IRIS-hankkeen tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden kuten tuuli- ja aurinkovoiman osuutta Kuuban kokonaistuotannosta. Tähän kehitetään uusia työkaluja ja menetelmiä.  Jotta tässä onnistuttaisiin, tutkimustuloksia levitetään ja hyödynnetään sidosryhmätyöpajoissa ja aktiivisilla kontakteilla maan ministeriöihin ja muihin organisaatioihin.

Mitä eläimistä ihmisiin siirtyviä tartuntatautien uhkia on Keniassa? Tätä tutkii Olli Vapalahden ja Tarja Sirosen johtama hanke. Hanke pyrkii selvittämään, miten näihin zoonooseihin voitaisiin varautua. Työtä tehdään yhdessä kenialaisten kanssa. Villieläimistä kuten lepakoista tutkitaan niissä olevia viruksia ja voivatko ne siirtyä ihmisiin.

Tiedeorganisaatioiden järjestämä Tiedetori on tänäkin vuonna mukana Helsingin kirjamessuilla, nyt virtuaalisesti. Suomen Akatemian ohjelmassa akatemiatutkija Matti Jalasvuori kertoo viruksista

Suomalainen virustutkimus on ajan tasalla: suuri osa siitä on sovellettavissa myös jo koronaviruksen hoidossa ja jatkoehkäisyssä.

Pystyisikö ihminen elämään planeetalla, jossa olisi Maata pidempi vuorokausirytmi ja matalampi painovoima. Lue yliopisto-opettaja Kirsi Lehdon vastaus.

Vaikka sydänperäinen äkkikuolema on maailman yleisimpiä kuolinsyitä, keinot sen tunnistamiseksi ennakkoon ovat riittämättömät. Kardiologiaan erikoistuva lääkäri Arttu Holkeri Helsingin yliopistosta selvitti väitöskirjatutkimuksessaan sydänfilmissä todettavien muutosten ennustearvoa 30 seurantavuoden aikana.

Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutissa (HELSUS) tutkijatohtorina toimiva Álvaro Fernández-Llamazares päätti hyödyntää videota tiedeviestinnässään. Katso video ja lue mitä mieltä Fernández-Llamazares on tutkijan roolista viestijänä.

Mari Heikkilän ja Tuukka Tammen toimittama Viheliäs tiede on kirja siitä, millaisia reaktioita toimittajat ja tutkijat voivat kohdata, kun dialogi yleisön kanssa ei toimi.”Tämä kirja pysäyttää ajattelemaan, ja sen parissa voi kokea tunteita huvituksesta suruun ja epäuskoon”, kirjoittaa Mikael Lehtinen arviossaan.

Alan tärkeydestä ja mahdollisuuksista huolimatta vain pieni osa nuorista innostuu kemiasta niin paljon, että hakeutuu korkeakouluopintoihin. Oppiaine ei kiinnosta nuoria, mikä on yksi alan suurimmista haasteista. Mikä neuvoksi? Kemian yliopistonlehtori Johannes Pernaa Helsingin yliopistosta kertoo.

Vesa Sisättö käy läpi kirjassaan Only in Finland Suomen historian kyseenalaisia tähtihetkiä. Usein järjenkäyttö olisi ollut sallittua, suorastaan toivottavaa. Lue Mikael Lehtisen arvio kirjasta.

Nopeasti leviävät nettipilakuvat ovat väkeviä vaikuttamisen
välineitä. Siksi meemeillä tehdään kansainvälistä politiikkaa. Tutkijatohtori Saara Särmä tarkastelee Visual Studies Lab -verkostossa, miten meemeillä reagoidaan maailmanpoliittisiin tapahtumiin ja pyritään vaikuttamaan kansainväliseen politiikkaan.

Heli Isomäen ja Nina Uusitalon kirja Aivotaidot on kurkistaa ihmisen mieleen ja pään sisälle. Lue opiskelija Yasmin Smithin arvio teoksesta.

”Miten eloton materia voi muuttua elolliseksi? Eli jos alkuräjähdyksen lämpötila ja paine ovat olleet niin suuria, ettei mikään tunnettu solu kestä, niin miten elämän synty on ollut mahdollista?”, pohdiskelee eräs lukijamme. Turun yliopiston biokemian laitoksen yliopistolehtori Kirsi Lehto vastaa.

Mitä tieteessä tapahtuu? Tämä selviää Tampereella Tiedon valoa -tapahtumassa 25.1. Tarjolla on kiinnostavia asiantuntijapuheenvuoroja, keskusteluja ja työpajoja: pääsevätpä osallistujat tutustumaan aiheisiin myös omin käsin. Lue lisää Minna Puntilan blogikirjoituksesta.

Viestinnän tutkija professori Esa Väliverronen pitää asiantuntijuuden kriisin yhtenä syynä julkisuuden muuttumista. Enää uutisoinnin portinvartijoina eivät toimi tutkijat tai toimittajat, vaan lähes kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana lähes mistä tahansa aiheesta sosiaalisen median aikakauden internetissä.

Millaista on aikuistuminen Pohjois-Afrikassa? Muun muassa tätä selvittää Päivi Honkatukian johtama hanke. Se selvittää nuorten elämää määrittäviä yhteiskunnallisia tekijöitä, miten ne vaikuttavat arkeen ja tulevaisuuteen. Hanke on merkittävä avaus globaaliin nuorisotutkimukseen.

Yksityinen istutusmetsätalous on yleistynyt nopeasti Tansanian maaseudulla, ja yhteisten pelisääntöjen puute aiheuttaa monenlaisia konflikteja eri toimijoiden välille. MAKUTANO-hankkeen tutkijat Suomessa ja Tansaniassa etsivät yhteisymmärrystä ristiriitatilanteisiin.

