Euroopan tiedeneuvosto (ERC) ja ERC:n rahoittamien tutkijoiden yhdistys ovat ideoineet uuden toimintatavan korkeatasoisen, uutta luovan tutkimuksen näkyvyyden edistämiseksi. Tiedelähettiläät vievät viestiä tutkimusrahoituksen tärkeydestä ja tutkimuksen merkityksestä yhteiskunnalle ja taloudelle. Suomesta lähettilääksi on valittu Arri Priimägi.

Uusia ERC:n tiedelähettiläitä on yhteensä 32 kaikista EU-maista ja viidestä liitännäismaasta, muun muassa Isosta-Britanniasta, Sveitsistä ja Norjasta. Lähettiläät ovat ERC-rahoituksen piirissä olevia tutkijoita ja heidät valittiin tehtävään hakemusten perusteella yli 200 hakijan joukosta. Lähettilään toimikausi on yksi vuosi kerrallaan, enimmillään se voi jatkua kuuden vuoden mittaiseksi.

“ERC:n toiveena on, että uusista lähettiläistä tulee tunnistettavat kasvot ERC-rahoitteiselle tutkimukselle. Lähettiläiden verkostolla on merkittävä mahdollisuus viestiä siitä, että korkeatasoinen perustutkimus ei ole vaihtoehto, vaan välttämätöntä Euroopan pitkän tähtäimen menestykselle”, ERC:n pääjohtaja Maria Leptin toteaa ohjelman lanseeraustiedotteessa. 

ERC-rahoitus uniikkia

Suomesta lähettilään tehtävään valittu professori Arri Priimägi työskentelee Tampereen yliopistossa toiminnallisten materiaalien tutkimuksen parissa muun muassa Suomen Akatemian Elävien toimintojen innoittamat hybridimateriaalit (LIBER) -huippuyksikössä ja Fotoniikan tutkimuksen lippulaivassa (PREIN). Hän on uransa aikana saanut useita Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksia. Priimägi on palkittu tieteellisestä rohkeudesta akatemiapalkinnolla vuonna 2018 ja valittu Suomen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2024. Suomen Kulttuurirahasto palkitsi hänet tänä vuonna Pirkanmaan palkinnolla ”valon ja aineen kohtaamisesta, rajoja ylittävistä tutkimusloikista".

Mikä innoitti hakemaan ERC-lähettilääksi?

”Jos minulla on mahdollisuus edes pieniin tekoihin uteliaisuuteen pohjaavan ja uuden tiedon tuottamiseen tähtäävän tutkimuksen puolesta ja tutkimuksen merkityksen näkyväksi tekemiseksi, niin haluan sitä yrittää. Tämä toimintatapa vaikutti juuri sopivalta vaikuttamistavalta”, Arri Priimägi kuvaa.

”ERC-rahoitus on aika uniikkia maailmanlaajuisestikin, ja siitä voi olla ylpeä.  Kuitenkin aina, kun Euroopan tutkimusrahoituskokonaisuus on katkolla, sen olemassaolon puolesta pitää puhua ja sen tärkeyttä tutkijalähtöisen tutkimuksen rahoittajana perustella.  EU:n rahoituksen käytöstä ja suuntaamisesta ollaan usein hyvin eri mieltä, ja koemme, että me ERC-rahoituksen saaneet tutkijat voimme osaltamme toimia viestinviejinä, kun eri näkökohdista keskustellaan myös rahoituksen suuntaamisessa.”

Priimägillä on omaa kokemusta ERC-rahoituksen vaikutuksesta tutkimuksen mahdollistamisessa. ”Rahoitus on ollut aivan keskeistä ryhmäni tutkimuksen kannalta. Vaikea miettiä, missä vaiheessa ja missä tilanteessa oma ura olisi, jollen olisi saanut ERC-rahoitusta. Jo ensimmäinen Starting Grant kiihdytti tutkimuksen edistymistä todella paljon. Asiat lähtivät etenemään nopeammassa tempossa kuin silloin uran alussa olisin ikinä ajatellut.”

Priimägin mielestä ERC-rahoituksen etu on, että se antaa liikkumavaraa hankkeen etenemisessä. Jos näyttää siltä, että tutkimuksen kannalta suunnan muuttaminen hankkeen edetessä kannattaa, sen voi tehdä. Hyvän kokoisen rahoituksen lisäksi tutkijalle avautuu esimerkiksi vuorovaikutusmahdollisuuksia, joita ei niin helposti syntyisi ilman ERC-verkostoja ja arvostusta.

