Tietysti

Miten ihminen muistaa tapahtumat vuosia myöhemmin? Entä jos niistä on kiinni, saako hän oikeutta rikoksen uhrina tai saako syylliseksi epäilty oikeanlaisen tuomion? Muun muassa näitä asioita pohtii oikeuspsykologi, dosentti Julia Korkman kirjoittamassaan kirjassa Muistin varassa.

Entä jos synnytys ei menekään synnyttäjän toivomalla tavalla? Mitä se vaikuttaa lisälapsihaaveisiin? Mitä on tehtävissä, jotta huonot kokemukset eivät estäisi hankkimasta lisää lapsia? Johanna Joensuu on selvittänyt näitä tekeillä olevassa väitöskirjassaan.

Akateemikko Ilkka Niiniluoto vastaa kysymykseen, kuinka tiedon selitys perustuu antiikin Kreikan filosofien ajatteluun. Käsite on vain vähän muokkautunut vuosien saatossa, kunnes tietokoneiden tulo muutti sanan merkitystä.

Hirviä on Suomessa n. 80 000 ja valkohäntäpeuroja n. 125 000. Karhuja on n. 2 400 ja ilveksiä yli 2 000. Voisiko Suomen eläinkantoja hallita petoeläinten lisäämisellä tai ruokinnan vähentämisellä? Lue mitä tutkimusprofessori Ilpo Kojola vastaa kysyjälle.

Biokemisti Frances Arnold sai vuonna 2016 Millennium-teknologiapalkinnon suunnatun evoluution tutkimuksestaan. Hän kehitti uuden ja nopean tavan muokata proteiineja, menetelmässä jäljitellään luonnonvalintaa laboratoriossa. Myös Suomessa on menetelmän käytöstä jo paljon kokemusta. Akateemikko, tutkimusprofessori Merja Penttilä työskentelee VTT:llä, jossa hän on perehtynyt teolliseen biotekniikkaan, synteettiseen biologiaan, ja siihen, miten mikrobeja parannetaan teolliseen tuotantoon.

Oletko koskaan saunassa miettinyt, mitä tapahtuu, kun heität löylyä? Johtuuko hyvän olon tunne vedestä vapautuvasta hapesta?Entä haihtuuko happea kahvista, jos se seisoo keittimessä? Lue mitä akatemiatutkija Pertti Ala-aho kertoo.

Miten rakennukset saadaan energiatehokkaiksi ja niiden päästöjä saadaan vähennettyä? Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan molempiin on mahdollista päästä – jopa kustannustehokkaasti. Lue miten tavoitteisiin voidaan päästä.

Pahiksina tunnetut hiilidioksidi ja metaani voivat päästä hyödylliseen ja vähähiiliseen energiakäyttöön auringon avulla. Tähän saakka fossiilisella energialla tuotettua, energiaa varastoivaa vetyä voidaan myös tuottaa auringon avulla. Miten? Näitä tutkitaan parhaillaan.

Lukijamme ovat kiinnostuneita Ukrainalle lahjoitetuista ohjuksista. Voiko ohjusten kantavuutta kasvattaa ja mitä tarkoittaa ohjusten varastointiaika? Lue mitä erikoistutkija Juha Honkonen Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta vastaa. 

Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 onnistui vahvistamaan tutkitun tiedon asemaa yhteiskunnassa ja tuomaan tutkitun tiedon parissa toimivia tahoja yhteen. Näin toteaa vuodesta tehty arviointi. Tutkitun tiedon näkyvyyttä parannettiin muun muassa yhteisellä brändillä ja tiedeviestinnän kyvykkyyksien kehittämisellä. Uudenlainen verkostoyhteistyö eri tiedeorganisaatioiden välillä nähtiin tutkitun tiedon näkyvyyttä parantaneena tekijänä.

Kysyjäämme kiinnosti, kuinka paljon Paraisten kalkkikivikaivokseen täytyisi jäädä kalkkikiveä, jotta avokaivoksen täyttävä vesi säilyisi kirkkaana kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen. Lue Johanna Laukkasen vastaus kysyjälle mitä tapahtuu, kun kaivos suljetaan. 

Kompleksitautien genetiikan huippuyksikön tutkimus perustuu ainutlaatuisiin suomalaisiin väestö- ja potilastutkimuksiin. Huippuyksikkö tutkii Suomen Akatemian rahoittamana tiettyjä geenejä ja geenimuunnoksia, jotka vaikuttavat esimerkiksi diabeteksen kehittymiseen. Huippuyksikön tutkimus auttaa tunnistamaan henkilöt, jotka ovat kaikkein suurimmassa riskissä sairastua. Katso video.

Mikä olisi se kaikkein ympäristöystävällisin tapa lämmittää sauna? Energia-asiantuntija Liisa Harjula Varsinais-Suomen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valoniasta vastaa lukijan kysymykseen.

