Tietysti

Tieteessä tapahtuu -lehti siirtyi verkkoon, koska tutkitun tiedon tulee ihanteellisesti olla tarjolla muutaman klikkauksen päässä maksutta ja ilman rekisteröitymisiä tai sitoutumisia. Kun tiedontarve on akuutti, tiedon äärelle on päästävä ilman, että täytyy lähteä kirjastoon, odotella postin kulkua tai kaivella kodin lehtipinoista sitä, missä lehdessä jokin juttu olikaan. Lue lisää Taina Vuokon blogikirjoituksesta.

Päivölänkoulun 3B luokka kysyi meiltä, mitä tapahtuisi, jos maapallo lähtisi pyörimään toiseen suuntaan. Entä haluaisivatko tai pystyisivätkö ihmiset asumaan enää maapallolla? Maanmittauslaitoksen tutkimuspäällikkö Jyri Näränen vastaa.

Lukijamme kysyi meiltä, voidaanko evoluutio todistaa tieteellisin menetelmin eli esimerkiksi toistettavalla kokeella? Helsingin yliopiston organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusohjelman professori Juha Merilä vastaa.

Turun yliopiston bioteknologian laitoksella tehdään uraauurtavaa kehitystyötä käyttämällä tautien havaitsemisessa uudenlaista, äärimmäisen lupaavaa teknologiaa: käänteisviritteisiä nanopartikkeleita. Mitä tällaiset käänteisviritteiset nanopartikkelit ovat ja mitä hyötyä niistä on? Kirsti Raiko tutki aihetta väitöskirjassaan.

Maryan Abdulkarim ja Eveliina Talvitie ovat kirjoittaneet teoksen ”Noin 10 myyttiä feminismistä”. Kirjassa esitellään kaikenkattava katsaus feminismistä sekä pureudutaan aatteen historiaan. Kirjoittajat johdattelevat lukijan pohtimaan yhteiskunnan rakenteita sekä kysymyksiä yhdenvertaisuudesta, vapaudesta ja tasa-arvosta. Tutustu Meeri Saltevon kirja-arvioon.

Lukijamme miettii, että jos Higgsin kenttäkin tekisi näin, niin selittäisikö se mustat aukot, pimeän energian, pimeän aineen ja syklisen maailmankaikkeuden? Lue, mitä fysiikan lehtori Iiro Vilja Turun yliopistosta vastaa.

Jos vanhukselle kehittyy säären alueen ruhjevamma, kannattaa asiaan kiinnittää huomiota. Plastiikkakirurgiaan erikoistuva lääkäri ja väitöskirjatutkija Toni Seppälä kertoo, miksi.

Lukijamme pohtii, voiko painottomuudesta olla jotakin haittaa. Lue, mitä tutkija Timo Rantalainen Jyväskylän yliopistosta vastasi.

Tutkimusjohtaja Atte Moilanen on esimerkki tutkijasta, joka tekee tutkimustaan suoraan käytäntöön sovellettavaksi. Tällä hetkellä hän päätyökseen selvittää ekologisia kompensaatioita eli miten hyvitetään ihmisten luontoa rasittavat toimet.

Entä lasketaanko UV-säteily luonnon taustasäteilyksi? Lue, mitä Tampereen yliopiston professori Anssi Auvinen Säteilyturvakeskuksesta vastasi.

Sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen kirjoittaa kirjoja suomeksi, jotta aiheet nousisivat keskusteluun myös suuren yleisön joukossa. Viimeisimpänä aiheena on kansallisen turvallisuuden murros. Mutta miten korona liittyy siihen?

Lukijamme pohti, riittääkö kolmihenkisen perheen tuottamasta biojätteestä muodostuva biokaasu noin 100 neliön vähäenergiatalon lämmitykseen? Lue ympäristötekniikan professori Mika Horttanaisen vastaus.

Lukijamme kysyy, miksi kaasuilla on kriittinen lämpötila, missä kaasu ei enää nesteydy? Entä mikä tämän aiheuttaa? Teknillisen termodynamiikan termodynamiikan apulaisprofessori Tero Tynjälä Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta vastaa.

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön ensimmäinen satelliitti Foresail-1 on valmiina lennolleen. ”Olemme luoneet Suomen Akatemian pitkäjänteisen rahoituksen avulla Suomeen ensimmäisen tieteellisen avaruusohjelman, jonka tavoitteena on kehittää kestävämpää avaruustutkimusta”, kuvailee huippuyksikön johtaja, professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta.

Haluatko parantaa nuorten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa? Kiinnostaako sosiaalisten robottien suunnittelu ja ohjelmointi? Tampereen yliopistossa järjestetään toisen asteen opiskelijoille ja yhdeksäsluokkalaisille huhti-toukokuussa kiinnostava Demokratiarobotin kehittäminen -kurssi. Lue lisää Kirsikka Kaipaisen blogitekstistä.

Tutkijatohtori Antti Malinen on perehtynyt lapsuuden historiaan, häneltä on juuri ilmestynyt tietokirja kaverisuhteista yhdessä Tuomo Tammen kanssa. Kyseessä on ensimmäisen suomalainen tutkimus, jossa tarkastellaan lasten keskinäisiä kaverisuhteita yhteiskunnallisena ja historiallisena ilmiönä. 

Voiko suomalaisessa kaivovedessä olla liikaa alumiinia? Entä voiko kaivosta haetusta löylyvedestä olla jotain haittaa? Erikoistutkija Merja Korkalainen vastaa.

Olkalisäkkeen alainen kipu on yksi yleisimmistä olkakivun aiheuttajista, ja sen hoidosta syntyy yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Siksi ei ole yhdentekevää, miten vaivasta kärsiviä potilaita hoidetaan. LL, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Kari Kannon väitöskirjatutkimuksesta selviää, ettei leikkauksesta ole hyötyä olkapään alaisen kivun hoitamisessa.

Lukijaamme mietityttää, miten radioaktiivisen jätteen määrä muuttuu, jos pienydinvoimalat hyväksytään ympäri maailmaa. Ylitarkastaja Ville Koskinen Säteilyturvakeskuksesta vastaa.

Professori Lauri Nummenmaalta ilmestyi Tilastotieteen käsikirja syksyllä 2021: ”Halusin kirjoittaa suomeksi ja näin nostaa laskennallisten tutkimusmenetelmien profiilia. Tavallisella ihmisellä ei ole yleensä mitään mahdollisuuksia arvioida itse tilaston tai tilastollisen tutkimuksen luotettavuutta. Se on meidän tutkijoiden tehtävä ja siksi näistä asioista on puhuttava.”

Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta kertoo nukkumiseen ja unen laatuun vaikuttavista asioista.

Riku Neuvosen Sananvapauden historia Suomessa kokoaa sananvapauden historialliset hetket aina Ruotsin vallan ajoista Suomen nykypäivään asti. Lue Sanni Rämän kirja-arvostelu.

Luonnonvarojen kestävän käytön tutkimusprofessori Raisa Mäkipää tuottaa tietoa ja ratkaisuja ilmastonmuutosta vastaan. Hän painottaa tutkitun tiedon levittämistä monille eri ryhmille tärkeänä osana tutkijoiden työtä.