Tieteellinen uteliaisuus vetovoimana

Arri Priimägi korostaa tieteellisen uteliaisuuden ja uutta luovan tiedon merkitystä tieteen edistysaskeleiden ja sitä kautta sovellusten syntymisen taustalla.

”Ryhmäni tutkimus sijoittuu perustieteiden ja soveltavan tutkimuksen välimaastoon. Mutta näen tieteellisen uteliaisuuden ja uuden tiedon luomisen keskeisenä ajurina korkeatasoiselle tutkimukselle. Erityisesti yliopistoissa tehtävissä tutkimuksissa tavoitteena pitää olla juuri uuden tiedon luominen.”

”Jollakin tähtäimellä uusi tutkimustieto johtaa myös sovelluksiin, uusiin innovaatioihin ja käytäntöihin. Tämä kokonaisuus on merkityksellinen.”

Arri Priimägi muistuttaa, että hyvin monet sovellukset, jotka tällä hetkellä muuttavat maailmaa, ovat syntyneet vuosien ja vuosikymmenien perustutkimuksen pohjalta.

”Jokaisen päättäjän olisi hyvä muistaa, että muutamassa vuodessa ei pysty mitenkään arvioimaan, mihin mikäkin tutkimus johtaa. Siksi myös kaikkien tieteenalojen tutkijoita ja tutkimusta tarvitaan. Mitä enemmän meillä on eri tieteenalojen näkökulmia yhteiskunnassa ja akateemisessa keskustelussa, sitä parempi.”

Yksi ohjelman tavoitteista on nostaa esille ERC:n rahoitusmuotojen merkitys ja mahdollisuudet eurooppalaiselle tieteen tekemiselle ja sitä kautta Euroopan tulevaisuudelle.

”Näen, että yksi tehtävä lähettiläänä minulla onkin kannustaa Suomessa työskenteleviä tutkijoita hakemaan nykyistä innokkaammin ERC-rahoitusta. Siinä on edistytty, mutta emme ole vielä riittävän aktiivisia. Vaikka hakemuksen laatiminen vaatii työtä, se kannattaa tehdä”, Priimägi kannustaa ja sanoo olevansa mielellään käytettävissä, kun yliopistoissa keskustellaan ERC:n tuomista mahdollisuuksista.

”Toivon myös, että yhä useampi ERC-rahoituksen saanut tutkija liittyisi yhdistykseemme. Se vahvistaisi yhteistä viestiämme ja tekisi toiminnastamme näkyvämpää.”

Monipuolista vaikuttamista

Arri Priimägi on viestinyt aktiivisesti oman ryhmänsä tutkimuksesta niin mediassa kuin muillakin foorumeilla, ja sitä kautta tieteestä viestiminen on tullut hänelle tutuksi. Lähettiläänä hän toivoo pääsevänsä keskustelemaan myös yleisemmin tieteen ja tutkimuksen roolista yhteiskunnassa ja tulevaisuuden ratkaisuissa.

”Toivon, että minulla on pääsy niihin pöytiin ja foorumeille, joissa tutkimuksesta ja sen rahoituksesta keskustellaan muutenkin. Tavoitteena on toimia vaikuttajana päättäjien suuntaan, median kautta ja yhteistyössä tutkimusyhteisön kanssa”, hän kertoo.

Hankkeen avulla halutaan edistää myös suuren yleisön tietoisuutta tutkimuksen merkityksestä yhteiskunnan ja kunkin meistä tulevaisuuden kannalta. Lähettiläiden verkostossa on tarkoitus jakaa kokemuksia ja ajatuksia siitä, miten tehtävää voisi parhaalla mahdollisella tavalla hoitaa. Kansallisia eroja toki on, joten täysin yhtenäisesti lähettiläät eivät toimi omissa maissaan.

Myös kotimaan yhteistyötahot ovat tärkeitä tehtävässä onnistumiseksi. ”Mielellään tekisin tätä työtä nimenomaan yhteistyössä muiden toimijoiden ja tahojen kanssa. Suomen Akatemian kansallisten ERC-yhteyshenkilöiden kanssa olemme jo keskustelleet, ja on hienoa, että lähettilään tehtävä nähdään yhteisenä mahdollisuutena.”

”Kuulen mielelläni ehdotuksia ja ajatuksia muilta siitä, mitä meidän kannattaisi yhdessä tieteen tunnetuksi tekemiseksi tehdä ja mikä muiden mielestä voisi olla tässä tehtävässä hyödyllistä”, Arri Priimägi sanoo.

Teksti: Riitta Tirronen
Kuvat: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Lue lisää:

Ambassadors for the ERC network launched |ERC

Ambassadors for the ERC • Association of ERC Grantees