Siirry pääsisältöön

Yksilöllistetty terveys

Teema: Yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistäminen tutkimuksen avulla

Mitä yksilöllistetyllä terveydellä tarkoitetaan?

Yksilöllistetyn terveyden- ja sairaanhoidon kulmakivinä ovat ihmisen yksilöllinen genomitieto, yksilöllinen terveysdata ja karttuva tieto geenien toiminnasta eri sairauksissa. Yksilöllistetty lääketiede merkitsee terveydenhoidon murrosta: kun päästään kiinni yksilön oireet aiheuttaviin geeneihin ja solutason muutoksiin, on toiveita löytää uusia keinoja sairauksien ennaltaehkäisyyn ja niiden hoitoon. Tervetuloa tutustumaan kiinnostaviin aiheisiin!

Viimeksi muokattu 3.5.2023

Teema

Geenitestit nopeuttamaan etenevien neurologisten sairauksien diagnosointia

Tutkijat selvittävät geenitestien vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta etenevien neurologisten sairauksien diagnostiikassa. Tavoitteena on parantaa potilaan elämänlaatua ja vaikuttaa suomalaisen terveydenhuollon käytäntöihin.

Teema

Tyypin 1 diabetes – synty on vielä mysteeri

Jostakin syystä tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Turun yliopiston biotekniikan keskus selvittää monitieteisessä hankkeessa, mikä sen synnyttää ja miten se olisi hoidettavissa. Haastateltavana on tutkimusryhmän johtaja, akatemiaprofessori Riitta Lahesmaa.

Teema

Lähes kolmasosalla suomalaisista alttius sairauksiin, joita voi ehkäistä ruokavaliolla ja liikunnalla

Muuttaisitko elintapojasi, jos tietäisit kantavasi genotyyppiä, joka vaikuttaa Alzheimerin taudin, kakkostyypin diabeteksen tai sydän- ja verisuonitautien puhkeamiseen?

Teema

Keliakia-taudin monimuotoisuus työllistää tutkijoita

Keliakia on ravinnon gluteenin aiheuttama autoimmuunisairaus, jonka puhkeamiseen vaaditaan geneettinen alttius. Tästä perinnöllisestä alttiudesta huolimatta yksilöllinen vaihtelu diagnoosin sisällä on varsin suuri. Professori Katri Kaukinen kollegoineen tutkii, mistä erot keliaakikoiden taudinkuvassa johtuvat ja kehittää parempaa yksilöllistettyä diagnostiikkaa ja hoitoa potilaille. ”Meitä kiinnostaa se, mikseivät kaikki sairastuneet oireile samoin ja pystyisimmekö estämään sairastumista varhaisella diagnoosilla ja hoidolla. Tai millaista diagnostiikkaa kukin vaatii ja tuleeko hoidonkin olla yksilöllinen.”

Teema

Suomalaistutkimus auttaa maailman lapsia voittamaan lukemaan oppimisen vaikeudet

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta esiintyy yli kymmenellä prosentilla lukutaitoa opettelevista. Kun vaikeuksien voittaminen näyttää tavallista haastavammalta, puhutaan dysleksiasta. Sen oireidenkuva on monimuotoinen. Ongelmia voi ilmetä lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi luetun ymmärtämisessä yhdellä tai useammalla osa-alueella. Dysleksia luokitellaan kielellisen kehityksen häiriöksi, mutta sen taustasyyt ovat pysyneet osin mysteerinä. Professori Heikki Lyytinen on tarttunut haasteeseen tutkimusryhmänsä kanssa.

Teema

Bakteerikartta mullistaa haavainfektioiden hoidon

Leikkausalueiden infektiot ovat yleisiä myös Suomessa. Jopa pari prosenttia leikkauspotilaista saa infektion, mikä tarkoittaa 19 000 potilasta vuosittain. Noin 150 heistä menehtyy. Infektion aiheuttajaa selvitetään bakteeriviljelyllä, joka on hidas menetelmä. Sillä ei välttämättä pystytä tunnistamaan bakteereita kovin tarkasti, jolloin lääkäri joutuu määräämään lääkkeen ilman tarkkaa tietoa tulehduksen todellisesta aiheuttajasta. Tähän on tulossa muutos.

Teema

CardioPath – yksilöllinen polku sydänlihassairauksien hoitoon

Vähintään yksi suomalainen viidestäsadasta sairastuu paksuntavaan sydänlihassairauteen eli hypertrofiseen kardiomyopatiaan (HCM). Paksuntavan ja laajentavan eli dilatoivan kardiomyopatian (DCM) taustalla taas voi olla virhe ainakin 59 tunnetussa geenissä. Kardiomyopatioita aiheuttavia geenivirheitä tunnetaan satoja. Sydänlihassairauksiin sairastuvat usein muuten terveet nuoret ja keski-ikäiset.

Teema

Akatemiatutkimus etsii hoitokeinoja hiljaiseksi tappajaksi kutsuttuun munasarjasyöpään

Vähäoireinen munasarjasyöpä todetaan usein vasta taudin pitkälle edenneessä vaiheessa. Taudin monimuotoisuudesta johtuen tulisi hoitomuotojen olla yksilöllisiä. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa on opittu tunnistamaan potilaat, jotka vastaavat hyvin munasarjasyöpään kehitettyihin hoitomuotoihin.

Teema

Nyt tarkkana – keille annetaan oikeus hyödyntää suomalaisten genomi- ja terveysdataa?

Bioinformaation ja genomitiedon hallintaa on syytä rakentaa harkiten. Se tulee ratkaisemaan, kuka kerää hyödyn. Näin sanoo Good(s) for Health -konsortiota johtava Ilpo Helén.

Teema

Yksilöllistetty lääketiede avaa uusia mahdollisuuksia sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, jolla esitellään yleistajuisesti tutkimusta ja tutkitun tiedon merkitystä. Suomen Akatemia on tieteen ja tutkimusrahoituksen asiantuntija, joka edistää tutkimuksen asemaa yhteiskunnassa.

Seuraa meitä: