Rakkaudesta tieteeseen kannusti tutkijoita vuorovaikutukseen
”Strateginen tutkimus rakentaa Suomen seuraavan sadan vuoden tarinaa, jossa on tähänkin mennessä ollut aina painoarvo osaamisella ja tutkimuksella.” Näillä sanoilla ministeri Anu Vehviläinen avasi Rakkaudesta tieteeseen päivän Finlandia-talolla 14.2. Hän näki tärkeänä saattaa tutkimusta kansalaisen arkeen. Hänestä on myös tärkeätä, että valtioneuvostotasoa myöten ollaan mukana yhteyksissä, joita on rakennettu tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välille.
”On hienoa nähdä, että strategisessa tutkimuksessa on innostuttu tutkimukseen, joka innostaa rohkeaan tieteenalat ylittävään tutkimukseen”, Vehviläinen painotti. Hän korosti, että tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välistä rapsakkaa keskustelua ei pidä pelätä.
Tilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax kehotti tutkijoita olemaan vihaisempia ja nostamaan meteliä päättäjien huonoista ideoista. Hän myös kannusti tutkijoita uskaltautumaan kommentoimaan yli oman tutkimuksen rajojen. Hänestä tutkijoiden tulisi myös lisätä tutkitun tiedon jalostamista käytäntöön.
Strategisen tutkimuksen neuvoston järjestämässä tapahtumassa tutkijat ja päättäjät kohtasivat ratkaisuriihissä. Päivän mittaan käytiin läpi kaikkien paitsi uusimpien ohjelmien sisältöä esittelyin ja keskusteluin.
T1: Miten Suomesta tulee luonnonvarojen ja energian viisaan käytön mallimaa?
Uusiutuvaan energiaan siirryttävä nopeutetussa tahdissa
Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen tavoitteet pakottavat siirtymään uusiutuvaan energiaan nopeutetussa tahdissa ja tehostamaan luonnonvarojen kiertotaloutta. Tästä kaikki tutkijat ja keskustelijat olivat yksimielisiä ratkaisuriihessä Miten Suomesta tulee luonnonvarojen ja energian viisaan käytön mallimaa.
Johtaja Mari Pantsar Sitrasta korosti kiireellisyyttä. Tutkimusten pitäisi pohtia erityisesti, mitä voi tehdä jo nyt. Ympäristö- ja energiaministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan hallituksen energia- ja luonnonvarapoliittiset linjaukset ottavat jo nykyisellään huomioon, mitä tutkimuksissa on havaittu ja korostettu tärkeäksi.
Keskustelua heräsi siitä, ovatko energiaintensiivisen teollisuuden tukien kasvu ja T&K-rahoituksen supistaminen sopusoinnussa luonnonvarojen ja energian viisaan käytön kanssa. Tässä voisi olla aihetta tarkistuksiin. Nornickelin toimitusjohtaja Joni Hautojärvi varoitti tekemästä liian äkkinäisiä liikkeitä, sillä hiilivuotoa pelätään.
Kiertotalouden periaatteellisesta järkevyydestä vallitsi myös yhteisymmärrys tutkijoiden ja keskustelijoiden välillä. COMBAT/Pointcloud-hankkeen mukaan biomassojen ja muiden materiaalien hallinta ja kiertotalous ovat mitä suurimmassa määrin tietoaineistojen kiertotaloutta ja että tiedon omistajuuskysymykset on ratkaistava, kun luodaan kiertotalouden liiketoimintamalleja.
Keskustelijoiden mukaan kiertotalouden todellinen kehittäminen vaatii kierrätysajattelun vapauttamista jätehuollosta, sillä kiertotalous on liiketoimintaa, ei jätehuoltoa. Kiertotaloudessa on mahdollisuuksia, mutta se edellyttää uutta yhteistyötä muun muassa suurteollisuuden ja start-up-yritysten välillä. Se voi edellyttää myös uutta ohjausta, jolle löytyy erilaisia malleja. Esimerkiksi autojen katalysaattoreiden kierrätys on lähes täydellistä, kun taas litiumakkujen kiertoa ei ole juuri ollenkaan. Suomessa on mahdollisuuksia ottaa käyttöön ja jalostaa globaalisti radikaalisti uusia ratkaisuja.
