Globaali
Suomen Akatemia tekee yhteistyötä EU:n ja Euroopan ulkopuolisten maiden tutkimusrahoittajien kanssa kahdenvälisten sopimusten pohjalta tai monenkeskisesti. Rahoittajayhteistyö mahdollistaa eri maiden välisten yhteistutkimushankkeiden tukemisen.
Akatemia osallistuu myös muutamien tiedettä tukevien kansainvälisten organisaatioiden toimintaan (IIASA, OECD) sekä Suomen tutkimuksen ja korkeakoulutuksen globaalia yhteistyötä kansallisesti koordinoiviin elimiin, kuten Team Finland Knowledge -verkostoon.
Kahdenvälisiin sopimuksiin perustuva kansainvälinen yhteistyö
Suomen Akatemia on pitkään tukenut suomalaisten ja afrikkalaisten tutkijoiden yhteistyötä osallistumalla EU:n sekä Euroopan ja Afrikan maiden ERA-Net-hakujen rahoittamiseen (esim. LEAP-Agri-verkosto ja LEAP-RE-verkosto). Uusia hakuja ei ole vireillä, ja Akatemia kannustaakin suomalaisia tutkijoita osallistumaan EU:n puiteohjelman avoimiin hakuihin, joissa priorisoidaan yhteistyötä Afrikan maiden kanssa. Näitä hakuja löytyy Pilari II:n klustereista.
Afrikka-yhteistyötä on tuettu myös Akatemian ja ulkoministeriön yhteisellä rahoituksella. Tällä hetkellä on käynnissä DEVELOP2-ohjelma.
Lisätietoja:
Suomen Akatemialla on vuodesta 2008 lähtien ollut sopimus kansallisen tiede- ja teknologianeuvoston (Conselho Nacional de Desenvolvimento Científico e Tecnológico, CNPq) sekä vuodesta 2012 lähtien São Paulon osavaltion tutkimusrahoittajan (The São Paulo Research Foundation, FAPESP) kanssa. Molempien sopimusten tavoitteena on laadukas ja molempia osapuolia hyödyttävä tutkimusrahoitusyhteistyö. Yhteistutkimushankkeita rahoittamalla pyritään tukemaan pitkäaikaista tutkimusyhteistyötä suomalaisten ja brasilialaisten tutkimusryhmien välillä sekä edistämään tutkijoiden liikkuvuutta. Brasilian kanssa Akatemialla on ollut aiemmin viisi yhteishankehakua.
Nykyisin Suomen Akatemia tekee tutkimusrahoitusyhteistyötä Brasilian kanssa pääasiassa monenkeskisissä tutkimusrahoittajien verkostoissa. Suomen Akatemia on ollut vuosina 2013-2017 mukana EU:n 7. puiteohjelmasta rahoitetussa hankkeessa Network of the European Union, Latin America and the Caribbean Countries on Joint Innovation and Research Activities, ERANet-LAC. Hanke jatkaa toimintaansa EU-rahoituksen päättymisen jälkeen nimellä EU-CELAC Platform. Suomen Akatemia osallistuu myös monenkeskiseen verkostoon Trans-Atlantic Platform for the Social Sciences and Humanities, T-AP.
Lisätietoja:
Suomen Akatemialla on vuodesta 2007 lähtien ollut yhteistyösopimus Chilen kansallisen tutkimus- ja kehittämiskeskus ANIDin (Agencia Nacional de Investigación y Desarrollo, aiemmin Comission Nacional de Investigation Cientifica y Technologica, CONICYT) kanssa. Sopimuksen tavoitteena on tukea suomalais-chileläistä tutkimusyhteistyötä toteuttamalla yhteisiä tutkimushankehakuja ja tutkimusohjelmia yhdessä sovittavilla aloilla. Akatemia on osallistunut Chilen CONICYTin kanssa viiteen yhteishankehakuun.
Nykyisin Suomen Akatemia tekee tutkimusrahoitusyhteistyötä Chilen kanssa pääasiassa monenkeskisissä tutkimusrahoittajien verkostoissa. Suomen Akatemia on ollut vuosina 2013-2017 mukana EU:n 7. puiteohjelmasta rahoitetussa hankkeessa Network of the European Union, Latin America and the Caribbean Countries on Joint Innovation and Research Activities, ERANet-LAC. Hanke jatkaa toimintaansa EU-rahoituksen päättymisen jälkeen nimellä EU-CELAC Platform. Suomen Akatemia osallistuu myös monenkeskiseen verkostoon Trans-Atlantic Platform for the Social Sciences and Humanities, T-AP.
