Tietysti

Tietokoneiden kokoa täytyy kutistaa ja energiatehokkuutta parantaa, koska koneiden käsittelemän tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Ratkaisu löytyy aivoista, jotka käsittelevät tietoa paljon energiatehokkaammin kuin nykyiset tietokoneet. VTT:n erikoistutkija Sayani Majumdar kehittää nanokokoisia osia uudenlaisiin tietokoneisiin, joiden toimintaperiaate jäljittelee ihmisaivojen toimintaa.

Aorttaläppäahtauman ainoa tehokas hoito on keinoläppätoimenpide. Kun aorttaläpän ahtauma alkaa oireilla, on hoidolla kiire: mikäli toimenpidettä ei tehdä, johtaa sairaus kuolemaan keskimäärin kahdessa vuodessa. Lue lisää Maina Jalavan väitöskirjatutkimuksesta

Lue viestintäasiantuntija Elisa Lautalan ajatuksia Tutkitun tiedon teemavuodesta 2021. Teemavuoden tavoitteena on tuoda tutkittu tieto kaikkien ulottuville.

Lukijamme miettii, miksi ihmiset ovat niin dramaattisia? Tutkijatohtori Heini Saarimäki Tampereen yliopistosta vastaa. Hän painottaa tunteiden tärkeää biologista merkitystä: ne auttavat ihmistä selviytymään ympäristön haasteista. 

Olli Hartiala selvitti väitöskirjassaan sepelvaltimoiden kalkkeutumien yleisyyttä oireettomilla henkilöillä. Tulokset vahvistivat, että sepelvaltimotauti kehittyy oireettomana pitkään ennen taudin aiheuttamia oireita, sillä noin viidesosalla oireettomista tutkittavista oli todettavissa sepelvaltimoiden kalkkeutumista. 

Ilmastonmuutos on aiheuttanut siitä johtuvaa pakolaisuutta Intiassa ja Bangladeshissä. Alueiden elinkeinot ovat muuttuneet. Sirpa Tenhusen johtama hanke selvittää hyviä hallinnollisia toimintatapoja ja käytäntöjä, joilla ihmisten elinkeinot taattaisiin alueelle jääneillä ja sieltä pois muuttaneilla.

Maailma globaalistuu ja tutkimus kansainvälistyy. Onko jokin syy kannustaa tutkijoita kirjoittamaan suomeksi tai muilla ”pienillä” kielillä? Eikö tämä ole pyörän kääntämistä taaksepäin? Helsingin Sanomain Säätiö kannustaa viestinnän tutkijoita julkaisemaan tutkimusta myös suomen kielellä. Tähän tarkoitukseen se perusti Tiedettä suomeksi -palkinnon. Lue professori Pirjo Hiidenmaan blogikirjoitus.

IRIS-hankkeen tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden kuten tuuli- ja aurinkovoiman osuutta Kuuban kokonaistuotannosta. Tähän kehitetään uusia työkaluja ja menetelmiä.  Jotta tässä onnistuttaisiin, tutkimustuloksia levitetään ja hyödynnetään sidosryhmätyöpajoissa ja aktiivisilla kontakteilla maan ministeriöihin ja muihin organisaatioihin.

Mitä eläimistä ihmisiin siirtyviä tartuntatautien uhkia on Keniassa? Tätä tutkii Olli Vapalahden ja Tarja Sirosen johtama hanke. Hanke pyrkii selvittämään, miten näihin zoonooseihin voitaisiin varautua. Työtä tehdään yhdessä kenialaisten kanssa. Villieläimistä kuten lepakoista tutkitaan niissä olevia viruksia ja voivatko ne siirtyä ihmisiin.

Tiedeorganisaatioiden järjestämä Tiedetori on tänäkin vuonna mukana Helsingin kirjamessuilla, nyt virtuaalisesti. Suomen Akatemian ohjelmassa akatemiatutkija Matti Jalasvuori kertoo viruksista

Suomalainen virustutkimus on ajan tasalla: suuri osa siitä on sovellettavissa myös jo koronaviruksen hoidossa ja jatkoehkäisyssä.

Pystyisikö ihminen elämään planeetalla, jossa olisi Maata pidempi vuorokausirytmi ja matalampi painovoima. Lue yliopisto-opettaja Kirsi Lehdon vastaus.

Vaikka sydänperäinen äkkikuolema on maailman yleisimpiä kuolinsyitä, keinot sen tunnistamiseksi ennakkoon ovat riittämättömät. Kardiologiaan erikoistuva lääkäri Arttu Holkeri Helsingin yliopistosta selvitti väitöskirjatutkimuksessaan sydänfilmissä todettavien muutosten ennustearvoa 30 seurantavuoden aikana.

Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutissa (HELSUS) tutkijatohtorina toimiva Álvaro Fernández-Llamazares päätti hyödyntää videota tiedeviestinnässään. Katso video ja lue mitä mieltä Fernández-Llamazares on tutkijan roolista viestijänä.

Mari Heikkilän ja Tuukka Tammen toimittama Viheliäs tiede on kirja siitä, millaisia reaktioita toimittajat ja tutkijat voivat kohdata, kun dialogi yleisön kanssa ei toimi.”Tämä kirja pysäyttää ajattelemaan, ja sen parissa voi kokea tunteita huvituksesta suruun ja epäuskoon”, kirjoittaa Mikael Lehtinen arviossaan.

Alan tärkeydestä ja mahdollisuuksista huolimatta vain pieni osa nuorista innostuu kemiasta niin paljon, että hakeutuu korkeakouluopintoihin. Oppiaine ei kiinnosta nuoria, mikä on yksi alan suurimmista haasteista. Mikä neuvoksi? Kemian yliopistonlehtori Johannes Pernaa Helsingin yliopistosta kertoo.

Vesa Sisättö käy läpi kirjassaan Only in Finland Suomen historian kyseenalaisia tähtihetkiä. Usein järjenkäyttö olisi ollut sallittua, suorastaan toivottavaa. Lue Mikael Lehtisen arvio kirjasta.

Nopeasti leviävät nettipilakuvat ovat väkeviä vaikuttamisen
välineitä. Siksi meemeillä tehdään kansainvälistä politiikkaa. Tutkijatohtori Saara Särmä tarkastelee Visual Studies Lab -verkostossa, miten meemeillä reagoidaan maailmanpoliittisiin tapahtumiin ja pyritään vaikuttamaan kansainväliseen politiikkaan.

Heli Isomäen ja Nina Uusitalon kirja Aivotaidot on kurkistaa ihmisen mieleen ja pään sisälle. Lue opiskelija Yasmin Smithin arvio teoksesta.

”Miten eloton materia voi muuttua elolliseksi? Eli jos alkuräjähdyksen lämpötila ja paine ovat olleet niin suuria, ettei mikään tunnettu solu kestä, niin miten elämän synty on ollut mahdollista?”, pohdiskelee eräs lukijamme. Turun yliopiston biokemian laitoksen yliopistolehtori Kirsi Lehto vastaa.

Mitä tieteessä tapahtuu? Tämä selviää Tampereella Tiedon valoa -tapahtumassa 25.1. Tarjolla on kiinnostavia asiantuntijapuheenvuoroja, keskusteluja ja työpajoja: pääsevätpä osallistujat tutustumaan aiheisiin myös omin käsin. Lue lisää Minna Puntilan blogikirjoituksesta.

Lukijaamme pohdituttaa koronaviruksen pakkasenkestävyys. Lue, mitä akatemiatutkija Matti Jalasvuori vastasi.

Lukijamme kysyi miten muuttolinnut tietävät, milloin niiden pitää lähteä matkaan? Entä miten ne osaavat suunnistaa myös pimeässä? Intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta ja eläinfysiologian professori emeritus Esa Hohtola Oulun yliopistosta vastaavat.

Vuosi 2021 on tutkitun tiedon teemavuosi. Vuosi muodostaa monipuolisen kuvan tutkitusta tiedosta ja sen roolista esimerkiksi meidän kaikkien hyvinvoinnin tai koko yhteiskunnan kannalta. Vuosi täyttyy erilaisista tapahtumista ja muista teoista, jotka perustuvat tutkittuun tietoon.

Kansalaisuuden vahvistaminen on CS-LEARN-hankkeen tavoitteena, mutta hyvä kansalainen ei Itä-Afrikassa merkitse samaan kuin Suomessa. Tutkijat osallistuivat kyläyhteisöjen elämään ja tekivät haastatteluja Ugandassa. Tansaniassa osallistuttiin erilaisten ryhmien toimintaan. Tavoitteena on tuottaa tietoa erilaisista kansalaiskäsityksistä ja hyödyntää tuloksia kehitysyhteistyöhankkeissa.

Millaista on aikuistuminen Pohjois-Afrikassa? Muun muassa tätä selvittää Päivi Honkatukian johtama hanke. Se selvittää nuorten elämää määrittäviä yhteiskunnallisia tekijöitä, miten ne vaikuttavat arkeen ja tulevaisuuteen. Hanke on merkittävä avaus globaaliin nuorisotutkimukseen.

Yksityinen istutusmetsätalous on yleistynyt nopeasti Tansanian maaseudulla, ja yhteisten pelisääntöjen puute aiheuttaa monenlaisia konflikteja eri toimijoiden välille. MAKUTANO-hankkeen tutkijat Suomessa ja Tansaniassa etsivät yhteisymmärrystä ristiriitatilanteisiin.

Antibioottiresistentit eli lääkkeille vastustuskykyiset bakteerit ovat tämän hetken pahimpia terveydellisiä uhkia koko maailmassa. Siksi niitä kannattaa tutkia esimerkiksi Afrikassa, missä alan tutkimusta on vielä vähän. Suomalaiset työskentelevät kolmessa Länsi-Afrikan maassa yhteistyössä paikallisten tutkijoiden kanssa. Mukana on lääketieteen, ympäristöntutkimuksen ja sosiologian tutkijoita.

Tavoite 4+ -hanke parantaa Ecuadorin Pastazan maakunnan alkuperäiskansojen koulutusmahdollisuuksia ja edistää alkuperäiskansojen oman tietämyksen ja pedagogiikan sisällyttämistä opetukseen. Hanke pyrkii vaikuttamaan myös poliittisella tasolla, jotta tulokset saadaan oikeasti jalkautettua. Alkuperäiskansojen omaa tietämystä ja pedagogiikkaa sisällytetään opetukseen.

Lukijamme miettii, että miksi pitää esittää nukkuvaa saadakseen unta? Tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa ja antaa neuvoja parempaan uneen.

Laadukkaan tiedekasvatuksen myötä syntyy tulevaisuuden osaajia ja ongelmien ratkojia. Myös Tampereen korkeakouluyhteisö kannustaa jatkuvaan, elämän mittaiseen oppimiseen. Ikuinen opiskelija ei enää ole epäonnistuja vaan se henkilö, joka ottaa aktiivisen omistajuuden oman osaamisensa kehittämisestä ja katsoo kohti uusia mahdollisuuksia. Lue Juniversityn Eeva Mäkelän blogikirjoitus.

Avaruusteknologialla voidaan vaikuttaa konkreettisesti Tansanian köyhään maaseutuun hyödyntämällä digitaalista paikkatietoa maankäytön suunnittelun apuna. SUSLAND-kehitystutkimushankkeessa työskennelleen tutkijatohtori Salla Eilolan mukaan Tansanian maankäytön suunnittelussa pitäisi kuitenkin tähdätä pidemmälle tulevaan.

Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabetesta sairastavaa henkilöä, joilla on merkittävästi suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, mukaan lukien aivohalvaus. Stefanie Hägg-Holmberg paneutui aiheeseen väitöskirjassaan.

Jos kaikki suomalaiset siirtyisivät luomuruokaan, miten se vaikuttaisi maaperän ja vesistöjen tilaan? Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen Luonnonvarakeskusta vastaa.

Uusia rahanpesuepäilyjä paljastuu ympäri maailman kiihtyvällä tahdilla, mutta rahanpesun sääntely vaihtelee kansainvälisesti. Tohtorikoulutettava Emilia Isolauri tutkii aihetta erityisesti Euroopan tasolla sekä tarkastelee millaisia vaikutuksia ilmiöllä on muun muassa lainsäädäntöön. 

Miten rypsi ja rapsi eroavat perimältään toisistaan? Erikoistutkija Pirjo Tanhuanpää Luonnonvarakeskuksesta vastaa.

Ursan tiedottaja Anne Liljeström toteaa tähtitieteen olevan tiedeviestijälle kiitollinen aihe. ”Ei tarvitse liioitella kovin paljoa, jotta voi vakavalla naamalla väittää, että kaikkia lapsia kiinnostaa jossain vaiheessa kaksi asiaa: dinosaurukset ja avaruus. Avaruushommat jättävät harvan aikuisenkaan kylmäksi.”

Walesilainen jäätikkötutkija Alun Hubbard vertaa jäätikköä pankkitiliin. Satava lumi edustaa tilille kertyvää rahaa ja irtoavat jäävuoret ja jäätikön sulaminen ovat tililtä nostettua rahaa. Jos tasapaino ei ole kunnossa, ollaan pulassa.

Auttaako sauna koronaviruksen häätämisessä ja miksi
kannattaa peseytyä saippualla? Akatemiatutkija Jussi Hepojoki Helsingin yliopiston virologian osastolta kertoo.