Elo-syyskuussa 2025 Honkajoen lukion ympäristökasvatusopintojen opiskelijat toteuttivat käytännön tiedeprojektin, jossa tutkittiin kalojen sisältämiä mikromuovipitoisuuksia. Projekti koostui kahdesta opintoretkestä, sekä koululla toteutetusta laboraroriotyöskentelystä.

Ensimmäinen matka sijoittui Ahvenanmaalle ja Husön biologiselle asemalle ja toinen Helsinkiin Merihaan ja Hanasaaren alueelle. Saimme saaliiksi ahvenia ja särkiä, joista keräsimme suolet talteen tutkimusta varten. Koulumme laboratorion puolella suolista hajotettiin ensin orgaaninen aines natriumlauryylisulfaatilla ja natriumhydroksidilla. Tämän jälkeen suolinäytteitä pidettiin 50-asteisessa lämpökaapissa kaksi päivää, jonka jälkeen niistä suodatettiin mikromuovipitoinen aines erittäin hienojakoisella suodatinpaperilla. Mikromuovipitoiset paperit kuivattiin lämpökaapissa, jonka jälkeen niitä voitiin tutkia mikroskoopein.

Projektin tavoitteena oli paitsi tutkia kalojen mikromuovipitoisuuksia, myös opettaa käytännön esimerkein tutkimustyön tekemistä vaihe vaiheelta suunnittelusta raportointiin ja artikkelien kirjoittamiseen.

​

Vastaavankaltaisia tutkimustestejä oli koulussamme tehty kerran aiemminkin, joten osasimme odottaa mikromuovien löytymistä. Nyt tarkoituksena oli tehdä työ entistä tarkemmin ja toistettavammin, sekä verrata mikromuovimääriä Helsingin ja Ahvenanmaan alueiden kaloissa. Oletuksenamme oli, että Helsingin kalat sisältävät suuremman määrän mikromuoveja.

Tutkimuksia varten saaliiksi saatiin ahvenia ja särkiä yhteensä kaksikymmentä kappaletta, molempia kalalajeja saatiin sekä Husöstä, että Helsingistä. Kalojen keskimitta Husössä oli 14,4 senttimetriä ja niistä löytyi keskimäärin 5,9 mikromuovin kappaletta kalayksilöä kohden. Helsingissä kalojen keskimitta oli 16,28 senttimetriä ja niistä löytyi keskimäärin 11,5 mikromuovin kappaletta kalayksilöä kohden. Kalan pituus ei toki korreloi kovinkaan hyvin kalan iän kanssa, vaikkakin saaliimme pienimmät kalat sisälsivätkin pienimmät mikromuovipitoisuudet. Oletettavasti mikromuovien kertymä kasvaa kalan iän kasvaessa. Pieni otantamme kuitenkin antoi tuloksia, joissa löysimme mikromuoveja jokaisesta tutkitusta kalasta ja tulosten perusteella Helsingin alueen kalojen mikromuovipitoisuus on suurempi kuin Husössä.

Tämä pienimuotoinen tutkimus onnistui hyvin, sillä opiskelijat saivat kokemusta tutkimuksen tekemisen eri vaiheista ja lisäksi saivat myös tulkittavia tuloksia. Nyt tehdyt tutkimukset tulevat saamaan jatkoa ja toivon mukaan saamme mukaan laajemman tutkijaverkoston.

Kuva: Honkajoen lukio