Vastauksia julkisuudessa usein kysyttyihin kysymyksiin Suomen Akatemiasta ja tutkimusrahoituksesta
Rahoitusta ei saa yksittäinen tutkija, vaan rahoitus myönnetään tutkijan organisaatiolle, esim. yliopistolle. Hanke laskuttaa Akatemiaa toteutuneisiin kuluihin perustuen. Suurin menoerä on yleensä tutkimusryhmän jäsenten palkat.
Keskimääräinen hankerahoitus neljälle vuodelle on noin 500 000 euroa. Tästä organisaatiolle menee 35–40 prosenttia, jolla maksetaan esimerkiksi tila-, tietojärjestelmä- ja hallintokuluja.
Kaikki Akatemian rahoitustoiminta perustuu ulkoiseen, kansainväliseen vertaisarviointiin. Tämä tarkoittaa sitä, että riippumattomat ja globaalisti erinomaisiksi tunnustetut tutkijat esittävät vertaisarvionsa. Näin rahoitukseen valikoituu kilpailukykyisin tutkimus.
Rahoituksen myöntämisestä päättävät Suomen tutkijakunnan jäsenistä koostuvat luottamuselimet. Jäsenet ovat Suomessa toimivia, eri alojen arvostettuja tutkijoita.
Lue lisää: Akatemia lyhyesti.
Akatemian lakisääteinen tehtävä on edistää kaikkia tieteenaloja ja parantaa tutkimustyön edellytyksiä.
Rahoitamme tutkimusta avoimeen kilpailuun ja riippumattomaan tieteelliseen arviointiin perustuen. Kaikki rahoittamamme tutkimushankkeet ovat läpikäyneet tarkan arviointiseulan. Tutkimusideoiden vapaa kilpailu ja harkittu tieteellinen riskinotto lujittavat Suomessa tehtävän tutkimuksen monipuolisuutta, monialaisuutta ja vaikuttavuutta.
Voit tutustua rahoittamiimme tutkimushankkeisiin tiedejatutkimus.fi-portaalissa.
Innovaatioiden syntyyn vaikuttavat myös sattuma ja oikea ajoitus. Siksi on strategisesti tärkeää, että riittävän suuri osa tutkimusrahoituksesta jaetaan vapaan kilpailun perusteella. Emme voi tänään tietää, mistä huomisen tieteelliset läpimurrot syntyvät tai millaista tietoa tarvitaan tulevaisuuden kaupallisten ja yhteiskunnallisten innovaatioiden mahdollistamiseksi.
Tieteen vapaus on sitä, että tutkija saa valita tutkimuskohteensa ja -menetelmänsä. Tieteen vapaus on myös perustuslaillinen oikeus, jota on tärkeä vaalia. Demokratia ja tiede perustuvat samoille arvoille eli vapaudelle ajatella, kokoontua, puhua ja kirjoittaa.
Vuonna 2024 kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan rahoitus oli yhteensä n. 58 milj. €, joka vastasi noin 12 % osuutta Akatemian kaikesta tutkimusrahoituksesta vuonna 2024.
Maailman ongelmat eivät rajaudu tieteenalojen mukaan eikä talous kasva ilman tietoa yhteiskuntien ja ihmisten käyttäytymisestä. Kaupalliseen menestykseen tarvitaan teknologisten innovaatioiden lisäksi ymmärrystä kulttuurista, muun muassa kuluttajakäyttäytymisestä, palvelumuotoilusta ja markkinoinnista. Yhteiskunnallisen ja humanistisen tutkimuksen rahoittaminen on tärkeää ja välttämätöntä. Meillä ei olisi esimerkiksi tekoälyä ilman kielen- tai filosofian tutkimusta.
Julkisuudessa on kohdistettu nimenomaan sukupuolentutkimukseen kohdistuvaa kritiikkiä. Sukupuolentutkimuksen kautta saamme tietoa siitä, miten sukupuoli ja muut henkilöön liittyvät ominaisuudet vaikuttavat tapaamme hahmottaa maailmaa sekä jäsentää yhteiskuntaa ja sen valtarakenteita.
Yhteiskuntatieteellinen ja humanistinen tutkimus voi jollekin näyttäytyä ideologisena jo pelkästään aihevalintansa perusteella. Laadukkaaseen tutkimukseen kuuluu aina se, että tutkimuksen lähtökohdat, kuten käytetyt teoriat ja tutkimusmenetelmät, tuodaan esiin ja selitetään. Tutkimuksen arvon määrittelee se, miten tutkimus on toteutettu eli noudatetaanko siinä kyseisen tieteenalan tieteellisiä menetelmiä ja tieteen sisäisiä, tiedeyhteisön yhdessä kehittämiä ja hyväksymiä toimintaperiaatteita.
