Hyvä tieteellinen käytäntö ja tutkimusetiikka
Tieteellisen tutkimuksen uskottavuus ja yhteiskunnan luottamus tutkimusta kohtaan edellyttävät, että tutkimuksessa noudatetaan tieteen hyviä käytäntöjä ja otetaan huomioon eettiset näkökohdat. Tutkimusetiikka varmistaa tutkimuksen eettisen hyväksyttävyyden, kun taas hyvä tieteellinen käytäntö vahvistaa tutkimuksen luotettavuutta ja laatua. Molempien kokonaisuuksien tunteminen ja toteuttaminen on keskeinen osa vastuullista tiedettä. Tutkimusetiikka ja hyvä tieteellinen käytäntö kattavat koko tutkimusprosessin.
Suomen Akatemia on sitoutunut Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeistuksiin ja edellyttää sitä myös rahoittamiltaan tutkijoilta.
Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK) – tiedeyhteisön yhteinen ohjenuora
Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK) viittaa tiedeyhteisön tunnustamiin toimintatapoihin, jotka ohjaavat kaikkia tutkimuksen vaiheita suunnittelusta raportointiin. Sen periaatteita ovat muun muassa:
• Rehellisyys, huolellisuus ja tarkkuus tutkimuksen suunnittelussa, toteutuksessa, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä
• Vastuullinen aineistonhallinta ja eettisesti kestävät tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmät
• Avoimuus ja vastuullinen tiedeviestintä tulosten julkaisemisessa
• Asianmukainen viittaaminen ja muiden tutkijoiden työn kunnioittaminen sekä heidän saavutustensa huomioon ottaminen
• Selkeät sopimukset tekijyydestä, vastuista ja velvollisuuksista tutkimusryhmissä ennen tutkimuksen aloittamista.
Hyvä tieteellinen käytäntö perustuu Suomessa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeeseen Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Ohje määrittelee periaatteiden lisäksi myös sen, mitä pidetään hyvän tieteellisen käytännön vastaisena toimintana ja miten mahdolliset loukkausepäilyt käsitellään.
Ensisijainen vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu jokaiselle tutkijalle ja tutkimusryhmälle, mutta myös tutkimusyksikön johtajalle sekä tutkimusorganisaatioiden johdolle.
Tutkimusetiikka – luottamuksen ja laadun perusta
Tutkimuseettisten periaatteiden ja velvoitteiden keskeinen tavoite on varmistaa, että tutkimus on eettisesti hyväksyttävää ja että osallistujien oikeudet ja hyvinvointi suojataan.
Keskeisiä osa-alueita ovat:
• tutkimukseen osallistuvien suostumus ja oikeudet
• tietosuoja ja tutkimusaineistojen eettinen käsittely
• riskien arviointi ja eettinen ennakkoarviointi silloin, kun se on lain tai TENKin ohjeen mukaan tarpeen
• tarvittavien tutkimuslupien hankkiminen.
Tutkimusetiikan tavoitteena on turvata sekä tutkimukseen osallistuvien että yhteiskunnan luottamus tutkimukseen.
Hyvä tieteellinen käytäntö ja tutkimusetiikka Akatemian rahoitushauissa
Hakijan tulee kuvata aina hakemuksessaan, miten rahoitetussa tutkimuksessa tai toiminnassa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä sekä tutkimukseen tai toimintaan mahdollisesti liittyvät eettiset näkökohdat. Hyvä tieteellinen käytäntö ja tutkimuseettiset kysymykset ovat yksi rahoitushakemusten arviointikriteeri.
Lue lisää hyvää tieteellistä käytäntöä ja tutkimusetiikkaa koskevista hakuohjeista.
Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyt
Jos Akatemiasta rahoitusta hakevan tutkijan on kolmen edellisen vuoden aikana (lasketaan haun päättymispäivästä lukien taaksepäin) todettu syyllistyneen vilppiin tai muuhun vakavaan hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen, hakemus jätetään tutkimatta (käsittelemättä). Jos tieto loukkauksesta tulee rahoituskauden aikana, kolmen vuoden määräaikaa pidennetään jäljellä olevan rahoituskauden pituudella. Jos loukkauspäätökseen tehty valitus tuottaa vapauttavan päätöksen, tutkijan tekemät uudet rahoitushakemukset käsitellään normaalisti.
Jos Akatemian rahoitusta saaneen hankkeen vastuullisen johtajan tai hankkeessa työskentelevän tutkijan toimista on tehty tutkinta hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisesta, tulee hankkeen suorituspaikan toimittaa tutkinnan loppuraportti ja mahdollinen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunto Akatemian kirjaamoon (kirjaamo@aka.fi).