Videot tietoiskuista:
Jaakko Jääskeläinen: Miten primäärienergiavirrat ovat muuttuneet Suomessa?
Pami Aalto: Mitä täytyy tietää energiamurroksista muualla?
Marita Laukkanen: Miten energianhallinnan tulisi muuttua?
Armi Temmes: Miten Suomi hyötyy energiamurroksesta?
Lauri Hetemäki: Miten rakennetaan kiertobiotalouteen perustuva strategia?
Arto Visala: Kuinka uusi teknologia voi auttaa biotalouden kehittämisessä?
T1: Onko kuluttaja kuningas?
Kuluttaja-asioissa muutoksiin tarvitaan aktiivisia toimijoita
Keskustelu Onko kuluttaja kuningas -ratkaisuriihessä liikkui henkilökohtaisten ratkaisujen ja järjestelmän reunaehtojen ja muutostarpeiden välillä. Esitykset ja keskustelut osoittivat, että muutokset eivät vain toteudu, ne edellyttävät aktiivisia toimijoita, jotka muuttavat tilannetta.
HKScanin tutkimusjohtaja Mika Tuomola totesi, että elintarviketeollisuus on valmis kantamaan vastuuta terveellisistä ja kestävistä elämäntavoista, mutta että kauppa on tärkeä portinvartija. Sekä maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio että europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen korostivat hallinnon, sääntelyn ja yritysten välistä yhteistyötä, kun halutaan muutoksia. Konkreettisina esimerkkeinä he nostivat esiin toimet sokerin liikakäytön rajoittamiseksi. Tutkimustuloksissa sokerin liikakulutus näkyy, mutta tutkimukset osoittivat, että kulutustottumusten muuttaminen ei ole yksinkertaista.
Keskusteluissa korostuivat maku ja innovaatiot, jotka tekevät uusista raaka-aineista tutunoloisia ja helppokäyttöisiä. Ruoka ja ruokatottumukset eriarvoisuuden ilmentymisenä nousi myös esille erityisenä haasteena. Ratkaisujen löytäminen on monitieteellinen tehtävä, joka konkretisoituu esimerkiksi digipalveluiden kehittämisessä.
Ruokajärjestelmää käsittelevässä osassa keskustelu keskittyi kotimaisuuteen ja lähiruokaan. Erityisesti eläintuotannon on muututtava globaalisti ja Suomessa kannattaa lisätä kotimaisuutta jo pelkästään yleisen ruokaturvan edistämiseksi. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä – uusia raaka-aineita perustuotannosta, uusia tuotteita elintarviketeollisuudesta, kokeiluja joukkoruokailussa, monipuolisempaa tarjontaa kaupoissa.
Husu-Kallio toi esille, että perinteisille raaka-aineille, kuten silakalle, voidaan luoda edellytyksiä tulla käytetyksi korkean jalostusarvon tuotteissa. Tutkimukselta odotetaan uusien tuotanto- ja kulutusmallien kestävyysarvioita. Samalla tulee rohkeasti etsiä uusia mahdollisuuksia sekä perustuotannossa että järjestelmätason ohjauksen kehittämisessä. Haluttuja muutoksia ei saada aikaan pelkästään hyvällä tahdolla.
Videot tietoiskuista:
Antti Kähäri: Terveellisen ruoan kulutus eri ikäryhmissä ja kohorteissa
Marjut Harjumaa & Harri Oinas-Kukkonen: Digipalvelut elämätapaohjaajina
Anne-Maria Pajari: Miten vaikeaa on käytännössä muuttaa ravintotottumuksia?
Matti Kummu: Globaalista tuontiriippuvuudesta kohti kotimaista ruokasuvereniteettia
Meri Kallasvuo: Mitä kalaa syömme tulevaisuudessa ja mistä sen saamme?
Antti Isokangas: Mitä elintarvikkeita tuotetaan tulevaisuudessa?
T1: Hyvinvoiva ja terve kansalainen
Ennaltaehkäisyä korjaavien palveluiden sijaan
Hyvinvoiva ja terve kansalainen -ratkaisuriihessä päättäjät haastoivat työ- ja terveysohjelmien tutkijat miettimään tutkimuksen vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon. Miten sukupuolten eroja kulttuurin kuluttamisessa ja terveydessä voisi tasoittaa, neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä kysyi. Tähän ei ole helppoa ratkaisua, vastasi Kai Lehikoinen ArtsEqual-hankkeesta. Stereo-tyyppinen poikakulttuuri ei välttämättä ole hyvä ratkaisu. Toimintaa pitäisi suunnitella nuorten omista lähtökohdista käsin.
Jos tukea saisi matalalla kynnyksellä, olisi niihin helpompi ja edullisempi vaikuttaa, sanoi APEX-hankkeen päätutkija Andre Sourander.
Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen esitti, että ennaltaehkäisevä työ ja kulttuurin kuluttaminen pitäisi saada integroitua normaaleihin palveluihin, päiväkotiin ja kouluun. Kun neuvolassa on paikalla perhetyöntekijä, voi perhe saada tukea ennen kuin tilanne kriisiytyy. Mäkisalo-Ropponen totesi, että tällä hetkellä terveyden ja hyvinvoinnin vaikutusten arviointi ei toteudu lainsäädäntötyössä.
Tietoa tarvitaan lisää, hyvä että Strateginen tutkimus on olemassa, totesi Sarlio. Tällä hetkellä vaikutusten arvioimiseksi ei välttämättä ole tarpeeksi näyttöä.
”90 prosenttia päivittäisistä päätöksistä tehdään automaattisesti. Siksi ympäristön ja etenkin työympäristön merkitys ihmisen terveydelle on suuri”, toteaa StopDian päätutkija Jussi Pihlajamäki. Yrityksen kulttuuria ja ilmapiiriä ei meillä hyödynnetä tarpeeksi, vaan keskitytään liikaa yksilöön, muistutti Jaana Laitinen Promo@work-konsortiosta. Kannustava työkulttuuri voi olla merkittävä ihmisen hyvinvoinnin kannalta.
Videot tietoiskuista:
Andre Sourander: Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden varhainen ehkäisy
Karttunen & Lehikoinen: Taiteen prosenttiperiaate hyvinvoinnin vahvistamisessa
Jussi Pihlajamäki: Miten SOTE-uudistus voisi ehkäistä tyypin 2 diabetesta?
Jaana Laitinen: Työpaikkojen keinot terveellisten elintapojen edistämiseksi
T1: Eriarvoistuminen ja osattomuus turvallisuusuhkana
Sessiossa ”Eriarvoistuminen ja osattomuus turvallisuusuhkana” lähdettiin tarkastelemaan eritasoisten turvallisuusuhkien yhteiskunnallisia taustatekijöitä. Sessiossa tarkasteltiin sekä makro- että mikrotasolla yhteiskunnan turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä – yhtäältä niitä tekijöitä jotka yleensä on nähty turvallisuusuhkina ja yhtäältä niitä tekijöitä, joilla yhteiskunnallista turvallisuutta voidaan lisätä. Moderaattorina toimi KasKas-median Liisa Mayow. Session alussa professori Marja Vaarama Promeq –konsortiosta analysoi tutkimustulosten valossa, miten yhteiskunnan hyvä sosiaalinen laatu valtaistaa, osallistaa ja luo yhteenkuuluvuutta. Esitys loi yleisen kehyksen koko sessiolle. Glase –konsortion tutkijat Veera Laine ja Minna Piipponen tarkastelivat nationalismia Venäjällä ja miten venäläinen nationalismi näkyy Suomeen – ennen muuta ’pohjoisen reitin’ kautta tulevien turvapaikanhakijoiden määrissä.
Tutkijatohtori Tytti Steel valotti WeAll –hankkeen tutkimustuloksiin pohjautune, miten kansalaisjärjestöt toimivat ja voisivat toimia maahanmuuttajien polkuna yhteiskuntaan. Etenkin naisten keskeiset tutorjärjestelmät on havaittu vaikuttaviksi, joskin niissäkin on omat ongelmansa. Kaupunkirakenteen sosio-ekonominen ja etninen erilaistuminen ja prosessien mahdollinen turvallisuusulottuvuus oli tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen (Urmi) kohteena. Viimeisen tutkijapuheenvuoron piti professori Minna Ylikännö TITA-konsortioista. Hänen esityksensä porautui siihen, miten viimesijaisen toimeentuloturvan toimimattomuus näkyy luottamuksen rapautumisena ja erilaisissa turvallisuusuhkissa.
Moderaattorin johdolla kansanedustaja Eva Biaudet, alivaltiosihteeri Päivi Nerg ja apulaispormestari Nasima Razmyar ottivat omista näkökulmistaan kantaa ja kommentoivat esityksiä. Eräs kaikkien jakama näkökulma oli asiakaslähtöisyys, joka sekä Päivi Nergin mukaan on vahvasti esillä SOTE-uudistuksessa ja Nasima Razmyarin mukaan myöskin Helsingin kaupungin vahvana pyrkimyksenä. Kaupungin tavoitteena on myöskin vahvasti toimia niin, että eräissä Ruotsin kaupungeissa nähdyt negatiiviset kehityskulut toteutuisi Helsingissä. Eva Biaudet korosti sitä, että poliitikkojen tulee olla sensitiivisiä ihmisten toiveille. Tutkijoiden taholta puolestaan esitettiin huoli siitä, että asiakas- ja ihmislähtöisyys jää pelkäksi kauniiksi julkilausumaksi.
Videot tietoiskuista:
Marja Vaarama: Yhteiskunnan sosiaalinen laatu määrittää hyvinvointia
Veera Laine & Minna Piipponen: Nationalismi, maahanmuuttajat ja Venäjä: Uhka kenelle?
Tytti Steel: Kansalaisjärjestöt maahanmuuttajien polkuna yhteiskuntaan
T2: Ammattilainen tulevaisuuden työelämässä
Osaamisen kehittäminen on kaikkien asia
Niin tutkijoiden kuin esitystä kommentoineiden asiantuntijoidenkin mielestä ammattilaisen rooli tulevaisuuden työelämässä vaatii valmiutta muutoksiin ja oman osaamisen kehittämiseen.
Ammattilainen tulevaisuuden työelämässä -ratkaisuriihessä olivat esillä muun muassa Taidot Työhön -hankkeen tutkimus keskiuralla olevien uravalmennuksesta ja Polkuja työhön -hankkeen tutkimus aikuiskoulutustuen vaikutuksista.
Yritysmaailman näkökulmasta tutkimuksia kommentoineet HR-johtaja Monica Reikko Borenius Asianajotoimistosta ja Caverionin HR-johtaja Annu Karttunen muistuttivat, että osaaminen on yrityksissä strategisesti tärkeä asia, mutta sen kehittämisessä pitää vastuuttaa myös työntekijöitä.
Akavan koulutuspoliittinen asiantuntija Ida Mielityinen otti vertauskohdaksi työterveyshuollon: työntekijän työterveyttä kyllä seurataan säännöllisissä tarkastuksissa, mutta osaamista ei. Akavan tavoitteena onkin, että uran aikana tehtäisiin 10-15 vuoden välein ”minitutkintoja” osaamisen päivittämiseksi.
SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila totesi, että naisten, toimihenkilöammattien ja julkisen sektorin yliedustus aikuiskoulutustuen käyttäjissä ei tule yllätyksenä. Hän muistutti, että osaamisen kehittämiseen on tuotava ratkaisuja, joihin myös vuorotyötä tekevät ja mahdollisesti huonoilla koulumuistoilla varustettukin voivat tarttua.
Videot tietoiskuista:
Merja Kauhanen: Työn murroksen vaikutukset yksilölle
Vuokko Niiranen: Osaaminen, johtaminen ja päätöksenteko sosiaali- ja terveysalan murroksessa
Salla Toppinen-Tanner: Tulevaisuuden ammattilainen kehittää osaamistaan kaiken ikää
Antti Kauhanen: Aikuiskoulutustuen vaikutus kouluttautumiseen, ammatinvaihtoon ja tuloihin.
M. Karjalainen & C. Niemistö: Tasa-arvoinen hyvinvointi: työn ja muun elämän hämärtyvät rajat
T2: Alustatalous ja automaatio - miten työ muuttuu, miten turvaamme hyvinvoinnin?
Kansallisen tason toimilla merkitystä globaalissa alustataloudessa
Alustatalous ja automatisaatio -ratkaisuriihessä keskusteltiin siitä, miten työ muuttuu alustojen ja automaation myötä ja miten turvaamme hyvinvoinnin muuttuvassa ympäristössä. Anne Kovalainen SWIPE-hankkeesta ja Kirsimarja Blomqvist DDI-hankkeesta nostivat esille asiantuntijapalveluiden markkinoiden siirtymisen alustoille. Palvelualojen työantajat Palta ry:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Jari Konttisen mukaan alustojen hyödyntäminen on suomalaisissa yrityksissä kuitenkin vielä aika vähäistä.
Ratkaisuriihen osallistujat uskoivat kansallisen tason toimilla olevan merkitystä globaalissa alustataloudessa, vaikkakin Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osaston johtaja Olli Koski totesi kansallisten viranomaisten toimivallan ja lainsäätäjän roolin olevan kovin rajallinen. Anne Kovalainen esitti, että menestykseen globaaleilla alustoilla vaikuttaa paljolti se, miten suomalainen koulutuspolitiikka järjestetään ottamaan huomioon globaalit muutokset ja uudet työelämän vaatimukset. Kirsi-Marja Blomqvist lisäsi, että yksilötason osaamisen kehittämisen lisäksi yritysten tulisi oppia käyttämään alustoja; kilpailuetu globaaleilla digitaalisilla alustoilla ei synny teknologioista vaan toimintatapojen ja osaamisen kehittämisen kautta.
Matti Tuomala WIP -hankkeesta nosti esille alustatalouteen liittyvän tuloerojen kasvun ja painotti, että on tärkeää löytää keinoja kääntää tämä kehityskulku ja tasata tuloeroja. Mikko Dufva PVN-hankkeesta korosti, että arvonluonnin lisäksi alustataloudessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten saatu lisäarvo jakautuu.
Keskustelijoiden mielestä verkostotalouden mekanismeihin liittyvä alustayritysten monopolisoitumistendenssi on ongelmallinen: markkinatalous alustataloudessa ei toimi ilman selkeitä pelisääntöjä ja tähän liittyvää sääntelyä. Mahdollisiksi keinoiksi hillitä teknologiajättiläisten monopolivoimaa ja siihen liittyviä haittoja esitettiin muun muassa globaalien yritysten pilkkomista, verotuksellisia keinoja ja sääntelyä globaalitasolla.
Videot tietoiskuista:
Anne Kovalainen: Fiksu työ alustataloudessa
Kirsimarja Blomqvist: Nopeat asiantuntijatiimit digitaalisilla innovaatioalustoilla
Marketta Niemelä: Miten turvataan ihmislähtöinen teknologiakehitys hyvinvointipalveluissa?
