Arri Priimägi ERC:n tiedelähettilääksi

Euroopan tiedeneuvosto (ERC) ja ERC:n rahoittamien tutkijoiden yhdistys ovat ideoineet uuden toimintatavan korkeatasoisen, uutta luovan tutkimuksen näkyvyyden edistämiseksi. Tiedelähettiläät vievät viestiä tutkimusrahoituksen tärkeydestä ja tutkimuksen merkityksestä yhteiskunnalle. Suomesta lähettilääksi on valittu professori Arri Priimägi.

Uusia ERC:n tiedelähettiläitä on yhteensä 32 kaikista EU-maista ja viidestä liitännäismaasta. Lähettiläät ovat ERC-rahoituksen piirissä olevia tutkijoita ja heidät valittiin tehtävään hakemusten perusteella yli 200 hakijan joukosta. Lähettilään toimikausi on yksi vuosi kerrallaan, ja enimmillään se voi jatkua kuuden vuoden mittaiseksi.

“ERC:n toiveena on, että uusista lähettiläistä tulee tunnistettavat kasvot ERC-rahoitteiselle tutkimukselle. Lähettiläiden verkostolla on merkittävä mahdollisuus viestiä siitä, että korkeatasoinen perustutkimus ei ole vaihtoehto, vaan välttämätöntä Euroopan pitkän tähtäimen menestykselle”, ERC:n pääjohtaja Maria Leptin toteaa ohjelman lanseeraustiedotteessa.

ERC-rahoitus uniikkia

Suomesta lähettilään tehtävään valittu professori Arri Priimägi työskentelee Tampereen yliopistossa toiminnallisten materiaalien tutkimuksen parissa muun muassa Suomen Akatemian Elävien toimintojen innoittamat hybridimateriaalit (LIBER) -huippuyksikössä ja Fotoniikan tutkimuksen lippulaivassa (PREIN). Hän on uransa aikana saanut useita Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksia.

Mikä innoitti hakemaan ERC-lähettilääksi?

”Jos minulla on mahdollisuus edes pieniin tekoihin uteliaisuuteen pohjaavan ja uuden tiedon tuottamiseen tähtäävän tutkimuksen puolesta ja tutkimuksen merkityksen näkyväksi tekemiseksi, niin haluan sitä yrittää. Tämä toimintatapa vaikutti juuri sopivalta vaikuttamistavalta”, Priimägi kuvaa.

”ERC-rahoitus on aika uniikkia maailmanlaajuisestikin, ja siitä voi olla ylpeä. Kuitenkin aina, kun Euroopan tutkimusrahoituskokonaisuus on katkolla, sen olemassaolon puolesta pitää puhua ja sen tärkeyttä tutkijalähtöisen tutkimuksen rahoittajana perustella.” 

Tieteellinen uteliaisuus vetovoimana

Priimägi korostaa tieteellisen uteliaisuuden ja uutta luovan tiedon merkitystä tieteen edistysaskeleiden ja sitä kautta sovellusten syntymisen taustalla.

”Ryhmäni tutkimus sijoittuu perustieteiden ja soveltavan tutkimuksen välimaastoon. Mutta näen tieteellisen uteliaisuuden ja uuden tiedon luomisen keskeisenä ajurina korkeatasoiselle tutkimukselle. Jollakin tähtäimellä uusi tutkimustieto johtaa myös sovelluksiin, uusiin innovaatioihin ja käytäntöihin. Tämä kokonaisuus on merkityksellinen.”

Priimägi muistuttaa, että hyvin monet sovellukset, jotka tällä hetkellä muuttavat maailmaa, ovat syntyneet vuosien ja vuosikymmenien perustutkimuksen pohjalta.

”Jokaisen päättäjän olisi hyvä muistaa, että muutamassa vuodessa ei pysty mitenkään arvioimaan, mihin mikäkin tutkimus johtaa. Siksi myös kaikkien tieteenalojen tutkijoita ja tutkimusta tarvitaan. Mitä enemmän meillä on eri tieteenalojen näkökulmia yhteiskunnassa ja akateemisessa keskustelussa, sitä parempi.”

Monipuolista vaikuttamista

Priimägi on viestinyt aktiivisesti oman ryhmänsä tutkimuksesta niin mediassa kuin muillakin foorumeilla, ja sitä kautta tieteestä viestiminen on tullut hänelle tutuksi. Lähettiläänä hän toivoo pääsevänsä keskustelemaan myös yleisemmin tieteen ja tutkimuksen roolista yhteiskunnassa ja tulevaisuuden ratkaisuissa.

”Näen, että yksi tehtävä lähettiläänä minulla on kannustaa Suomessa työskenteleviä tutkijoita hakemaan nykyistä innokkaammin ERC-rahoitusta. Siinä on edistytty, mutta emme ole vielä riittävän aktiivisia. Vaikka hakemuksen laatiminen vaatii työtä, se kannattaa tehdä”, Priimägi kannustaa ja sanoo olevansa mielellään käytettävissä, kun yliopistoissa keskustellaan ERC:n tuomista mahdollisuuksista.