Lisätietoja:
Suomen Akatemialla on rahoitusyhteistyötä koskeva sopimus Etelä-Korean National Research Foundationin (NRF) kanssa. Sopimus on voimassa vuoteen 2030 asti. Rahoituksella tuetaan suomalaisten ja eteläkorealaisten välisiä yhteistutkimushankkeita.
Lisätietoja:
Suomen Akatemialla on yhteistyösopimukset kahden intialaisen tutkimusrahoittajan kanssa: Department of Biotechnology (DBT) ja Department of Science and Technology (DST). Sopimusten puitteissa on rahoitettu yhteistutkimushankkeita ja tutkijaliikkuvuutta Suomen ja Intian välillä.
Lisäksi Akatemia on osallistunut EU:n Intia-yhteistyöhön. Esimerkiksi EqUIP-hankkeen (2014–2017) avulla on edistetty tutkijoiden verkottumista yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimusaloilla.
Lisätietoja:
Suomen Akatemialla on yhteistyösopimukset kahden japanisen tutkimusrahoittajan kanssa: Japan Society for the Promotion of Science (JSPS) ja Japan Science and Technology Agency (JST). Sopimusten puitteissa on rahoitettu yhteistutkimushankkeita ja tutkijaliikkuvuutta Suomen ja Japanin välillä.
Lisäksi Akatemia on osallistunut NordForskin koordinoimaan pohjoismaiseen yhteistyöhön Japan Agency for Medical Developmentin (AMED) kanssa.
Lisätietoja:
Suomen Akatemia tekee tutkimusrahoitusyhteistyötä Kanadan kanssa pääasiassa monenkeskisissä tutkimusrahoittajien verkostoissa. Akatemia osallistuu myös verkostoon Trans-Atlantic Platform for the Social Sciences and Humanities, T-AP.
Lisätietoja:
Suomen Akatemialla on yhteistyösopimukset kolmen kiinalaisen tutkimuksen rahoittajaorganisaation kanssa. Yhteistyö National Natural Science Foundation of Chinan (NSFC) ja Chinese Academy of Sciencesin (CAS) kanssa kattaa kaikki tieteenalat lukuun ottamatta CASSin tieteenaloja. Yhteistyö Chinese Academy of Social Sciencesin (CASS) kanssa kattaa sosio-ekonomiset ja humanistiset tieteet.
Lisätietoja:
Suomen Akatemialla on yhteistyösopimus National Science and Technology Councilin (NSTC) kanssa. Sopimuksen puitteissa on rahoitettu tutkijaliikkuvuutta Suomen ja Taiwanin välillä.
Lisätietoja:
Suomen Akatemian Venäjä-yhteistyö on jäädytetty.
Suomen Akatemian tärkeimmät yhteistyökumppanit Yhdysvalloissa ovat National Science Foundation (NSF), National Institutes of Health (NIH) ja U.S. Department of Defense (DoD). Akatemia ja yhdysvaltalaisrahoittajat ovat sopineet Suomi-USA -tutkimusyhteistyön edistämisestä vuoteen 2029 saakka.
Yhteistyötä edistetään rahoittamalla yhdysvaltalaisten ja suomalaisten osapuolten välisiä tutkimushankkeita pääsääntöisesti lippulaivojen edustamilla aihealueilla.
Rahoitus myönnetään Lead Agency -rahoitusmekanismilla. Siinä varsinainen yhteistyöhakemus jätetään yhdysvaltalaisrahoittajan järjestämään rahoitushakuun. Hakemuksen suomalaisosapuoli jättää hakemuksen rinnakkaisversion Akatemian verkkoasiointiin. Hakuohjeet suomalaishakijoille julkaistaan Akatemian verkkosivuilla.
Viimeisimmät yhteishaut julkaistiin keväällä 2024. Seuraavia rahoitushakuja suunnitellaan julkaistavaksi vuoden 2025 kuluessa.
Suomalaistutkijat voivat hakea yhdysvaltalaiskumppanin kanssa rahoitusta tutkimusyhteistyöhön NIH:sta myös suoraan. Lisätietoa NIH:n verkkosivuilta.