Matti Tuomala: Automaatio ja eriarvoisuus
Mikko Duvfa: Hyvinvointivaltion ja työn tulevaisuus alustataloudessa
T2: Koulutus- ja työllisyyspolitiikka maahanmuuttajien kotoutumisen edistäjinä
Maahanmuuttajat nopeasti koulutus-, työllistymis- ja yrittäjyyspoluille
Ratkaisuriihessä Koulutus- ja työllisyyspolitiikka maahanmuuttajien kotoutumisen edistäjinä todettiin, että maahanmuuttajat on ohjattava nopeasti koulutus-, työllistymis- ja yrittäjyyspoluille. Maahanmuuton alkuvaiheessa kotoutumisen motivaatio on korkealla, mutta koska sopeutumiseen vaikuttavat henkilökohtaiset kulttuurisidonnaisuudet, ovat omankieliset vertaistukiryhmät tärkeitä.
Keskustelijoiden mukaan olisi rohkaistava maahanmuuttajanaisten kouluttautumista ja työllistymistä kulttuureissa, joissa naiset ja miehet eivät ole tasa-arvoisia. Tämä saattaisi lieventää kulttuurijännitteitä yleisemminkin.
Yksilökeskeisestä kotoutumisesta on nyt siirrytty perhelähtöiseen kotoutumiseen vanhempien kasvattaja-aseman tukemiseksi maahanmuuttajaperheissä. Kotoutumissuunnitelmia räätälöidään nykyisin kumppanuuspohjalta tiivistämällä yhteistyötä oppilaitosten ja TE-keskusten kesken maahanmuuttajanuorten vahvuuksien tunnistamiseksi. Yhteiskuntakummi-malli voisi auttaa maahanmuuttajia löytämään tiensä julkisten palvelujen piiriin.
Videot tietoiskuista:
Hanna Pesola: Vanhempien kotoutumissuunnitelmat vaikuttavat lasten koulutusvalintaan
Eeva Puumala: Nuorten maahanmuuttajien osallisuudenmuodostuminen ja sen haasteet
Markku T. Jahnukainen: Tuki, ohjaus ja maahanmuuttajataustaisten nuorten osallisuus
Anu Yijälä & Tiina Luoma: Työ hyvinvoinnin ja uuteen kulttuuriin sopeutumisen perustana
Satu Aaltonen: Maahanmuuttajien yrittäjyyden edellytykset ja haasteet
T2: Millaisia ovat tulevaisuuden hyvinvoivat kaupungit?
Kestävä kaupunkisuunnittelu ketterää ja asukaslähtöistä
Ratkaisuriihessä Tulevaisuuden hyvinvoivat kaupungit todettiin, että kaupungistuminen ei ole itseisarvo eivätkä syrjäseudut saa jäädä marginaaliin. Mutta vaikka kaupungistuminen kasvattaa alueellista epätasa-arvoa, on innovaatioiden keskittyminen väistämätöntä, sillä innovaatiot syntyvät usein ”törmäyksestä”.
Mutta riittääkö Suomen väkiluku tuottamaan metropolia, vai syntyykö tänne pikemmin metropolikylien ryppäitä? Tulevaisuuden kaupungistumispoluille on vaihtoehtoisia skenaarioita, mutta yhteistä kestävälle kaupunkisuunnittelulle on ketteryys ja asukaslähtöisyys. Hyvä kaupunki on toimintojen mahdollistaja, kannustava alusta innovaatioiden ja hyvinvoinnin edistämiselle.
Kaupunkilaisten omaehtoinen osallistuminen lisääntyy kaupunginosien, korttelien, palvelujen sijoittamisen ja työtilojen suunnittelussa. Tätä kautta synnytetään hyvinvointia tukevaa diversiteettiä ja draivia. Keskustelijoiden mielestä hyvässä kaupungissa on monenlaisia elämisen tapoja vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Videot tietoiskuista:
Martti Mäntylä: Pitääkö alueellista eriarvoistumista ylipäätään estää?