Akatemian tutkimusrahoitus jakautuu kolmeen kokonaisuuteen eli rahoituskoriin (v. 2024 rahoitusosuudet prosentteina sulkeissa, kokonaisrahoitus 488 milj. €):
- Kipinä-rahoituksella tuemme parhaimpia tiedeyhteisöstä kumpuavia uusia tutkimusideoita (48 %).
- Ahjo-rahoituksella rakennamme tieteen kärjille parhaat mahdollisuudet kehittyä maailmanluokan tutkimukseksi tai vahvistaa asemaansa sellaisina. Ahjo-rahoituksella vahvistamme kilpailukykyisimpiä tutkimusympäristöjä ja -infrastruktuureja (28 %).
- Käänne-rahoituksella syntyy tutkittua tietoa, jolla ratkaistaan yhdessä yhteiskunnan haasteita. Käänne-rahoituksella edistämme pitkäjänteisesti uusia ideoita, joista kasvaa tulevaisuuden tieteen kärkiä ja huippuosaajia. Käänne-rahoituksella ratkaistaan yhdessä yhteiskunnan haasteita eri sektoreiden tarpeista lähtien (15 %).
Kipinä-rahoituksesta päättävät kolme toimikuntaa: biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan osuus on ollut viime vuosina n. 26 %, luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan osuus n. 38 % ja biotieteiden ja terveyden tutkimuksen toimikunnan n. 36 %.
Tutkimus vaikuttaa monin eri tavoin tieteenalasta ja tutkimusorganisaation tehtävistä riippuen. Sen vaikutukset voidaan nähdä yleensä pidemmän ajan kuluessa. Tiede on kestävän hyvinvoinnin ja vaurauden rakentaja, ja tieteellinen tieto parantaa ihmisten elintasoa sekä elämänlaatua. Tiedettä hyödynnetään päätöksenteon tukena, käytäntöjen kehittäjänä sekä opetuksen pohjana. Tieteellä on myös itseisarvonsa sivistyksen perustana.
Akatemian rahoittama tutkimus on julkaisujen tieteellisen vaikuttavuuden perusteella mitattuna keskimäärin vaikuttavampaa kuin muu Suomessa tehtävä tutkimus (ks. tarkemmin Suomen Akatemian tietokartoista: Akatemian rahoituksen vaikuttavuus). Rahoittamiltamme hankkeilta edellytämme, että tutkimusten tulokset ovat vapaasti kaikkien luettavissa.
Akatemian eri rahoitusmuodoilla on erilaisia vaikuttavuustavoitteita. Esimerkiksi akatemiahankkeet edistävät tutkimuksen laatua, tieteellistä ja muuta vaikuttavuutta, tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta. Tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa.
Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu urallaan nopeasti edenneiden nuorten tutkijoiden tukemiseksi. Akatemiatutkijat tekevät tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta.
Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) puolestaan rahoittaa strategista tutkimusta, jolla haetaan ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin yhdessä tiedonhyödyntäjien, kuten päättäjien ja päätöksenteon valmistelijoiden kanssa.
Tutkimus tuottaa monenlaista hyötyä. Toisinaan suoran hyödyn, kuten taloudellisen hyödyn, todentaminen on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta. Tällainenkin tutkimus on silti osa tulevien tutkimusten tietopohjaa ja lisääntyvää osaamista. Vaikka emme nyt osaisi tunnistaa jonkin tutkimuksen merkitystä, sillä voi olla ratkaisevan tärkeä merkitys tulevaisuudessa.
Tieto on kumulatiivista: ymmärrys ja tieto lisääntyvät tutkimus tutkimukselta. Yksittäinen tutkimushanke tai -tulos johtaa erittäin harvoin tieteelliseen tai taloudelliseen läpimurtoon tai kaupalliseen innovaatioon. Merkittäväkään tutkimushanke ei yleensä yksin tuo ratkaisua monimutkaiseen yhteiskunnalliseen haasteeseen. Tähän tarvitaan useista ja monialaisista tutkimushankkeista kertyvää tietoa.
Osa tutkimuksen aikaan saamista hyödyistä on taloudellisesti mitattavia, osa ei. Tämä kuuluu tieteen luonteeseen. Tutkimus vaikuttaa tieteenalasta ja tutkimusorganisaation tehtävistä riippuen monin eri tavoin – ja pääsääntöisesti pidemmän ajan kuluessa.
