Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen akatemiatutkijat ja akatemiahankkeet on valittu

10.6.2026

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on valinnut 61 uutta akatemiatutkijaa. Lisäksi toimikunta myönsi rahoitusta 76 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 103 osahanketta. Toimikunta osoittaa akatemiatutkijoille yhteensä noin 41 miljoonan ja akatemiahankkeille noin 53 miljoonan euron rahoituksen. Akatemian vuonna 2026 myöntämästä tutkimusrahoituksesta yli puolet kohdistuu pitkäjänteisesti uusia rohkeita tutkimusideoita tukevaan Kipinä-rahoitukseen.

Sekä akatemiatutkija- että akatemiahankerahoitus myönnetään neljäksi vuodeksi. Myönnettävä rahoitus ohjataan tutkimusorganisaatioille, jotka hallinnoivat rahoituksen käyttöä ja vastaavat rahoituksen ehtojen noudattamisesta. Suomen Akatemia seuraa rahoittamansa tutkimuksen vaikuttavuutta.

Tänä vuonna sekä akatemiatutkijan tehtävän että akatemiahankkeen rahoituksen sai noin 14 prosenttia hakijoista. Vertaisarvioinnissa arvosteluasteikon korkeimpia kokonaisarvosanoja 6 tai 5 saaneista akatemiahankkeista pystyttiin rahoittamaan vain noin neljäsosa ja akatemiatutkijoista 31 prosenttia, eli useita erinomaiseksi arvioituja hakemuksia jäi rahoittamatta. LT-toimikunnalle osoitettuja hakemuksia arvioitiin yhteensä 29 arviointipaneelissa. Toimikunta tukee edustamiaan tieteenaloja monialaisesti.

Akatemiatutkijan tehtävät

Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu nuorelle, nopeasti urallaan edenneelle ja kansainvälisesti verkostoituneelle tutkijalle, joka tekee tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta. Rahoitusta voi käyttää joustavasti tutkimuksen tarpeiden mukaisesti, muun muassa akatemiatutkijan omaan palkkaan, tutkimusryhmän palkkaamiseen sekä muihin tutkimuskuluihin. Tehtävään myönnetty rahoitus oli tänä vuonna keskimäärin noin 677 000 euroa.

Toimikunta päätyi rahoittamaan akatemiatutkijan tehtäviä aiempaa suuremmalla osuudella, minkä seurauksena akatemiatutkijarahoitusmuodon läpimenoprosentti saatiin nostettua akatemiahankkeiden tasolle. Tänäkin vuonna uudet LT-alojen akatemiatutkijan tehtävät jakautuvat eri uravaiheissa oleville tutkijoille. ”Etenkin naishakijoilta saatiin erinomaiseksi arvioituja hakemuksia, ja heidän osuutensa rahoitetuissa onkin suurempi kuin hakijoissa”, LT-toimikunnan puheenjohtaja, professori Kalle-Antti Suominen kertoo.

Akatemiahankkeet

Akatemiahankerahoituksen tarkoituksena on edistää suomalaisen tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta ja parantaa tutkimuksen laatua sekä tieteellistä ja muuta vaikuttavuutta. Tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa. Akatemiahankkeissa tuetaan tutkimuksen uudistamista ja vahvistetaan tulevaisuuden tutkimusosaamista myös tohtorikoulutukseen suunnatulla lisärahoituksella.

Vaikka kilpailu akatemiahankerahoituksesta oli äärimmäisen kova, LT-toimikunta pystyy rahoittamaan hankkeita kattavasti eri tieteenaloille. Erityisesti toimikuntaa ilahduttaa se, että tutkijat ovat omaksuneet koneoppimisen käytön tutkimuksen teossa, ja se on nykyään yksi työkaluista.

Tänä vuonna hakemiseen liittyi myös kiinteästi tutkimuksen turvallisuuden itsearviointi sekä tarvittaessa riskienhallintasuunnitelman laatiminen. ”Vastuullisen tieteen näkökulmat ja tutkimuksen turvallisuus oli huomioitu suuressa osassa hakemuksia, mutta kannustan tutkijoita tarkastelemaan niitä tulevissa hauissa vielä konkreettisemmalla tasolla”, Suominen toteaa.

Akatemiahankkeen rahoitus käytetään tutkimusryhmän palkkaamiseen ja muihin tutkimuskuluihin. Rahoitettujen hankkeiden vastuullisten johtajien joukossa on eri uravaiheissa olevia tutkijoita.

Suomen Akatemian hallitus päätti 3.6.2026 hakutauon käyttöön ottamisesta ja hakukelpoisuuden rajaamisesta akatemiahankehauissa. Akatemiahankehaun 2026 tulokset eivät vaikuta hakutaukoon.