Tietysti

Lukijamme ovat kiinnostuneita Ukrainalle lahjoitetuista ohjuksista. Voiko ohjusten kantavuutta kasvattaa ja mitä tarkoittaa ohjusten varastointiaika? Lue mitä erikoistutkija Juha Honkonen Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta vastaa. 

Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 onnistui vahvistamaan tutkitun tiedon asemaa yhteiskunnassa ja tuomaan tutkitun tiedon parissa toimivia tahoja yhteen. Näin toteaa vuodesta tehty arviointi. Tutkitun tiedon näkyvyyttä parannettiin muun muassa yhteisellä brändillä ja tiedeviestinnän kyvykkyyksien kehittämisellä. Uudenlainen verkostoyhteistyö eri tiedeorganisaatioiden välillä nähtiin tutkitun tiedon näkyvyyttä parantaneena tekijänä.

Kysyjäämme kiinnosti, kuinka paljon Paraisten kalkkikivikaivokseen täytyisi jäädä kalkkikiveä, jotta avokaivoksen täyttävä vesi säilyisi kirkkaana kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen. Lue Johanna Laukkasen vastaus kysyjälle mitä tapahtuu, kun kaivos suljetaan. 

Kompleksitautien genetiikan huippuyksikön tutkimus perustuu ainutlaatuisiin suomalaisiin väestö- ja potilastutkimuksiin. Huippuyksikkö tutkii Suomen Akatemian rahoittamana tiettyjä geenejä ja geenimuunnoksia, jotka vaikuttavat esimerkiksi diabeteksen kehittymiseen. Huippuyksikön tutkimus auttaa tunnistamaan henkilöt, jotka ovat kaikkein suurimmassa riskissä sairastua. Katso video.

Mikä olisi se kaikkein ympäristöystävällisin tapa lämmittää sauna? Energia-asiantuntija Liisa Harjula Varsinais-Suomen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valoniasta vastaa lukijan kysymykseen.

Kantasoluista muodostuu ihmisten keho, ja kantasolut tuottavat kaikki ne miljardit solut, jotka keskittyessään erilaisiin toimintoihin rakentavat kudoksemme. Suomen Akatemian rahoittama Kantasolumetabolian huippuyksikkö tutkii muun muassa aineenvaihdunnan vaikutusta kudoksiin. Aineenvaihdunnan tavoitteena on tehostaa kudoksissa olevien kantasolujen toimintaa niin, että kantasolut uudistavat kudoksia paremmin esimerkiksi vauriotilanteissa. Katso video:

Tutkittu tieto haastaa tutut käsityksemme. Se on punnittu tarkasti, ja sen taustalla on paljon pitkäjänteistä tieteellistä työtä. Tutkittua tietoa saa arvioida ja kritisoida, sillä tutkitun tiedon luonteeseen kuuluu avoin keskustelu. Tutkittu tieto päivittyy, kun saamme uutta tutkimustietoa.

Lukijamme kysyi meiltä, johtuuko Uranuksen kallellaan oleva pyörimisakseli Uranuksen nestemäisestä rakenteesta. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimusprofessori ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n puheenjohtaja Markku Poutanen vastaa.

Alkoholin liikakäytöllä on selkeä yhteys kuolleisuuteen sairastetun vaikean haimatulehduksen jälkeen. Onnistunut alkoholinkäytön lopettaminen voi kuitenkin lisätä elinvuosia ja vähentää haimatulehduksen uusimisen riskiä. Lue lisää väitöskirjatutkija Henrik Husun jutusta

Lukijamme pohtii, miten fotoni kulkisi tyhjiössä, jossa olisi absoluuttinen nollapiste? Olisiko sielläkin sähkömagneettista säteilyä? Aalto-yliopiston tutkijatohtori Mikko Partanen vastaa lukijamme kysymyksiin, lue lisää

Arla Kanervan teos Taiteen musta kirja: miesten mielivallan historiaa pureutuu #metoon jälkimainingeissa taiteen tulkitsemisen keskeisiin ja toisaalta monimutkaisiin kysymyksiin, kuten siihen tulisiko taide arvioida erillään sen tekijästä tai mikä oikeastaan on taiteen hinta. Lue Anne Jylhän kirja-arvostelu.