Sen lisäksi, että tutkimuksella lisätään tieteellistä tietoa ja ymmärrystä, tutkimus tuottaa korkeatasoista tietoa päätöksenteon tueksi, innovaatioita yritysten ja yhteiskunnan käyttöön, osaamista ja osaajia, ymmärrystä ja kykyä soveltaa uutta tietoa, valmiuksia toimia kriisitilanteissa sekä yhteistyötä eri alojen välillä.
Akatemian rahoittamien hankkeiden tutkimusraporteista saadaan hankekohtaiset tulokset. Vaikuttavuus suurempina kokonaisuuksina löytyy tietokartoistamme, joita edelleen kehitetään.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa tutkimuksella on perustavan laatuinen merkitys, sillä ilman uusia ja rohkeita ideoita ei ole kehitettävää eikä innovoitavaa. Korkeatasoisimman tieteen rahoitus on Suomelle välttämätön strateginen valinta, sillä globaalissa osaamis- ja innovaatiokilpailussa rima on korkealla.
Akatemia mahdollistaa parhaan tutkimuksen ja osaamisen siirtymisen yhteiskuntaan. Toimeenpanemme tutkimus- ja kehittämisrahoituksen (T&K) kansallisia linjauksia monipuolisella ja monialaisella rahoituskokonaisuudella.
Akatemian kautta T&K-lisärahoitusta on tähän mennessä osoitettu 155 miljoonaa euroa (vuodet 2024–2025). Suuntaamme kasvavaa T&K-rahoitusta yhteistyön ja tutkimustulosten hyödyntämisen edistämiseen muun muassa tutkimuksen lippulaivojen, tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien suunnattujen tutkimusohjelmien kautta. Lisäksi vahvistamme TKI-toiminnan perustaa ja kasvatamme uutta osaamista.
Vuonna 2024 rahoitimme tutkimusta yhteensä 543 miljoonalla eurolla (sis. strategisen tutkimuksen neuvoston osuuden n. 55 milj. euroa), ja rahoituksellamme katettiin noin 3 500 henkilötyövuoden kustannukset suomalaisissa tutkimusorganisaatioissa.
Ensisijaisesti Akatemian rahoittamien hankkeiden tutkimustuloksista eli uudesta tiedosta viestivät tutkijat, hankkeet ja tutkimusten suorituspaikat. Akatemian tavoitteena on kehittää raportointia siten, että saamme tietoa rahoittamamme tutkimuksen vaikuttavuudesta. Tuloksia rahoittajan näkökulmasta ovat esimerkiksi julkaisut, tutkinnot, verkostotapaamiset, vierailut Suomesta ja Suomeen, luottamushenkilönä toimiminen tai vaikkapa mediaesiintymiset.
Tietoa rahoittamamme tutkimuksen vaikuttavuudesta löytyy mm. seuraavilta verkkosivuilta:
- Tietokartat
- Tietokarttatyökalulla voit tarkastella rahoituksen ja vaikuttavuuden tilastoja.
- Tietokartoissa esitetään keskeisiä tietoja Akatemian ja strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimusrahoituksesta.
- Tiedejatutkimus.fi-palvelu
- tarjoaa laajasti tietoa Suomessa tehdystä tutkimuksesta, esim. tiede- ja tutkimusuutiset, rahoitettujen tutkimushankkeiden ja julkaisujen perustiedot, tutkijaprofiilit ja tilastotietoja
- ratkaisujatieteesta.fi
- nostaa esiin tutkimukseen perustuvia ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin
- esittelee strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman tutkimuksen tuloksia
- tietysti.fi
- tarjoaa nostoja Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta.
Rahoituspäätökset tehdään luottamushenkilöistä koostuvissa elimissä asiantuntijalausuntoihin perustuen. Akatemia ei voi julkaista rahoituspäätösten yksityiskohtaisia perusteluja, koska tutkimussuunnitelmat ovat lain mukaan salassa pidettäviä.
Tutkimussuunnitelman salassa pitäminen suojaa tutkijaa ja hänen tutkimusideaansa. Tutkimussuunnitelmat sisältävät arvokasta tietoa, joka tullessaan julkiseksi ennen aikojaan voi vahingoittaa tutkijan oikeuksia ja hankaloittaa tutkimuksen hyödyntämistä kaupallisesti.
Hakemuksille annetut arviointilausunnot ovat luottamuksellisia asiakirjoja. Arviointilausunnoissa on tutkimussuunnitelmaan perustuvaa sisältöä, ja siksi niitä ei luovuteta muille kuin hakijoille.