Antibioottiresistentit eli lääkkeille vastustuskykyiset bakteerit ovat tämän hetken pahimpia terveydellisiä uhkia koko maailmassa. Siksi niitä kannattaa tutkia esimerkiksi Afrikassa, missä alan tutkimusta on vielä vähän. Suomalaiset työskentelevät kolmessa Länsi-Afrikan maassa yhteistyössä paikallisten tutkijoiden kanssa. Mukana on lääketieteen, ympäristöntutkimuksen ja sosiologian tutkijoita.

Tavoite 4+ -hanke parantaa Ecuadorin Pastazan maakunnan alkuperäiskansojen koulutusmahdollisuuksia ja edistää alkuperäiskansojen oman tietämyksen ja pedagogiikan sisällyttämistä opetukseen. Hanke pyrkii vaikuttamaan myös poliittisella tasolla, jotta tulokset saadaan oikeasti jalkautettua. Alkuperäiskansojen omaa tietämystä ja pedagogiikkaa sisällytetään opetukseen.

Lukijamme miettii, että miksi pitää esittää nukkuvaa saadakseen unta? Tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa ja antaa neuvoja parempaan uneen.

Laadukkaan tiedekasvatuksen myötä syntyy tulevaisuuden osaajia ja ongelmien ratkojia. Myös Tampereen korkeakouluyhteisö kannustaa jatkuvaan, elämän mittaiseen oppimiseen. Ikuinen opiskelija ei enää ole epäonnistuja vaan se henkilö, joka ottaa aktiivisen omistajuuden oman osaamisensa kehittämisestä ja katsoo kohti uusia mahdollisuuksia. Lue Juniversityn Eeva Mäkelän blogikirjoitus.

Avaruusteknologialla voidaan vaikuttaa konkreettisesti Tansanian köyhään maaseutuun hyödyntämällä digitaalista paikkatietoa maankäytön suunnittelun apuna. SUSLAND-kehitystutkimushankkeessa työskennelleen tutkijatohtori Salla Eilolan mukaan Tansanian maankäytön suunnittelussa pitäisi kuitenkin tähdätä pidemmälle tulevaan.

Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabetesta sairastavaa henkilöä, joilla on merkittävästi suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, mukaan lukien aivohalvaus. Stefanie Hägg-Holmberg paneutui aiheeseen väitöskirjassaan.

Jos kaikki suomalaiset siirtyisivät luomuruokaan, miten se vaikuttaisi maaperän ja vesistöjen tilaan? Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen Luonnonvarakeskusta vastaa.

Uusia rahanpesuepäilyjä paljastuu ympäri maailman kiihtyvällä tahdilla, mutta rahanpesun sääntely vaihtelee kansainvälisesti. Tohtorikoulutettava Emilia Isolauri tutkii aihetta erityisesti Euroopan tasolla sekä tarkastelee millaisia vaikutuksia ilmiöllä on muun muassa lainsäädäntöön. 

Miten rypsi ja rapsi eroavat perimältään toisistaan? Erikoistutkija Pirjo Tanhuanpää Luonnonvarakeskussta vastaa.

Ursan tiedottaja Anne Liljeström toteaa tähtitieteen olevan tiedeviestijälle kiitollinen aihe. ”Ei tarvitse liioitella kovin paljoa, jotta voi vakavalla naamalla väittää, että kaikkia lapsia kiinnostaa jossain vaiheessa kaksi asiaa: dinosaurukset ja avaruus. Avaruushommat jättävät harvan aikuisenkaan kylmäksi.”

Walesilainen jäätikkötutkija Alun Hubbard vertaa jäätikköä pankkitiliin. Satava lumi edustaa tilille kertyvää rahaa ja irtoavat jäävuoret ja jäätikön sulaminen ovat tililtä nostettua rahaa. Jos tasapaino ei ole kunnossa, ollaan pulassa.

Vakava synnytysvuoto on merkittävä äitien terveyttä ja henkeä uhkaava tilanne. Useita vuodolle altistavia riskitekijöitä tunnetaan, mutta silti suuri osa vuodoista tapahtuu yllättäen terveille ensisynnyttäjille. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Maiju Grönvall tutki aihetta väitöskirjassaan.

Lukijamme pohtii, mitä suhteellisuusteoria tarkoittaa teoriassa. Lue Helsingin yliopiston dosentti Hannu Kurki-Suonion vastaus.

Matematiikkakilpailuissa merkittävintä ei ole ikäluokan parhaan poimiminen vaan se, että niiden avulla voidaan innostaa suuria massoja ja tarjota haasteita myös niille, joille koulutehtävät ovat liian helppoja. Matematiikkakilpailuharrastus antaakin loistavan pohjan matemaattisten aineiden opiskelulle, kirjoittaa apulaisprofessori Anne-Maria Ernvall-Hytönen.

Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan Naisia nimittäin -kirja avaa kiinnostavia näkymiä eri aikakausien naiskuvaan ja nimien voimaan. Porin suomalaisen yhteislyseon lukiossa opiskelevan Kiia
Katajiston arvio teoksen.

Miksi säteilylle altistuneiden vaatteet toimivat säteilylähteinä vielä altistuksen jälkeen? Voiko altistunut ihminen altistaa myös muita lähellä olevia ihmisiä säteilylle? Ydinvoimalaitosten valvonnan toimistopäällikkö Jukka Sovijärvi vastaa.

Auttaako sauna koronaviruksen häätämisessä ja miksi
kannattaa peseytyä saippualla? Akatemiatutkija Jussi Hepojoki Helsingin yliopiston virologian osastolta kertoo.