Jos styroxjäte liuotetaan bensiiniin ja sen jälkeen poltetaan, millaisia päästöjä se voi aiheuttaa verrattuna tavallisen bensiinin palamiseen? Lue mitä erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitokselta vastaa lukijamme kysymykseen.

LL Sofia Grönroos tutkii väitöskirjassaan lihavuuskirurgian pitkäaikaisvaikutuksia. Lihavuuskirurgia on tutkitusti ainoa tehokas ja pysyvän painonlaskutuloksen tuova vaikean lihavuuden hoitomuoto.

Merituulivoima voi olla ratkaisevan tärkeää Suomen energiaomavaraisuudelle. Jäähän liittyvät ongelmat on ratkaistava, jotta merialueille voidaan alkaa rakentaa kustannustehokkaita merituulipuistoja. Lisäksi luontoarvot pitäisi huomioida puistojen sijoittamisessa. Lue, kuinka näitä selvitetään tutkimuksen avulla.

Suomen Akatemian ja ulkoministeriön yhteinen kehitystutkimuksen ohjelma (DEVELOP) tutkii globaalin kehityksen kysymyksiä. Tänä vuonna päättyvä ohjelma on etsinyt vastauksia Suomen kehityspoliittisiin tavoitteisiin ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteisiin kuten köyhyyden vähentämiseen ja tasa-arvon edistämiseen koko maailmassa. Tutustu ohjelman hankkeisiin teemasivulla.

Kompensaatioksi kelpaavan hiilinielun tulee täyttää hyvän kompensaation kriteerit. Onko puiden istutus talousmetsään hyvä kompensaatio? Luonnonvarakeskuksen tutkija, projektipäällikkö Emmi Hilasvuori vastaa.

Vesi on useimmille meistä hyvin arkinen asia. Se tulee hanasta ja poistuu viemäriin. Harva meistä ajattelee, mitä kaikkea tarvitaan vesihuollon järjestämiseen ja tuottamiseen. Tampereen yliopiston tutkijoiden Vesihuollon myytit -teos pohtii Suomen vesihuollossa esiintyviä myyttejä ja avaa niitä suurelle yleisölle. Tutustu kirjavinkkiimme.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Pekka Jousilahti vastaa lukijamme pohdintoihin siitä, onko Suomessa tehty satunnaistettu tutkimus siitä, miten suolan vähentäminen ruoasta vähentää verisuonisairauksia? Lue lisää

TuKoKen eli Tutki-KoKeile-Kehitä-kilpailun lopputapahtuma kokosi yli sata lasta ja nuorta yhteisten kiinnostuksenkohteiden äärelle Otaniemen lukioon kahden etäilyvuoden jälkeen. 

Lukijamme pohtii, vaikuttaako perunoiden kuoriminen ennen keittämistä niiden vitamiinipitoisuuteen? Luonnonvarakeskuksen tutkija Jarkko Hellström vastaa kysymykseen. Lue lisää

Onko UV-valoa mahdollista hyödyntää maidon prosessointiin kuten desinfiointiin? Lue mitä maitoteknologian professori Tapani Alatossava Helsingin yliopistosta vastaa lukijamme pohdintoihin.

Meri Back viimeistelee tällä hetkellä graduaan sekä Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian maisteriopintojaan. Hän on myös Suomen Akatemiassa BTY-vastuualueen harjoittelijana keväällä 2022. Lue lisää

Lukijamme kohtasi erikoisen ilmiön, kun kupin pohjalle jäänyt kahvitilkka muuttui vihreäksi päivän aikana. Mikä voisi olla tieteellinen selitys ilmiölle? 

Lukijamme kysyy, miksi kaasuilla on kriittinen lämpötila, missä kaasu ei enää nesteydy? Entä mikä tämän aiheuttaa? Teknillisen termodynamiikan termodynamiikan apulaisprofessori Tero Tynjälä Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta vastaa.

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön ensimmäinen satelliitti Foresail-1 on valmiina lennolleen. ”Olemme luoneet Suomen Akatemian pitkäjänteisen rahoituksen avulla Suomeen ensimmäisen tieteellisen avaruusohjelman, jonka tavoitteena on kehittää kestävämpää avaruustutkimusta”, kuvailee huippuyksikön johtaja, professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta.