Koulutus ja kukoistava talous vauhdittavat alueiden innovaatiokykyä
Koulutus on avainasemassa pohdittaessa eri alueiden innovaatiokykyä, kertoo talousmaantieteen professori Tommi Inkinen Helsingin yliopistosta. Inkinen on tutkimusryhmineen selvittänyt Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa tutkimushankkeessa innovatiivisen kilpailukyvyn maantiedettä.
Teknologisen maantieteen tutkimus on edennyt vauhdilla 1990-luvulta lähtien, jolloin Internet alkoi yleistyä ja selainohjelmat ilmestyivät. Sittemmin tutkimus on laajentunut innovaatiotutkimukseen. Professori Inkinen tutkimusryhmineen on tarkastellut Suomen tietointensiivisiä alueita sekä ihmisten kokemuksiin perustuvan että tilastollisen aineiston pohjalta.
”Maantieteessä tarvitaan perusteltua tietoa ihmisten teknologian käytöstä ja siitä miten uudet järjestelmät muuttavat ihmisten toimintaa ja toimintaympäristöjä sosiaalisen vuorovaikutuksen ohella. Olemme tarkastelleet tilastoaineiston pohjalta innovaatiomittareiden suhdetta erilaisiin taustamuuttujiin, kuten alueen taloudelliseen kehittyneisyyteen ja koulutukseen”, Inkinen kuvaa.
Laajan kyselytutkimuksen avulla tutkijat selvittivät myös erilaisilla alueilla asuvien ihmisten tapoja käyttää sähköisiä palveluja.
Koulutus avaintekijä innovatiivisten alueiden taustalla
Tutkijat puhuvat innovatiivisista alueista, mutta mitä ne ovat?
Työ- ja elinkeinoministeriön määritelmän mukaan innovatiiviset alueet ovat ”kansainvälisesti vetovoimaisia osaamisen keskittymiä, joilla syntyy uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita.”
Innovatiivisen ympäristön syntymiselle on olennaista toimiva infrastruktuuri ja alueen suotuisa sijainti. Innovaatiokykyä voidaan mitata erilaisilla tunnusluvuilla, muun muassa yliopistojen ja teollisuuden sektorin panostusten, patenttihakemusten, hyväksyttyjen patenttien, sekä innovaatiotuotteiden määrällä.
Voi tuntua itsestään selvältä, että koulutus on tärkeä tekijä vetävien innovaatioympäristöjen taustalla. Inkinen toteaa, että asiaa ei ole aiemmin kovin laajasti empiirisesti tutkittu.
”Tietoa kyllä on, mutta faktat ovat tiedontuottajien takana. Suomessa on kerätty mainiot tilastolliset aineistot, mikä tuntuu usein yhteiskuntatutkijoilta unohtuvan.”
Tutkimus- ja kehittämistoiminta työllistää erityisesti tutkijoita ja muita korkeasti koulutettuja henkilöitä, mikä näkyy alueiden talousluvuissa. Tilastollisen tutkimuksen tuloksiin pohjautuen Inkinen toteaa, että alueen kokonaistyöllisyyslukuihin innovaatiotoiminnalla ei ole samanlaista vaikutusta.
”Alueelle tehdyt tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit eivät nosta koko alueen kokonaistyöllisyyttä kovinkaan paljon. Väestön koulutusrakenteen näkökulmasta kehitystä pitäisi tapahtua aika voimakkaasti, jotta tutkimus- ja kehittämistoiminnalla olisi merkittävä vaikutus kokonaistyöllisyyteen.”
Kukoistava talous vauhdittaa innovaatioita
Professori Inkisen mukaan alueen hyvä taloudellinen tilanne vaikuttaa myönteisesti kykyyn tuottaa innovaatioita.
”Hyvin menestyvät alueet ovat etulyöntiasemassa innovaatioiden tuottamisessa, mikä puolestaan johtaa taloudelliseen kasvuun. Heikommin menestyvillä alueilla on vaikeuksia pysyä tässä kehityksessä mukana.”
Suomalaiset suuralueet top-10 -listan ulkopuolella innovaatiovertailussa
Tommi Inkinen korostaa, että erilaisia aluevertailuja tehtäessä pitää ensin katsoa lähemmin karttaa, sillä Euroopan alueet eroavat huomattavasti toisistaan. Osana Inkisen vetämää tutkimushanketta väitellyt Teemu Makkonen tarkasteli empiirisesti innovaatioindikaattoreita ja niiden suhdetta taloudellisen kehittyneisyyden mittareihin Euroopan unionissa ja Suomessa.
”Alueluokitusten mukaan Euroopan innovatiivisin alue on Stuttgartin alue Saksassa. Etelä-Suomen suuralue ei sijoitu ihan kärkeen vaan sijoille 10.–15. Saksan vertailualueet ovat tiiviitä, kun taas Suomessa metropolialuetta ympäröivä maaseutu hieman laskee koko alueen innovaatiolukuja”, Inkinen toteaa.
Julkisen ja yksityisen sektorin verkkopalvelut täydentävät toisiaan
Tutkijat ovat pohtineet muun muassa yksityisen sektorin verkkopalvelujen, kuten Facebookin eroja julkisen sektorin tarjoamiin palveluihin.
”Tietoteknologiaa työssään paljon käyttävät omaavat ehkä enemmän kriittistä näkemystä muun muassa tietoturvasta. Kiinnostava tulos herättää keskustelua siitä, miten yksityiset yritykset käyttävät ihmisten henkilökohtaisia tietoja ja miten ihmiset ottavat tämän huomioon. Toivottavasti tämä tutkimusaihe saisi enemmän kiinnostusta osakseen”.
”Äkillisten tapahtumien, kuten tsunamin tapauksessa yksityisen sektorin palvelujen kautta tieto kulki kaikkein nopeimmin. Maantieteilijää kiinnostaa se, miten erilaiset alueet pystyvät toimimaan ja miten sähköisiä palveluja pitäisi kehittää”, Inkinen kertoo.
Suomen kuntien verkkopalveluja tarkastellessaan tutkijat havaitsivat hieman yllättävänkin seikan.
”Kunnan väkiluvun noustessa 4000–6000:n asukkaan välille tapahtuu iso siirtymä vaatimattomista sivustoista laajoihin verkkopalveluihin, jotka vetävät vertoja jopa paljon isompien kuntien verkkosivuille. Itärajalla sijaitsevat kunnat ovat ottaneet maantieteellisen sijaintinsa huomioon verkkopalvelujen suunnittelussa, sillä yhä enemmän palveluja tarjotaan myös venäjäksi”.
Laajempi kansainvälinen näkökulma kiikarissa
Professori Inkisen mukaan tutkimusta olisi kiehtovaa laajentaa vieläkin kansainvälisempään suuntaan, ottamalla mukaan näkökulmia Yhdysvalloista, Kanadasta ja Australiasta.
”Vertaileva kansainvälinen tutkimus syventäisi näkemystämme erilaisten alueiden teknologiseen edelläkävijyyteen liittyvistä olennaisista kysymyksistä”, Inkinen päättää.
Tutustu myös:
- Tommi Inkisen kotisivu Helsingin yliopiston verkkopalvelussa:https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/
persons/tommi-aleksanteri-i(54900331-e0fd-4ffc-ab8e-f05ac592ec64).html - TERRA – Maantieteellinen aikakauskirja:http://www.helsinki.fi/maantiede/geofi/terra/
Teksti: Risto Alatarvas
Kuvat: Risto Alatarvas ja Eurostat
