen.

Akateemikko Markku Kulmala on saanut Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinnon tieteellisestä elämäntyöstä. Se on Tiedeakatemian arvostetuin tunnustus. Kulmala on ilmakehän pienhiukkasten fysiikan ja kemian tutkimuksen edelläkävijä ja alan johtavia asiantuntijoita maailmassa. Hän on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastoon vaikuttavista mekanismeista.

Vuoden 2023 akatemiapalkinnot saivat Simo Hosio ja Timo Miettinen, jotka molemmat tekevät yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta. Timo Miettinen on tunnettu EU-aiheiden kommentoijana. Simo Hosion tutkimustulokset joukkoistamisesta terveystutkimuksessa ovat saaneet huomiota kansainvälisessä mediassa. Miettinen on yhteiskuntatieteilijä ja Hosio tekniikan tutkija.

Akatemiaprofessori Heikki Pihlajamäki saa ruotsalaisen Gad Rausing -palkinnon ansiokkaasta humanistisesta tutkimuksesta. Hän on Helsingin yliopiston vertailevan oikeushistorian professori ja hänet palkitaan informatiivisesta ja innovatiivisesta vertailevan oikeushistorian tutkimuksesta. Kyseessä on Ruotsin Kuninkaallisen humanististen tieteiden akatemian suurin palkinto, 1,5 miljoonaa kruunua.

Suomen tiedepalkinto 2023 on myönnetty Aalto-yliopiston fysiikan professori Olli Ikkalalle. Hän kehittää tutkimustyössään uusia toiminnallisia materiaaleja, jotka saavat usein inspiraatiota luonnossa esiintyvistä materiaaleista. Ikkalan kansainvälisesti arvostetulla uralla yhdistyvät syvällinen poikkitieteellinen osaaminen, kyky verkostoitua ja taito kouluttaa uusia tutkijoita.

Luonnon vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja terveyteen tutkiva Riikka Puhakka sekä ilma- ja nestevirtausten fysiikkaa tutkiva Ville Vuorinen palkitaan poikkeuksellisesta tieteellisestä rohkeudesta ja luovuudesta sekä toiminnasta tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi.

Presidentti Sauli Niinistö luovutti akateemikon arvonimen luovutuskirjat Kaisa Häkkiselle, Heli Peltolalle ja Martti Koskenniemelle 3. helmikuuta 2023.  "Akateemikot ovat omilla tutkimuksillaan olleet paitsi viemässä yhteiskuntiamme eteenpäin, ovat heistä monet myös nousseet arkisen keskusteluilmapiirin yläpuolelle toimimalla tieteen ja tieteellisen tiedon puolestapuhujina”, summasi Niinistö.

Kompleksitautien genetiikan huippuyksikön tutkimus perustuu ainutlaatuisiin suomalaisiin väestö- ja potilastutkimuksiin. Huippuyksikkö tutkii Suomen Akatemian rahoittamana tiettyjä geenejä ja geenimuunnoksia, jotka vaikuttavat esimerkiksi diabeteksen kehittymiseen. Huippuyksikön tutkimus auttaa tunnistamaan henkilöt, jotka ovat kaikkein suurimmassa riskissä sairastua. Katso video.

Suomen Akatemian rahoittama tuore tutkimus on paljastanut, että jopa puutkin voivat nukkua. Mutta miten tämä tapahtuu? Mitä syitä voi olla puiden nukkumisen taustalla? 

Kantasoluista muodostuu ihmisten keho, ja kantasolut tuottavat kaikki ne miljardit solut, jotka keskittyessään erilaisiin toimintoihin rakentavat kudoksemme. Suomen Akatemian rahoittama Kantasolumetabolian huippuyksikkö tutkii muun muassa aineenvaihdunnan vaikutusta kudoksiin. Aineenvaihdunnan tavoitteena on tehostaa kudoksissa olevien kantasolujen toimintaa niin, että kantasolut uudistavat kudoksia paremmin esimerkiksi vauriotilanteissa. Katso video: