Kannanottoja
Tällä sivulla voit tutustua Suomen Akatemian ajankohtaisiin tiedettä, tutkimusta ja tiedepolitiikkaa käsitteleviin kannanottoihin. Kokoamme sivulle laatimiamme lausuntoja, blogikirjoituksia, sosiaalisen median postauksia, videoita ynnä muita ulostuloja, joilla viestimme meille tärkeistä asioista ja tuomme tiedepoliittisen asiantuntemuksemme muiden TKI-toimijoiden, päätöksentekijöiden sekä suuren yleisön käyttöön. Sivulta löydät Akatemian näkemyksiä esimerkiksi tutkimuksen turvallisuuteen, tieteen kansainvälisyyteen ja vapauteen sekä EU:n TKI-politiikkaan ja -rahoitukseen liittyen.
Tieteen kansainvälisyys
(26.5.2025): Tieteen kansainvälistyminen – elinehto Suomelle | pääjohtaja Paula Eerola, Suomen Akatemian YouTube-kanava
(29.1.2025) Kauppalehti: Tiedemaailmassa on tapahtunut huomattava muutos – ”Suomalaiset eivät riitä” Tieteen tekeminen Suomessa kansainvälistyy vauhdilla. Kova kilpailu kirittää, sanoo Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola.
Tutkimuksen turvallisuus
(13.2.2025): Opetus- ja kulttuuriministeriö: Kansallisesta turvallisuudesta huolehtiminen ei uhkaa tieteen vapautta
(11.2.2025): Suomen Akatemian lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta
Tieteen vapaus ja kilpailukyky
(18.8.2025): Kilpailukykyinen Suomi tarvitsee kilpailukykyistä tiedettä ja monipuolista tutkimusta | pääjohtaja Paula Eerola, Suomen Akatemian YouTube-kanava
(27.10.2023): Suomen Akatemia tuomitsee virkamiehiin ja tutkijoihin kohdistuvan häirinnän
Päätökset EU:n tutkimusrahoituksesta keskeisiä kuluvalla vaalikaudella (2024–2029)
Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti päättävät kuluvalla vaalikaudella EU:n seuraavasta rahoituskehyksestä vuosille 2028–2034. Rahoituskehykseen kuuluu Suomelle tärkeänä osana myös Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma. Nykyinen puiteohjelma ”Horisontti Eurooppa” on budjetiltaan noin 95 miljardia euroa vuosille 2021–2027.
Suomen Akatemian kannanotto tieteen ja tutkimuksen merkityksestä Euroopalle (2024): Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii investointeja tutkimukseen (pdf)
Suomessa on parlamentaarinen yhteisymmärrys siitä, että tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla (TKI) on ratkaiseva merkitys tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja yleisen hyvinvoinnin luomisessa. Tavoitteena on nostaa kansalliset tutkimus- ja kehittämispanostukset neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.
Business Finlandin, Suomen Akatemian, Sitran ja VTT:n kannanotto (2024): Kunnianhimoisella TKI-toiminnalla ja -rahoituksella vahvistetaan EU:n strategista kilpailukykyä (pdf)
EU:n tulevan TKI-budjetin huomattava kasvattaminen on välttämätöntä niin EU:n kuin Suomen osaamispohjan, kilpailukyvyn sekä tiedon ja tutkimuksen omavaraisuuden tukemiseksi. Korkea laatu puiteohjelman kulmakivenä tulee säilyttää. Puiteohjelmien kautta on rahoitettu korkealaatuisia TKI-hankkeita vuosikymmenten ajan ja sen avulla Eurooppaan on luotu osaamista ja lisätty kilpailukykyä. Tuleva puiteohjelmarahoitus (FP10) on varattava ja jaettava tutkimukseen ja huipputason innovaatioihin.
Suomen Akatemian kannanotto tulevaan tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmaan (2024): Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii investointeja tutkimukseen (pdf)
Suomen Akatemian ja Business Finlandin kannanotto tulevan tutkimus- ja innovaatiopuiteohjelman (FP10) päätavoitteisiin ja painopisteisiin (2024): Preliminary views for main objectives and priorities for FP10 in MFF 2028-2034: The Research Council of Finland and Business Finland (pdf englanniksi)
Lue myös uutinen (9.7.2024): Kunnianhimoisia panostuksia tarvitaan EU:n TKI-toimintaan – täytäntöönpanoon selkeyttä, tehokkuutta ja vaikuttavuutta
