Seppo Ylä-Herttualalle tieteen akateemikon arvonimi

Professori Maarit Karppinen, professori Martti Nissinen ja professori Seppo Ylä-Herttuala ovat uusia tieteen akateemikoita. Tasavallan presidentti Alexander Stubb myönsi heille akateemikon arvonimen presidentin esittelyssä tänään 9.10.2026.

Professori Maarit Karppisen ala on epäorgaaninen kemia, professori Martti Nissisen teologia ja professori Seppo Ylä-Herttualan molekyylilääketiede. Kaikki arvonimen saajat ovat erittäin ansioituneita tieteenharjoittajia, jotka ovat tehneet uraauurtavaa työtä tutkimusalueillaan. Heidän työllään on myös monimuotoista laajempaa merkitystä sekä vaikuttavuutta.

Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen Suomen Akatemian esityksestä.

Geeniterapian uranuurtaja

Professori Seppo Ylä-Herttuala on suomalainen lääketieteen tutkija ja kansainvälisesti arvostettu molekyylilääketieteen sekä geeniterapian uranuurtaja. Hän on ollut keskeinen vaikuttaja suomalaisen biolääketieteen sekä geeniterapiatutkimuksen kehityksessä.

Ylä-Herttuala tunnetaan erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien molekulaaristen mekanismien tutkimuksesta, uusien geeninsiirtomenetelmien kehittämisestä sekä perustutkimuksen menestyksekkäästä siirtämisestä kliinisiin sovelluksiin. Hänen tutkimusryhmänsä työ on johtanut useisiin kansainvälisesti merkittäviin geeniterapian kliinisiin tutkimuksiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Ylä-Herttualan tutkimus on ollut poikkeuksellisen vaikuttavaa sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti. Hän on ollut avainroolissa teollisen mittakaavan geenilääketuotannon kehittämisessä, mikä on mahdollistanut geenihoidot tuhansille potilaille ja luonut Suomeen uuden teollisuudenalan. Hän on myös tehnyt geenihoitoja tunnetuksi suurelle yleisölle. 

Ylä-Herttualan mukaan tutkimustulosten ja keksintöjen saaminen kliiniseen käyttöön edellyttää pitkäjänteisyyttä ja tiivistä yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa. ”Lisäksi tarvitaan aimo annos luovuutta, rohkeutta ja kykyä sietää ja selättää moninaiset, usein ennalta arvaamattomat ongelmat ja haasteet matkalla lopullisen tavoitteeseen. Minulla tämä on ollut geenilääkkeen saaminen viranomaisten hyväksymäksi ja lopulta kliiniseen käyttöön potilaiden hyödyksi”, Ylä-Herttuala kuvaa.

Hänen mukaansa pitkän tutkimustyön tuloksena geeninsiirtomenetelmät on saatu kehitettyä nyt siihen pisteeseen, että hoitojen laajamittainen soveltaminen eri sairauksien hoitoon on tullut mahdolliseksi.

”Odotankin, että lähivuosina saamme markkinoille useita periaatteeltaan aivan uudenlaisia geeniterapioita vaikeiden sairauksien hoitoon. Suomella on tässä kehityksessä erittäin vahva kansainvälinen asema pitkän pioneerityömme ansiosta, joka alkoi jo 1990-luvulla maailman ensimmäisestä adenovirusvälitteisestä geeninsiirrosta ihmisen verisuoniin.”  

Ylä-Herttuala on saanut tutkimukselleen huomattavaa kansainvälistä rahoitusta, mukaan lukien useita Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) Advanced Grant -apurahoja sekä Suomen Akatemian huippuyksikkö- ja lippulaivarahoituksia. Hän toimii Suomen Akatemian GeneCellNano-lippulaivan johtajana ja on ollut useissa merkittävissä kansainvälisissä luottamustehtävissä.

Akateemikoiden henkilökuvat ovat Suomen Akatemian aineistopankissa ja ne ovat median käytettävissä.

Tutustu tieteen akateemikoihin: Tieteen akateemikot - Suomen Akatemia