Pyörön koulu, Kuopio: Juomien kemiaa

Tammikuu 2026: Veden kemiaa ja fysiikkaa

Projekti käynnistyi kotitalousopettaja Eija Niirasen esityksellä veden kemiallisista ja fysikaalisista ominaisuuksista. Tavoitteena oli kerrata vesimolekyylin rakenne ja toiminta sekä tarkastella veden kiertokulkua ja maapallon vesivarojen jakautumista. Kemian näkökulmasta keskeisiä syventäviä aiheita olivat pintajännitys, pH sekä veden kovuus. Esityksessä korostettiin myös veden laadun merkitystä juomien laadulle.

Oppilaat laativat teoriaosuuden pohjalta kuvitettuja julisteita, joissa he pohtivat, miksi vesi on hyvä raaka-aine juomille. Työskentelyn aikana heitä ohjattiin ymmärtämään hapen ja vedyn sähkövarauksien vaikutus: happi vetää elektroneja voimakkaammin kuin vety. Tämä elektronegatiivisuusero tekee vedestä poolisen molekyylin, mikä on keskeinen syy sen hyvään liuotuskykyyn.

Helmikuu 2026: Makuvettä, teetä ja simaa

Kemian opettaja Jaakko Turkka perehdytti oppilaat erilaisten juomien valmistusmenetelmiin. Projektiin valittiin keskeisiksi menetelmiksi uuttaminen, fermentointi, hapettuminen sekä emulsiojuomien valmistus. Opetuksessa korostettiin, että tavoitteena on saada juomiin miellyttävän makuisia ja turvallisia yhdisteitä sekä estää haitallisten aineiden (esim. liiallisten tanniinien) päätyminen juomaan.

Uuttaminen edellyttää makuaineita (kuten lehtiä, marjoja tai papuja) ja vettä. Prosessiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi lämpötilalla, uuttoajalla ja uuttokertojen määrällä. Konkreettisena esimerkkinä tarkasteltiin vihreän ja mustan teen valmistukseen käytettäviä eri lämpötiloja.

Makuvesi syntyy yksinkertaisimmillaan, kun esimerkiksi mintunlehtien vesiliukoiset yhdisteet uutetaan veteen. Makua voidaan vahvistaa lisäämällä sitruunaa, jolloin sekä hedelmän hapot että sokerit liukenevat veteen. Kuoresta vapautuvat eteeriset öljyt tuovat juomaan raikkaan aromin.

Uuttamismenetelmistä esiteltiin keittäminen, infuusio, perkolaatio, digestio ja maserointi. Samalla sivuttiin teen valmistuksen historiaa ja teekulttuuria. Oppilaille selvennettiin myös fermentoitumisen ja hapettumisen välinen kemiallinen ero. Käytännössä oppilaat valmistivat sekä vihreää että mustaa haudutettua teetä.

Teoriaosuudessa käsiteltiin siman valmistusta, erityisesti hiivan tuottaman hiilidioksidin muodostumista. Lisäksi annettiin ohjeita paineen hallintaan ja jälkikäymisen turvallisuuteen.

Käytännön työskentelyssä oppilasryhmät valmistivat kotisimaa, mikä oli monelle ensimmäinen kokemus. Oppilaat harjoittelivat veden lämmittämistä, seoksen jäähdyttämistä, lämpötilan mittaamista sekä hiivan liuottamista. Seuraavana päivänä sima siivilöitiin ja siirrettiin, kylmään jälkikäymään.

Viikon kuluttua ryhmät vertailivat simojen makua, hiilihappopitoisuutta ja väriä. Vaikka resepti ja olosuhteet olivat samat, lopputuloksissa oli selviä eroja.

Maaliskuu 2026: Vanhan ajan kaakao

Nykyisin kaakao valmistetaan usein valmiista juomajauheesta, mutta projektissa päätettiin valmistaa kaakaota perinteisemmin laktoosittomasta kevyt maitojuomasta (rasvapitoisuus 1,5 %) ja kaakaojauheesta, joka sisälsi vain kaakaota ja happamuudensäätöainetta.

Maidon rakennetta emulsiona (vesi ja rasva) käsiteltiin lyhyesti, samoin kaakaopapujen jalostumista kaakaojauheeksi. Oppilasryhmät valmistivat kaakaojuomaa emulgoimalla. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että kaakaojauhe lisättiin vähitellen voimakkaasti vatkaten. Samalla vältettiin heraproteiinien saostuminen ja juoman palaminen kattilan pohjaan.

Loppupäätelmät

Oppilaat kokivat kokeellisen työskentelyn pääosin innostavana ja mielekkäänä. Erityisesti siman onnistuminen herätti jännitystä ja kiinnostusta. Projektin lopputuloksena oppilaita jäi erityisesti mietityttämään kotisiman erilaiset väri/maku- ja hiilihappopitoisuudet. Voisivatko pienet mittauserot selittää kotisimojen erot?

Kemian ja kotitalouden opetuksen integrointia olisi syytä lisätä, jotta oppilaat saisivat enemmän käytännönläheisiä, arjessa hyödynnettäviä taitoja. Lisäksi se syventää oppimista. Projekti edellytti kahden opettajan panosta, sillä opetuksen järjestäminen kemian laboratorion ulkopuolella lisäsi työmäärää välineiden, raaka-aineiden ja jälkitöiden osalta. Myös siivoukseen ja välineiden järjestelyyn kului yllättävän paljon aikaa. Ilman erillistä rahoitusta projektin toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista.

Kuvat: Pyörön koulu