Kokonaiskustannusmalli

Suomen Akatemia soveltaa niin sanottua kokonaiskustannusmallia. Malli koskee lähes kaikkia Akatemian rahoitusmuotoja. Kokonaiskustannusmalli vaikuttaa rahoituksen hakemiseen, rahoituspäätöksiin, rahoituksen käyttöön ja raportointiin.

Kokonaiskustannusmallin soveltaminen hakemusvaiheessa

  1. Hakija neuvottelee suorituspaikan kanssa ennen hakemuksen jättämistä siitä, miten suorituspaikka konkreettisesti tukee hanketta. Hakija ilmoittaa lomakkeella sekä hankkeen kokonaiskustannusarvion että rahoitussuunnitelman. Hakemus tulee laatia siten, että verkkopalvelun lomakkeella Akatemian rahoitusosuus tutkimuskuluista on hakuilmoituksen mukainen, yleensä enintään 70 %.
  2. Hakemuksessa ilmoitetaan suorituspaikan yleiskustannusosuus, henkilösivukustannukset ja tehollisen työajan kerroin, joita suorituspaikka ylläpitää verkkoasioinnissa suorituspaikan tiedoissa. Kertoimet ilmoitetaan prosentteina. Hakija tarkistaa kertoimet oman organisaationsa hallinnosta.
  3. Suorituspaikan sitoumuksen antaja tarkistaa, että hakemuksessa annetut yllä mainitut tiedot ovat organisaation hyväksymät ja sitoutuu niihin antaessaan suorituspaikan sitoumuksen.

Kokonaiskustannusmallin periaatteet ja määritelmät

Akatemia soveltaa kokonaiskustannusmallia hakemusten laatimisessa, rahoituspäätösten valmistelussa ja rahoituspäätöksissä ja niiden toimeenpanossa. Mallia sovelletaan myös muutoshakemuksissa.

Akatemian rahoituksessa maksatushakemuksiin liittyvän raportoinnin lähtökohtana toimii liikekirjanpitoon perustuva projektikirjanpito, johon kirjataan projektin eli hankkeen välittömät kustannukset. Tämän lisäksi hankkeille kohdennetaan laskennallisia yleiskustannuksia ja henkilösivukustannuksia. 

Akatemian rahoituspäätöksessä hyväksyttyä yleiskustannuskerrointa käytetään koko rahoituskauden ajan. Suorituspaikan vaihtuessa yleiskustannuskerroin kuitenkin päivitetään uuden suorituspaikan kertoimen mukaiseksi. Hankkeelle myönnetyn rahoituksen määrä ei muutu, vaikka yleiskustannuskerroin suorituspaikan vaihtuessa muuttuisi.

Määritelmiä

  • Kokonaiskustannusmalli on kustannuslaskentamalli, jossa kaikki organisaation kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti laskentakohteelle (esim. hankkeelle) riippumatta rahoituslähteestä. Lähtökohtana pidetään aiheuttamisperiaatteen mukaisia tehollisen työajan välittömiä kustannuksia. Sen lisäksi laskentakohteelle kohdistetaan suoraan muut välittömät kustannukset sekä välilliset kustannukset henkilösivukustannuskertoimen ja yleiskustannuskertoimen avulla. Kokonaiskustannusmallissa kukin rahoittaja päättää oman osuutensa kokonaiskustannusten rahoituksesta omien periaatteittensa mukaisesti.
  • Tehollinen työaika tarkoittaa laskentakohteelle kohdistettua tehtyä työaikaa, joka ei sisällä palkallisia tai muita poissaoloja.
  • Palkallinen poissaolo kattaa kaikki palkkakustannukset, jotka johtuvat lakisääteisistä tai muista poissaoloista, esimerkiksi vuosilomasta, lapsen syntymästä ja hoidosta johtuvasta vapaasta, sairaus- ja koulutusajasta sekä ammattiyhdistystoiminnan, työsuojelun, yhteistoiminnan ym. palkallisen työehtosopimusten ja työlainsäädännön mukaisesta ajasta.
  • Välittömät kustannukset sisältävät tyypillisesti välittömiä palkkakustannuksia sekä hankkeeseen kohdistuvia erityislaitteiden kustannuksia ja erityistilojen vuokria, matkakuluja tai muita olennaisia (suoraan kohdistettavissa olevia) tutkimuskustannuksia, esimerkiksi kemikaaleja tai palveluhankintoja.
  • Henkilösivukustannuskerroin lasketaan prosenttiosuutena laskentakohteelle kohdistettujen välittömien palkkojen määrästä. Kertoimen käyttö tarkoittaa käytännössä henkilösivukustannusten kohdistamista keskimääräisinä. Laskettaessa keskimääräistä henkilösivukustannuskerrointa, loma-ajan palkka ja lomaraha kohdistetaan välillisinä kustannuksina suoriteperusteella hankkeen aikana ansaitun (ei siis pidetyn) loman perusteella.
  • Yleiskustannukset kohdistetaan lopullisille laskentakohteille yleiskustannuskertoimen avulla, joka lasketaan prosenttiosuutena tehollisen työajan palkkojen ja henkilösivukustannusten yhteismäärästä. Osa yleiskustannuksista jakautuu yliopiston kaikille tehtäville. Jos organisaation eri tehtäväkokonaisuuksien kustannusrakenteet poikkeavat olennaisesti toisistaan, on eri tehtäväkokonaisuuksille laskettava omat yleiskustannuskertoimensa. Yliopistossa yksinomaan yhdellä tulosalueella (esim. opetuksessa) syntyvät kustannukset tulee aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kohdistaa pelkästään tälle tulosalueelle.
  • Omarahoitusosuus tarkoittaa organisaation omaa rahoitusosuutta yhteisesti rahoitetun hankkeen kokonaiskustannuksista, josta on vähennetty kaikkien muiden rahoittajien osuudet. Suorituspaikka voi rahoittaa omaa osuuttaan rahoitusehtojen/rahoituksen vakioehtojen puitteissa esimerkiksi toimintamenoihin saadulla valtionavulla, liiketoiminnan tai elinkeinotoiminnan tuotoilla, lahjoitusvaroilla tai muulla ulkopuolisella rahoituksella.
  • Rahoittaja voi ehdoissaan määritellä erilaisista syistä joitakin kustannuseriä tukikelvottomiksi. Nämä voivat olla esimerkiksi tukikelpoisuusajan ulkopuolisia kustannuksia tai muutoin kyseessä olevan toiminnan toteuttamiseen liittymättömiä kustannuksia, veroja tai rahoituskustannuksia. Investointikustannusten sijasta tukikelpoisiksi hyväksytään usein poistot.

Lisätietoja

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?

Ota yhteyttä