Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta esiintyy yli kymmenellä prosentilla lukutaitoa opettelevista. Kun vaikeuksien voittaminen näyttää tavallista haastavammalta, voidaan puhua dysleksiasta. Sen oireidenkuva on monimuotoinen. Ongelmia voi ilmetä lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi luetun ymmärtämisessä joko yhdellä tai useammalla osa-alueella. Dysleksia luokitellaan kielellisen kehityksen häiriöksi, mutta sen taustalla vaikuttavien tekijöiden kirjo on pysynyt osin mysteerinä. Kehitysneuropsykologian emeritusprofessori, nykyisin UNESCO Chair/professori, Heikki Lyytinen on tarttunut haasteeseen yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa.

"Tiedämme, että dysleksiaan vaikuttavat geneettiset tekijät, mutta emme tunne näitä tekijöitä vielä tarpeeksi hyvin. Olemme lähes 20 vuoden ajan seuranneet lapsuudesta aikuisuuteen henkilöitä, joilla on perinnöllinen riski dysleksiaan. Tutkimuksemme on edennyt vaiheeseen, jossa syviä lukemaan oppimisen haasteita kohdanneiden lasten geneettisistä profiileista pyritään tunnistamaan epätyypillisyyksiä. Lopuksi tarkastelemme aivotutkijoiden kanssa näiden lasten aivojen toimintaa", Lyytinen taustoittaa.

Suomalaislapsi oppii peruslukutaidon lukukaudessa, kiinalaislapsen pinnisteltävä kuusi vuotta

Sähköpostien, pikaviestinten ja sosiaalisen median muovaamassa maailmassa lukemisesta ja kirjoittamisesta on tullut keskeinen osa arkeamme. Voimme viettää päivästämme useampia tunteja pelkästään sosiaalisen median kanavissa ja pikaviestimissä. Lukemisen ja kirjoittamisen rooli on kasvanut myös työelämässä.

"Lukivaikeuden voittaminen on varmasti aina ollut ajankohtainen haaste. Tänä päivänä etenkin lukemisen merkitys on kuitenkin korostunut. Osaamisvaatimukset nousevat nopeasti ja ilman täydellistä lukutaitoa on pian mahdoton pärjätä työelämässä", huomauttaa Lyytinen.

Suomen kielessä, jonka kirjoitusta on poikkeuksellisen helppo oppia, ongelmana on usein äänteiden ja äänteiden keston kuulonvarainen erottaminen toisistaan.

"Äänteet on pystyttävä erottamaan, jotta niiden yhdistäminen kirjaimeen voi edetä onnistuneesti. Oppimisvaikeuksia tulee, jos lapsi ei erota toisistaan samankaltaisia äänteitä, joita esimerkiksi m- ja l-kirjaimet edustavat", kertoo Lyytinen.

Lukemaan oppimisen ongelmat ovat paljon haastavampia maissa, joissa kirjoitusjärjestelmä on suomen kieltä vaativampi.

"Kun suomalaislapsi tyypillisimmillään oppii peruslukutaidon ennen ensimmäisen lukukauden päättymistä, englanninkieliseltä lapselta menee vastaavan taitotason saavuttamiseen kolme vuotta. Kiinalaisella lapsella lähtökohtaisen lukutaidon oppiminen vie jopa kuusi vuotta. Päänvaivaa oppijalle tuottaa kiinankielen monimutkaisten ja runsaiden symbolien mieleen painaminen", Lyytinen toteaa.

Ekapeli ja GraphoGame opettavat lapsia lukemaan

Tutkimuksen tavoitteena on avata dysleksian mysteereitä niin pitkälle, että kootun tiedon avulla voidaan viimeistellä lasten mielellään käyttämää pelinomaista harjoitusmenetelmää Ekapeliä.

"Pyrimme saamaan sen adaptoitumaan riittävän avun antamiseen myös kaikkein vaikeimpia oppimishaasteita kohdanneille. Lukiongelmien kanssa painiva lapsi kokee oppimisen hauskemmaksi pelinomaisen harjoittelun avulla. Tietokoneella ja mobiililaitteilla pelattava Ekapeli on ollut vuosia Suomessa laajassa käytössä, hyvin tuloksin. Nyt olemme vieneet peliä muun kielisiin maihin nimellä GraphoGame. Tavoitteenamme on auttaa mahdollisimman kattavasti kaikkia tuen tarpeessa olevia maailman lapsia", kertoo Lyytinen.

Mainitut oppimispelit on rakennettu tallentamaan tarkan tiedon oppimisesta – vanhempien luvalla. Lyytinen painottaa GraphoGame-pelin kehitysprosessin olevan vahvasti tiedepohjainen.

"GraphoGame voi lähteä jakeluun vasta sitten, kun olemme voineet tieteellisin julkaisuin osoittaa oppimispelin parantavan valitun kieli- ja kulttuurialueen lasten lukutaitoa."

Kansakunnan lukutaito voidaan turvata pian oppimispelillä

GraphoGame-pelin vaikuttavuutta tutkitaan useissa maassa

GraphoGame-pelin kehityksen suurin haaste on istuttaa pelin sisältö kieliin, joilla kullakin on oma äännerakenteensa ja yhteytensä äänteiden kirjoitusvasteisiin. Pelin vaikuttavuutta tutkitaan lähes 30 maassa, ja sen vaikutus on todettu erittäin merkittäväksi maissa, joissa oppimisvalmiuksiltaan tavallisetkaan lapset eivät saa tarpeeksi laadukasta opetusta. Yksi näistä maista on Sambia.

"Olemme pystyneet osoittamaan, että GraphoGame tukee paitsi lasten oppimista myös opettajien työtä. Lapsi voi oppia puhumansa paikalliskielen peruslukutaidon muutaman pelinkäyttötunnin harjoittelulla. Voimme vain kuvitella millaisen vaikutuksen saamme aikaan, kun kokonaisen kansakunnan lukutaito voidaan turvata hyvin edullisin kustannuksin ja tavalla, jota molemmat osapuolet, eli oppilaat ja opettajat, käyttävät mielellään", Lyytinen pohtii.

Teksti: Mainostoimisto SST
Kuvat: Heikki Lyytisen arkisto, Pond5.com