Digitaaliset ympäristöt rakennettava saavutettaviksi ja turvallisiksi

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ”Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa” (CULT) -tutkimusohjelmassa on etsitty ratkaisuja siihen, miten kaikki kansalaiset saadaan pysymään mukana monikulttuuristuvassa ja teknologisoituvassa yhteiskunnassa. Lisäksi on tarkasteltu, kuinka datan ja siitä jalostettavan tiedon perustalle rakentuvaa yhteiskuntaa voitaisiin rakentaa hallitusti ja riskit ymmärtäen.

CULT-ohjelmassa on tutkittu digitaalisuutta viimeiset kuusi vuotta. Kun ohjelma aloitti syksyllä 2019, puhuttiin siitä, miten Suomi tähtää digitalisaation kärkimaaksi ja kuinka kansalaisten digiosaamisen tulisi olla Euroopan huippua vuoteen 2030 mennessä.

Ohjelman kuuteen vuoteen on mahtunut käänteitä digitaalisuuden saralla: pandemia ja rajoitusten myötä tehty ”digiloikka”, ja sittemmin myös tekoälyteknologian nopea kehitys. Käänteiden jälkeen tutkimusohjelman peruslähtökohdat samoin kuin ohjelman keskeiset tulokset ovat entistä vahvemmin ajankohtaisia. Esimerkiksi EU on nostanut yhdeksi keskeiseksi periaatteeksi kansalaisten digitaaliset oikeudet, joilla pyritään turvaamaan ihmiskeskeinen digitaalinen siirtymä. Tästä huolimatta taloudelliset intressit asettuvat herkästi vastakkain ihmiskeskeisten periaatteiden, kuten yhdenvertaisuuden kanssa.

Digitaaliset ympäristöt saavutettaviksi kaikille

Yksi keskeinen seikka, joka ohjelman eri hankkeissa nousi monella tapaa esiin, on haavoittuvuuden tunnistaminen erilaisissa ihmisryhmissä ja erilaisissa tilanteissa. Olisi virhe ajatella, että aika hoitaa digiosaamisen tai että osaamisvaje liittyisi pelkästään ikääntyvään väestöön. Ohjelman hankkeiden tutkimustulokset vahvistavat, että haavoittuvuutta esiintyy monissa eri väestöryhmissä. Haavoittuvuus aiheuttaa myös syrjäytymisriskiä. Digitaaliset ympäristöt tulee rakentaa saavutettaviksi, jotta ihmisten digitaalinen osallisuus, toimijuus ja sosiaaliset perusoikeudet toteutuisivat.

Esimerkiksi CULT-ohjelman DigiIN (”Palvelukulttuuria uudistamalla kaikki mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan”) -hankkeen tulokset osoittavat, että kaikki eivät opi käyttämään digitaalisia palveluita. Haavoittuvuus voi ilmetä myös yllättäen. Henkilö voi alun perin osata käyttää digitaalisia palveluita, mutta esimerkiksi terveyteen, toimintakykyyn tai muistin ongelmiin liittyvät tekijät voivat äkisti estää digitaalisten palveluiden käytön. Julkisten palvelujen tarjoajien täytyy pitää huolta siitä, että kaikilla on yhdenvertainen pääsy palveluihin. Myös puhelin- ja lähiasiointi tulee mahdollistaa ja tehdä helpoksi palveluita tarvitseville. Digipalvelujen käyttöön on hyvä tarjota jatkuvaa ja riittävää tukea.

Suomalaisessa yhteiskunnassa julkiset toimijat mielletään yleensä luotettaviksi. IDA (”Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa”) -hankkeen tutkimukset paljastivat, että myös suomalaisten toimijoiden toimintaan liittyy tietovuotoriskejä. Kansalaiset voivat olla julkisen puolen palveluissa erityisen haavoittuvaisia, koska tietoturvan oletetaan automaattisesti olevan julkisissa digitaalisissa palveluissa hyvin hoidettu. Kyseisissä palveluissa käsitellään kuitenkin runsaasti henkilötietoja.

Digiosaaminen ei ole itsestäänselvyys edes nuorille

CULT-ohjelman tutkimuksissa huomattiin, että niin kutsuttuja ”diginatiiveja” ei oikeastaan ole olemassakaan. Myös nuorilla voi olla digitaalisen osaamisen haasteita. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito, mutta lasten ja nuorten taidoissa on isoja eroja. Siksi digitaitoja pitää opettaa nuorille niin kotona kuin koulussakin.

DigiConsumers (”Digitaalisiksi kuluttajiksi oppimassa: Kuinka parantaa nuorten taloustaitoja teknologisoituvassa kulutusyhteiskunnassa?”) -hankkeen tutkimukset puolestaan osoittavat, että sosiaalinen media on sekä tukikanava että disinformaation lähde. Somevaikuttajilla on suuri vaikutus erityisesti nuorten kulutuskäyttäytymiseen ja talousosaamisen kehittymiseen. Perheen ja koulun rooli talous- ja kulutustaitojen opettajana on ensisijaisen tärkeää: some voi tarjota niin hyödyllisiä taitoja kuin vääristyneitä käsityksiä taloudenhallinnasta ja kulutuksesta.