Ideat ratkaisuiksi: tavoitteena saumaton siirtymä tutkimuksesta sen hyödyntämiseen

Tutkimuksen hyödyntämisen rahoituksen − (Proof of Concept, PoC) – tavoitteena on varmistaa, että laadukas, vastuullinen ja vaikuttava tutkimus muutetaan tehokkaasti yhteiskunnalliseksi hyödyksi. Akatemiassa seurataan PoC-rahoituksen vaikuttavuutta tarkasti. Ensimmäisessä haussa rahoitetuilta hankkeilta alkaa olla nähtävillä jo tuloksia.

PoC-rahoituksen tavoitteena on lisätä tutkimusorganisaatioiden ja tutkijoiden osaamista Suomen Akatemian ja strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman tutkimuksen hyödyntämisessä. Lisäksi tarkoituksena on tarjota tutkijoille mahdollisuuksia monipuolistaa yhteistyöverkostojaan ja laajentaa osaamistaan yritys- ja sidosryhmäyhteistyössä. Tutkimuksen hyödyntämisen rahoituksesta on järjestetty kolme hakukierrosta, ja Akatemian rahoittamia PoC-hankkeita on tällä hetkellä käynnissä konsortioiden osahankkeet mukaan laskettuna yhteensä 107. Kolmas haku päättyi tämän vuoden toukokuussa, ja rahoituspäätökset tehtiin 3.11.2025.

PoC-hankkeissa edetään tutkimuksesta kohti taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Tähän mennessä rahoitusta saaneissa PoC-hankkeissa muun muassa suunnitellaan interventioita ja toimintamalleja, jotka vastaavat sosiaalisiin haasteisiin, kuten syrjäytymisen ehkäisyyn tai hyvinvoinnin edistämiseen. Tekniikan alan hankkeissa puolestaan kehitetään uusia laitteita, ohjelmistoja tai menetelmiä, jotka parantavat teollisuuden prosesseja ja arkipäivän teknologioita. Käynnissä on myös hankkeita, joissa kehitetään palveluita, menetelmiä, tuotteita tai aineistoja koulutukseen, terveydenhuoltoon, ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen.

Myönnetyn rahoituksen vaikuttavuutta seurataan

Akatemia teki keväällä 2025 kyselyn ensimmäisessä PoC-haussa rahoitetuille hankkeille niiden tutkimuksen hyödyntämissuunnitelman edistymisestä. Kyselyyn vastasi 20 rahoitetusta hankkeesta 60 prosenttia.

Osa hankkeista ilmoitti olevansa testausvaiheessa, ja osa oli jo edistänyt rahoituksen avulla kehittämiensä sovellusten käyttöä. Lähes 70 prosenttia vastanneista ilmoitti tekevänsä yhteistyötä uusien yhteistyökumppaneiden kanssa.

PoC-rahoituksella saavutettujen tutkimustulosten arvioitiin johtaneen lähes kaikissa tapauksissa lisärahoituksen hakemiseen tai saamiseen.

Miltei kaikki (92 prosenttia) kyselyyn vastanneista hankkeista ilmoittivat PoC-rahoituksella saavutettujen tulosten johtaneen lisärahoituksen hakemiseen tai sen saamiseen. Eniten lisärahoitusta haettiin säätiöiltä tai rahastoilta ja näiden jälkeen toiseksi eniten EU:n tutkimusrahoituslähteistä.

Arvioitaessa tutkimushankkeiden potentiaalia tulevaisuuden vaikuttavuuden kannalta, lähes puolet vastaajista arvioivat hankkeilla olevan keskisuurta potentiaalia. Korkeaa tai läpimurtopotentiaalia arvioitiin olevan lähes 70 prosentilla rahoitetuista hankkeista.

_{Kuva 1. Mikä on hankkeen tulosten vaikuttavuuden potentiaali? (vastausmahdollisuus useampaan kuin yhteen vaihtoehtoon)}

Hankkeiden tulosten arvioitiin tuottavan vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä sekä pitkällä aikavälillä. Näistä keskipitkän vaikuttavuuden aikaikkuna (3–10 vuotta nykyhetkestä eteenpäin) keräsi eniten vastauksia.

_{Kuva 2. Hankkeen tulosten vaikuttavuuden arvioitu aikaikkuna. (vastausmahdollisuus useampaan kuin yhteen vaihtoehtoon)}

Rahoitetuilla hankkeilla on monipuolista vaikuttavuutta

Ensimmäisessä PoC-haussa rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuutta esiteltiin Akatemiassa kesäkuun alussa järjestetyssä tilaisuudessa. Tapausesimerkit toivat hyvin esille tutkimusaiheiden laajaa kirjoa ja tuotoksia.

PEGASUS-hankkeessa muokataan suomalaista pelikulttuuria ja -teollisuutta kulttuurisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävämmäksi. Hanke hyödyntää Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikössä saavutettuja monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen liittyviä tutkimustuloksia ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta erityisesti pelaajayhteisöjen, elektronisen urheilun ja pelituotannon tutkimuksen alueilla. Työpajojen ja pilottitestien osallistujiin kuului kentällä työskenteleviä ihmisiä (esimerkiksi nuorisotyöntekijöitä ja tapahtumajärjestäjiä), jotka pystyivät soveltamaan työkaluja suoraan jokapäiväiseen työympäristöönsä. Tavoitteena on, että hankkeessa kehitettyjä työkaluja ja menetelmiä − muun muassa sosiaalista turvallisuussuunnitelmaa − voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa vapaasti eri yhteyksissä niin pelikulttuuriympäristössä kuin sen ulkopuolellakin.

VFSP-WASE -hankkeessa toimeenpannaan maastopaloja ja savusaastetta koskevaa eurooppalaista varoitus- ja neuvontajärjestelmää. Hankkeen tieteellinen tausta on Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC-lippulaivassa. Tavoitteena on luoda tieteellinen ja toiminnallinen perusta Euroopan maastopalojen ja savusaasteen varoitus- ja neuvontajärjestelmälle yhdistämällä ACCC-lippulaivan huippututkimus suomalaiseen ja eurooppalaiseen asiantuntemukseen.

Uroteelisyöpien diagnostiikkaa ja seurantaa virtsan DNA-testauksella kehittävän PoC-hankkeen tausta on kliinisessä tutkimuksessa ja kasvaingenetiikan tutkimuksen huippuyksikön työssä. Virtsarakon tähystyksiä tehdään joka vuosi miljoonia, mutta vain kymmenen prosenttia virtsan verisyyden vuoksi tehtävistä tähystyksistä johtaa syövän diagnoosiin. Tähystyksen jälkeen potilaat kärsivät usein muutaman päivän kestävästä kirvelystä ja tiheästä virtsaamisen tarpeesta sekä virtsatieinfektion riskistä. Hankkeessa kehitetyssä UroScout-testausmenetelmässä potilas kerää tavallisen virtsanäytteen kotonaan ja toimittaa sen postitse laboratorioon, missä DNA-analyysi tunnistaa rakkosyövän 98 prosentin herkkyydellä. Hankkeessa on käynnistetty kaksi satunnaistettua kliinistä koetta, joissa testataan, pystyykö virtsan DNA-testi korvaamaan turvallisesti suurimman osan tähystyksistä rakkosyövän diagnostiikassa ja syövän hoidon jälkeisessä seurannassa.

_{Kuva 3. Esimerkki PoC-rahoituksella tehdystä tuotesuunnittelusta: UroScout -virtsanäytteen keräyspaketti.}

UroScout-testausmenetelmää on kokeiltu Suomen lisäksi myös Vancouverissa, Chicagossa ja Osakassa. Useat sairaalat Suomessa ja muissa maissa ovat ilmaisseet olevansa kiinnostuneita ottamaan testimenetelmän käyttöön.

Raportointi tukee tutkimushankkeiden seurantaa ja niiden vaikutusten arviointia

Tutkijoilla on velvollisuus raportoida Akatemialle, miten hanke etenee ja millaisia vaikutuksia saavutettiin. Taloudellisen valvonnan näkökulmasta myös lainsäädäntö edellyttää julkisten varojen asianmukaisen käytön raportointia.

Akatemian on osoitettava, että julkisia varoja käytetään tehokkaasti, vastuullisesti ja tavalla, joka tuottaa arvoa – joko tieteellistä, taloudellista tai yhteiskunnallista tai näitä kaikkia. Raportoinnilla on keskeinen rooli tässä kokonaisuudessa. Raportit antavat tietoa rahoituspäätöksistä, tukevat avoimuutta ja auttavat tekemään tieteen vaikuttavuuden näkyväksi akateemisen maailman ulkopuolelle.

Rahoitettujen hankkeiden odotetaan osoittavan, miten ne ovat vaikuttaneet lyhyellä ja mahdollisesti pitkällä aikavälillä. Hankkeiden edistymistä ja vaikutuksia voidaan raportoida sekä määrällisin että laadullisin tiedoin. Raporteissa voi esimerkiksi tuoda esille, kuinka monta pilottia, käyttäjää, materiaalia tai tapahtumaa tuotettiin. Lisäksi voidaan kertoa, millä tavoin hankkeen tulokset herättivät kiinnostusta, houkuttelivat sidosryhmiä tai muuttivat ajattelua sen omalla alalla tai ulkopuolella.

PoC-rahoitettujen hankkeiden vaikutuksista ja loppuraporttien tuloksista viestitään vuonna 2026 Suomen Akatemian kanavilla.