Lisätietoja:
Kansainvälisten organisaatioiden toimintaan osallistuminen
IIASA on Laxenburgissa, Itävallassa sijaitseva monitieteinen ja kansainvälinen tutkimuslaitos, joka edistää tekemänsä tutkimuksen pohjalta valtioiden välistä vuoropuhelua ja kansainvälistä yhteistyötä kaikille yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Laitoksessa tehdään tutkimusta globaaleista ongelmista, jotka ovat liian laajoja tai monimutkaisia yhden maan tai tieteenalan ratkaistaviksi. Esimerkkeinä voidaan mainita ilmaston lämpeneminen, väestönkasvu ja energia. IIASA kokoaa ja ylläpitää lukuisia tietokantoja sekä kehittää mallinnustyökaluja niiden hyödyntämiseksi.
Yli puolet IIASA:n rahoituksesta on kilpailtua tutkimusrahoitusta ja lahjoituksia. Loppuosa rahoituksesta katetaan osallistuvien maiden jäsenmaksuilla. Suomen Akatemia vastaa Suomen vuotuisesta jäsenmaksusta sekä tukee Suomen kansallisen IIASA-komitean työskentelyä. Lisäksi
Akatemia tukee suomalaisten ja suomalaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa kirjoilla olevien tohtoriopiskelijoiden osallistumista nuorten tutkijoiden YSSP-ohjelmaan. IIASA:n haku seuraavan kesän kesäkouluun avautuu yleensä joulukuussa. Ohjelmaan valittujen tohtoriopiskelijoiden on mahdollista hakea apurahaa Akatemialta kesäkouluun osallistumiseen liittyvien kustannusten kattamiseksi (matka- ja elinkustannukset).
Suomen IIASA-työryhmä
Suomea IIASA:n toiminnassa edustaa kansallinen IIASA-työryhmä, jonka asettamisesta vastaa Suomen Akatemia. Lisäksi Suomen Akatemia vastaa vuosittaisen jäsenmaksun maksamisesta. IIASA:n jäsenenä (National Member Organization, NMO) toimii siis Suomen IIASA-työryhmä, ei Suomen valtio. Työryhmän nimittää Suomen Akatemian pääjohtaja ja IIASA:n toiminnan luonteen mukaisesti työryhmässä ovat edustettuna tieteellinen tutkimus, tutkimuksen hyödyntäjätahot ja julkinen hallinto.
Suomen IIASA-työryhmän tehtävänä on:
- ohjata, valvoa ja kehittää Suomen osallistumista IIASA:n toimintaan
- päättää Suomen edustuksesta muissa IIASA:n toimielimissä kuin neuvostossa ja
- seurata laitoksen toimintaan liittyvää tutkimusta ja edistää sen hyödyntämistä Suomessa.
Kaudella 1.1.2024-31.12.2026 Suomen IIASA-työryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt:
- Professori Olli Varis, Aalto-yliopisto (puheenjohtaja)
- Akateemikko Markku Kulmala, Helsingin yliopisto (varapuheenjohtaja)
- Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus
- Professori Ahti Salo, Aalto-yliopisto
- Johtava asiantuntija Sari Löytökorpi, valtioneuvoston kanslia
- Tutkimusprofessori Anna Rotkirch, Väestöliitto
- Kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjula, VTT Oy
- Ohjelma- ja tutkimusinfrastruktuurihakujen päällikkö Päivi Tikka, Suomen Akatemia
- Johtava tiedeasiantuntija Johanna Hakala, Suomen Akatemia (sihteeri)
Lisätietoja:
OECD:n keskeisenä tehtävänä on kestävän taloudellisen kehityksen, työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. OECD on kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio, joka tukee toiminnallaan jäsenmaiden talous- ja yhteiskuntapoliittista päätöksentekoa.
Akatemia edustaa Suomea OECD:n Global Science Forumissa (GSF). GSF:n tehtävänä on laajentaa kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia tieteellisessä tutkimuksessa. Foorumi myös tuottaa selvitysten ja raporttien perusteella suosituksia jäsenvaltioiden käyttöön. Global Science Forumissa kartoitetaan ja selvitetään mm. nousevia tutkimusyhteistyön aloja sekä suuria investointeja vaativien hankkeiden tarvetta, edellytyksiä ja toteutusta.
Lisätietoja:
