Akatemiatutkijat ja akatemiahankkeet valittu kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen aloille

12.6.2026

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) on valinnut 42 uutta akatemiatutkijaa. Lisäksi rahoitus myönnettiin 59 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 74 osahanketta.

KY-toimikunta osoittaa akatemiatutkijoille yhteensä noin 27 miljoonan ja akatemiahankkeille noin 38 miljoonan euron rahoituksen. Akatemian vuonna 2026 myöntämästä tutkimusrahoituksesta yli puolet kohdistuu pitkäjänteisesti uusia rohkeita tutkimusideoita tukevaan Kipinä-rahoitukseen.

Sekä akatemiatutkija- että akatemiahankerahoitus myönnetään neljäksi vuodeksi. Myönnettävä rahoitus ohjataan tutkimusorganisaatioille, jotka palkkaavat tutkimushenkilöstön ja vastaavat rahoituksen käytöstä. Suomen Akatemia seuraa rahoittamansa tutkimuksen vaikuttavuutta.

KY-toimikunnalle osoitettujen hakemusten määrä kasvoi selvästi viime vuodesta, ja kasvua oli erityisesti akatemiatutkijan tehtävän hakemuksissa. Toimikunta perusti päätöksensä hakemusten tieteelliseen arviointiin ja arviointipaneelien tekemään paremmuusjärjestykseen. Lisäksi toimikunta otti harkinnassaan huomioon hakemusten kokonaisuuden suhteessa haun tavoitteisiin sekä pyrki edistämään tiedettä monialaisesti. Akatemiatutkijan tehtävän rahoituksen sai noin 10 prosenttia ja akatemiahankerahoituksen noin 10,5 prosenttia hakijoista.

KY-tutkimusalojen hakemuksia käsiteltiin yhteensä 19 kansainvälisten asiantuntijoiden muodostamassa arviointipaneelissa. Useat arviointipaneelit olivat monitieteisiä, kuten ovat myös monet rahoitetuista tutkimushankkeista.

Toimikunnan puheenjohtajan, professori Aini Linjakummun mukaan arviointipaneelit pitivät suomalaista kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimusta kansainvälisesti laadukkaana. Suomalaiset tutkijat tuottavat merkittävää perustutkimusta sekä tutkimusta, joka tarttuu ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin, ongelmiin ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin.

Akatemiatutkijan tehtävät

Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu nuorelle, nopeasti urallaan edenneelle ja kansainvälisesti verkostoituneelle tutkijalle, joka tekee tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta.

Toimikunnan näkemyksen mukaan akatemiatutkijan tehtävän hakemusten yleinen taso oli korkea, ja parhaat hakemukset olivat monin tavoin erittäin laadukkaita. Hakemuksissa näkyivät uudenlaiset menetelmät, ajankohtaiset yhteiskunnalliset kysymykset, ratkaisukeskeinen tutkimusote ja pyrkimys akateemista maailmaa laajempaan vuoropuheluun ja vaikutukseen.

Akatemiatutkijan tehtävän rahoitusta voi käyttää joustavasti tutkimuksen tarpeiden mukaisesti, muun muassa akatemiatutkijan omaan palkkaan, tutkimusryhmän palkkaamiseen sekä muihin tutkimuskuluihin. Vaikka rahoitus mahdollistaa usean tutkijan palkkaamisen hankkeeseen, toimikunta piti tärkeänä rahoittaa myös hankekooltaan pienempiä, yhden tutkijan hankkeita.

Akatemiahankkeet

Akatemiahankkeiden rahoitusmuodolla edistetään tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta. Tavoitteena on kansainvälisesti mahdollisimman korkean tieteellisen tason tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa. Akatemiahankkeissa tuetaan tutkimuksen uudistamista ja vahvistetaan tulevaisuuden tutkimusosaamista myös tohtorikoulutukseen suunnatulla lisärahoituksella.

KY-toimikunta piti tämän vuoden kärkihakemusten joukkoa monipuolisena. Tutkimusaiheiden kirjo oli laaja, myös yksittäisten tutkimusalojen sisällä. Akatemiatutkijahakemusten tavoin tutkimussuunnitelmat kiinnittyivät vahvasti yhteiskuntaan ja sen haasteisiin. Uutta olivat aiempaa laadukkaammat monitieteiset tutkimusasetelmat ja -metodit. Monipuolisuus kuvaa hyvin myös rahoituksen saajien uravaihetta: rahoitettujen joukossa on yhtä lailla kokeneita tieteentekijöitä kuin ensimmäistä tutkimusryhmäänsä johtavia tutkijoita.

Akatemia varasi tohtorikoulutuksen vahvistamiseen akatemiahankkeissa yhteensä 44 miljoonan euron lisärahoituksen. KY-toimikunnan tekemissä akatemiahankkeiden rahoituspäätöksissä tohtorikoulutuksen rahoitus kasvoi aiempiin vuosiin verrattuna ja nousi 10,4 miljoonaan euroon.

Suomen Akatemian hallitus päätti 3.6.2026 hakutauon käyttöön ottamisesta ja hakukelpoisuuden rajaamisesta akatemiahankehauissa. Akatemiahankehaun 2026 tulokset eivät vaikuta hakutaukoon.