Maarit Alasuutari: Tasa-arvo ja varhaisvuosien kunnalliset palvelut
Aleksi Neuvonen: Suomen kaupungistumisen skenaariot
Elina Alatalo: Joustavat asukaslähtöiset työtilaratkaisut
R. Mäntysalo: Miten hallinto- & lakireformeilla edistetään seutujen strategista kehittämistä?
Keskustelijoiden puheenvuorot:
Hankkeiden juliste-esittelyt
Teema 1: Turvallinen, joustava ja uudistuva yhteiskunta
- APEX: Perheiden varhainen tuki. Voimaperheet - tutkimuksesta implementaatioon (pdf)
- ArtsEqual: Taiteen prosenttiperiaate kansalaisten hyvinvoinnin vahvistamisessa (pdf)
- BDCD Energia: Onnistuneilla kehitysaskelilla energiajärjestelmän muutokseen (pdf)
- CloseLoop: Tiedon jakaminen ja yhteistyö kiertotalouden alueellisina voimavaroina (pdf)
- COMBAT: Pistepilviekosysteemi päätösten perusteena (pdf)
- DDI: Vallankumouksen vauhti kiihtyy (pdf)
- EL-TRAN: Mitä täytyy tietää energiamurroksesta muualla? (pdf)
- FORBIO: Eihän puita saa tappaa! – kiertobiotaloustrategia myös kaupunkilaisille (pdf)
- GLASE: Raja aukeaa - railona vai siltana? Rajojen merkitys voi muuttua nopeasti (pdf)
- Promeq: Osallisuus vahvistaa hyvinvointia (pdf)
- Promo@Work: Lähigrillillä vai terveelliset eväät – työpaikoilla on keinoja edistää terveyttä (pdf)
- ScenoProt: Tulevaisuuden ruokaa yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi (pdf)
- Smart Energy Transition (SET): Energiamurrosareenasta kunnianhimoisia energia- ja ilmastotoimia Suomeen vuosille 2018 - 2030 (pdf)
- SmartSea: Sinisen kasvun mahdollisuudet ja haasteet Pohjanlahdella (pdf)
- StopDia: Pysäytetään tyypin 2 diabetes digiratkaisuin ja ryhmän voimalla (pdf)
- TITA: Kalaa, kasviksia vai sokeria? (pdf)
- WeAll: Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää (pdf)
- Winland: Suomen energiaturvallisuuden ja ruokaturvan kytkökset (pdf)
Teema 2: Täysivaltainen kestävä kansalaisuus
- BEMINE: Kaupunkiseutujen strateginen kehittämisloikka - Suunnittelujärjestelmien uudistamisella kannustimia yhteistyöhön (pdf)
- ChildCare: Miten lastenhoidon ratkaisuja saa perustella? (pdf)
- COPE: Osaaminen, johtaminen ja päätöksenteko sote-alan murroksessa - Uusia palveluja, uusia yhteistyön tapoja, uusia toimintaorganisaatioita (pdf)
- DAC: Tulevaisuuden superkortteli (pdf)
- Oma Linja: Vanhempien kotoutumissuunnitelmat vaikuttavat lasten koulutusvalintaan (pdf)
- Polkuja työhön: Osaamisen tunnistamisen ja kehittämisen merkitys työelämäpoluilla (pdf)
- ROSE: Robotit hoitotyössä (pdf)
- SWiPE: Asiantuntijatyö digitalisaation muutospaineissa (pdf)
- Taidot Työhön: Valmennuksesta tukea työuran hallintaan (pdf)
- URMI: Paperittomat - maahanmuuton pieni suuri haaste (pdf)
- WIP: Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka (pdf)