Lisätietoa arvioinnista ja päätöksenteosta sekä arvioitsijoista sekä tutkimussuunnitelmista, arviointilausunnoista ja julkisuuslaista.
Julkisten varojen käytön on aina oltava perusteltavissa veronmaksajille. Tästä vastaavat niin poliittiset päättäjät kuin tahot, joiden kautta varat kulkevat, kuten Suomen Akatemia.
Rahoitustoiminnassamme noudatamme tarkoin kunakin vuonna valtion budjetissa Akatemialle kohdennettuja korvamerkintöjä sekä valtion tutkimusrahoituksen käytön monivuotista suunnitelmaa.
On tarkoituksenmukaista, että Akatemia käyttää parasta tieteellistä asiantuntemusta hankerahoituksen kohdistamisessa aina hakemusten arvioinnista rahoituspäätöksiin. Näin käytämme poliittisten päättäjien Akatemialle kohdistamaa rahoitusta vastuullisesti. Käyttämällä alan parhaita asiantuntijoita taataan laadukkaat ratkaisut, onpa kyse tutkimusrahoituksesta, lääketieteellisestä hoidosta tai vaikkapa siltojen rakentamisesta.
Akatemia on vastuussa siitä, että kauttamme kanavoidut, julkiset varat käytetään tehokkaasti, vastuullisesti ja tavalla, joka tuottaa arvoa – joko tieteellistä, taloudellista tai yhteiskunnallista tai näitä kaikkia.
Tutkijoilla on velvollisuus raportoida Akatemialle, miten rahoitettu hanke etenee ja millaisia vaikutuksia saavutettiin. Taloudellisen valvonnan näkökulmasta myös lainsäädäntö edellyttää julkisten varojen asianmukaisen käytön raportointia.
Suomen Akatemian toimintakertomuksiin ja tilinpäätöksiin voi tutustua verkkosivuillamme: Toiminnan raportointi.
Tutkimushankkeiden laatimat raportit antavat tietoa tutkimuksen etenemisestä ja tuloksista, tukevat avoimuutta ja auttavat tekemään tieteen vaikuttavuuden näkyväksi.
Akatemia edellyttää rahoitettujen hankkeiden osoittavan, miten ne ovat vaikuttaneet lyhyellä ja mahdollisesti pitkällä aikavälillä. Hankkeiden edistymistä ja vaikutuksia voidaan raportoida sekä määrällisin että laadullisin tiedoin. Raporteissa voi esimerkiksi tuoda esille, kuinka monta kokeilua, patenttia tai tapahtumaa tuotettiin. Lisäksi voidaan kertoa, millä tavoin hankkeen tulokset herättivät kiinnostusta, houkuttelivat sidosryhmiä tai muuttivat ajattelua sen omalla alalla tai ulkopuolella.
Akatemiassa on parhaillaan käynnissä raportoinnin ja raportointitiedon hyödyntämisen kehittämistyö. Myös tekoäly avaa lähitulevaisuudessa uusia raportoinnin ja raportointitiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia.
Kuten kirjaakaan, ei tutkimushanketta tulisi arvioida pelkän otsikon perusteella. Yksittäinen tutkimushanke on kytkettävä laajempaan kokonaisuuteen sen ymmärtämiseksi.
Tiede on tiedon tuottamisen järjestelmä, jolla on omat sääntönsä, toimintatapansa ja aikajänteensä. Tieteellinen tieto on kumulatiivista eli se syntyy tiedon rakentumisesta aikaisemman tiedon ja tutkimuksen pohjalta.
Tieteelliset läpimurrot ja ymmärrys monimutkaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä rakentuvat pala palalta ja hanke hankkeelta. Yksittäisten tutkimustulosten takana on suuri määrä aiemmin kertynyttä tietoa ja kriittistä keskustelua.
Pelkkä tutkimushankkeen otsikon tai lyhyen julkisen kuvauksen tarkastelu ei vielä kerro siitä, miten tutkimus asettuu tutkimusalansa kokonaisuuteen tai millaista hyötyä tieteelle ja yhteiskunnalle siitä voi syntyä.
Akatemiassa tunnistetaan tarve kehittää tutkimushankkeiden julkisen kuvauksen ohjeistusta, jotta julkiset kuvaukset olisivat yleistajuisia ja valaisisivat nykyistä paremmin sitä, mikä on tutkimuksen tieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys ja millaisia hyötyjä tutkimus mahdollisesti tuottaa.
Lue lisää tietysti.fi:stä: Miksi tutkittu tieto on #mutuaihmeellisempää?
