Akatemia lyhyesti
Suomen Akatemia on valtion virasto, jonka toimintaa ohjaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimusmäärärahat osoitetaan Akatemialle valtion budjetissa. Meillä on Suomessa ainutlaatuinen asema: myönnämme tutkimusrahoitusta monipuolisesti kaikille aloille avoimen kilpailun ja riippumattoman arvioinnin perusteella.
Mitä teemme, keitä olemme
Akatemian toiminnasta määrätään laissa. Lain mukaan tehtävänämme on edistää tieteellistä tutkimusta ja tutkimusedellytyksiä sekä niiden hyödyntämistä.
- Rahoitamme tutkimusta ja tutkijakoulutusta: Tuemme korkealaatuista tutkimusta ja laadukkaita tutkimusympäristöjä avoimien hakujen ja kilpailun kautta.
- Edistämme tieteen hyödyntämistä: Laadimme analyyseja ja tuotamme tietoa päätöksenteon tueksi, jotta tutkittu tieto saadaan yhteiskunnan käyttöön.
- Rakennamme yhteyksiä: Teemme yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti, mikä parantaa sekä suomalaisten tutkijoiden kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia että suomalaisen tutkimuksen vaikuttavuutta ja näkyvyyttä.
Akatemian tehtävä on siis varmistaa, että Suomen paras tutkimus saa rahoitusta.
*Rahoitus 543 milj. euroa sisältää strategisen tutkimuksen neuvoston osuuden n. 55 milj. euroa.
Olemme asiantuntijaorganisaatio, jossa työskentelee monipuolisesti ammattilaisia niin tieteen kuin lain ja hallinnon, talouden, viestinnän ja tietohallinnon parissa osana sivistyshallintoa.
Kaikki rahoitus myönnetään ulkoiseen vertaisarviointiin perustuen: näin kilpailukykyisin tutkimus valikoituu toisten, riippumattomien ja globaalisti ansioituneiden tutkijoiden arvion perusteella.
Tieteellisten ansioiden arvioinnissa käytetään seuraavia kriteereitä:
- tutkimussuunnitelmassa kuvatun tutkimuksen tieteellinen laatu, innovatiivisuus ja uutuusarvo sekä vaikuttavuus tiedeyhteisössä
- tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus (ml. vastuullinen tiede)
- hakijan/tutkimusryhmän pätevyys hankkeen toteuttamiseksi sekä mahdollinen tutkijankoulutus
- tutkimusympäristön ja yhteistyöverkostojen laatu (ml. tutkijoiden liikkuvuus)
- kuvatun tutkimuksen soveltuvuus rahoitusmuodon mahdollisiin erityistavoitteisiin (ml. yhteiskunnallinen vaikuttavuus)
Akatemian virkahenkilöt eivät tee rahoituspäätöksiä, eivätkä poliittiset päättäjät osallistu hakemusten arviointiin tai päätöksentekoon. Rahoituksen myönnöistä päättävät suomalaisesta tutkijakunnan jäsenistä koostuvat luottamuselimet. Jäsenet ovat suomalaisia, eri alojen arvostettuja professoreita tai tutkijoita.
Vaikuttavaa rahoitusta
Akatemialle osoitetaan valtion talousarviossa vuosittain rahaa, jolla rahoitamme pitkäjänteisesti rohkeita tutkimusideoita, tieteen kärkiä vahvistavia tutkimusympäristöjä ja tutkimusta, jolla ratkaistaan yhteiskunnan haasteita.
Vuonna 2024 rahoitimme tutkimusta noin 543 miljoonalla eurolla (ml. strategisen tutkimuksen neuvoston osuus noin 55 miljoonaa euroa). Tämä mahdollisti jopa 3 500 henkilön (htv) tutkimustyön Suomen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.
Rahoituksemme koostuu Kipinä-rahoituksesta, jolla tuetaan parhaimpia tiedeyhteisöstä kumpuavia uusia tutkimusaloitteita, Ahjo-rahoituksesta, jolla vahvistetaan kilpailukykyisimpiä tutkimusympäristöjä ja -infrastruktuureja, sekä Käänne-rahoituksesta, jonka kautta edistämme tutkimuksesta kumpuavaa käännettä suomalaisen yhteiskunnan eri tarpeista lähtien.
Lisäksi Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa tutkimusta, jolla haetaan ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin yhdessä tiedonhyödyntäjien kanssa.
Akatemian tutkimusrahoitus vuonna 2024
Koska emme tänään tiedä, miltä alalta huomisen innovaatiot syntyvät, innovaatiopolun alku on pidettävä leveänä. Innovaatioiden syntyminen vaatii laajaa tutkimuspohjaa. Siksi Suomi tarvitsee paitsi korkealaatuisinta, myös mahdollisimman monipuolista tutkimusta ja osaamista.
Rahoitus myönnetään tutkijan organisaatiolle
Akatemian monipuoliseen rahoituspalettiin kuuluu rahoitusmuotoja, joissa hakijana on yksittäinen tutkija tai tutkimusryhmä sekä rahoitusmuotoja, joissa hakijana on tutkimusorganisaatio.
Tutkimushankkeelle myönnetty rahoitus maksetaan yliopistolle tai tutkimuslaitokselle, jossa tutkija tai tutkimusryhmä työskentelee, ei suoraan tutkijalle. Tutkijat ovat työsuhteessa siihen yliopistoon tai tutkimuslaitokseen, jossa hanke toteutetaan.
Tutkimusorganisaatio maksaa rahoituksella tutkijan tai tutkimusryhmän palkkoja ja tutkimuskuluja. Organisaatio laskuttaa Akatemiaa vuosittain jälkikäteen toteutuneiden kulujen mukaan.
Keskimääräinen hankerahoitus neljälle vuodelle on 500 000 euroa. Tästä organisaatiolle menee yleiskustannuksina 35–40 %, jolla maksetaan esimerkiksi tila-, tietojärjestelmä- ja hallintokuluja.