Kantasoluista muodostuu ihmisten keho, ja kantasolut tuottavat kaikki ne miljardit solut, jotka keskittyessään erilaisiin toimintoihin rakentavat kudoksemme. Suomen Akatemian rahoittama Kantasolumetabolian huippuyksikkö tutkii muun muassa aineenvaihdunnan vaikutusta kudoksiin. Aineenvaihdunnan tavoitteena on tehostaa kudoksissa olevien kantasolujen toimintaa niin, että kantasolut uudistavat kudoksia paremmin esimerkiksi vauriotilanteissa. Katso video:

Tutkittu tieto haastaa tutut käsityksemme. Se on punnittu tarkasti, ja sen taustalla on paljon pitkäjänteistä tieteellistä työtä. Tutkittua tietoa saa arvioida ja kritisoida, sillä tutkitun tiedon luonteeseen kuuluu avoin keskustelu. Tutkittu tieto päivittyy, kun saamme uutta tutkimustietoa.

Kokemuksen historian huippuyksikön tutkijan Antti Malisen ja Tuomo Mannisen kirja Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa on valittu vuoden tiedekirjaksi. Lue Malisen viime vuonna tehty haastattelu, jossa hän kertoo tutkimuksestaan.

Lukijamme kysyi meiltä, kuinka suuri osuus avaruudesta maahan siirrettävästä energiasta lämmittää ilmakehässä olevia epäpuhtauksia ja vesihöyryä? Ja mikä on sen vaikutus ilmaston lämpenemiseen ja kasvillisuuteen? Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Antti Arola vastaa.

Nenän ja sen sivuonteloiden vaivat ovat väestössä yleisiä – ruotsalaisessa tutkimuksessa lähes 30 prosenttia ilmoitti kärsivänsä jostakin nenäoireesta. Uudet, vähemmän potilaaseen kajoavat hoitomenetelmät olisivat tervetullut lisä markkinoille. Lääketieteen lisensiaatti Sara Sainio on tutkinut lääkinnällisiä laitteita, jotka ovat osoittautuneet lupaaviksi nenä- ja sivuontelosairauksien hoidossa.

Miten käyttökelpoisia dronet ovat rajavalvonnassa? Kuinka paljon dataa ne voivat siirtää? Tutkimuspäällikkö Jussi Aaltosen mukaan kuvauskoptereita tullaan käyttämään automaattisessa rajavalvonnassa, kunhan teknologia kehittyy.

Korona-pandemia aiheutti maailmanlaajuiselle virustestaukselle poikkeuksellisen taakan. Näytteenoton pula hankaloitti oleellisesti viruksen leviämisen hallintaa, minkä johdosta vaihtoehtoisten näytteenottomenetelmien kehitys alkoi.  Lue lisää LL Jaakko Ahdin tutkimuksesta. 

Kysyjää kiinnostaa aurinkoenergian kerääminen talteen ja kuinka paljon se tuottaa lämpöenergiaa. Lue mitä tutkijaopettaja Antti Kosonen, Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta vastaa. 

Jokainen voi osallistua harvinaisten akkumineraalien kierrätykseen viemällä omat vanhat akkunsa kiertoon. Pieninkään akku ei ole turha. Tutkijat selvittävät menetelmiä, joiden avulla keräyksellä saatua mineraalimassaa voidaan hyödyntää.

LL Sofia Grönroos tutkii väitöskirjassaan lihavuuskirurgian pitkäaikaisvaikutuksia. Lihavuuskirurgia on tutkitusti ainoa tehokas ja pysyvän painonlaskutuloksen tuova vaikean lihavuuden hoitomuoto.

Merituulivoima voi olla ratkaisevan tärkeää Suomen energiaomavaraisuudelle. Jäähän liittyvät ongelmat on ratkaistava, jotta merialueille voidaan alkaa rakentaa kustannustehokkaita merituulipuistoja. Lisäksi luontoarvot pitäisi huomioida puistojen sijoittamisessa. Lue, kuinka näitä selvitetään tutkimuksen avulla.

Suomen Akatemian ja ulkoministeriön yhteinen kehitystutkimuksen ohjelma (DEVELOP) tutkii globaalin kehityksen kysymyksiä. Tänä vuonna päättyvä ohjelma on etsinyt vastauksia Suomen kehityspoliittisiin tavoitteisiin ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteisiin kuten köyhyyden vähentämiseen ja tasa-arvon edistämiseen koko maailmassa. Tutustu ohjelman hankkeisiin teemasivulla.

Kompensaatioksi kelpaavan hiilinielun tulee täyttää hyvän kompensaation kriteerit. Onko puiden istutus talousmetsään hyvä kompensaatio? Luonnonvarakeskuksen tutkija, projektipäällikkö Emmi Hilasvuori vastaa.

Vesi on useimmille meistä hyvin arkinen asia. Se tulee hanasta ja poistuu viemäriin. Harva meistä ajattelee, mitä kaikkea tarvitaan vesihuollon järjestämiseen ja tuottamiseen. Tampereen yliopiston tutkijoiden Vesihuollon myytit -teos pohtii Suomen vesihuollossa esiintyviä myyttejä ja avaa niitä suurelle yleisölle. Tutustu kirjavinkkiimme.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Pekka Jousilahti vastaa lukijamme pohdintoihin siitä, onko Suomessa tehty satunnaistettu tutkimus siitä, miten suolan vähentäminen ruoasta vähentää verisuonisairauksia? Lue lisää