Siirry pääsisältöön
Facebook Twitter LinkedIn Email
25.11.2021

Onko luonnon taustasäteilystä jotakin haittaa, ja lasketaanko UV-säteily luonnon taustasäteilyksi?

Professori Anssi Auvinen, Stuk ja Tampereen yliopisto:

Luonnon taustasäteilyä on kaikki luonnollisista lähteistä peräisin oleva säteily. Yleensä tarkoitetaan vain ionisoivaa säteilyä eli auringon ultraviolettisäteilyä (UV) ei lasketa mukaan.

Tärkeimpiä taustasäteilyn lähteitä ovat koko maapallon mittakaavassa maaperän radiumin, uraanin ja thoronin hajoamisketjut, jotka lähettävät gammasäteilyä. Niitä kulkeutuu myös ihmisen kehoon, jolloin aiheutuu myös sisäistä altistusta. Kosminen säteily on avaruudesta peräisin olevaa taustasäteilyä. Se on merkittävää korkealla ja lentäessä.

Taustasäteilymäärissä on maantieteellisiä eroja maaperästä ja maaston pinnanmuodoista riippuen. Korkean taustasäteilyn alueita löytyy esimerkiksi Brasiliasta, Iranista, Intiasta ja Kiinasta, koska maaperän radioaktiivisten isotooppien pitoisuus on korkea. Lisäksi korkealla vuoristossa avaruudesta peräisin oleva taustasäteily on voimakkaampaa. 

Suomessa tärkeä taustasäteilyn lähde on huoneilman radon. Se on maaperästä vapautuvaa radioaktiivista kaasua, joka hengitysilman kautta tuottaa säteilyannoksen erityisesti keuhkoille. Radonia esiintyy Suomessa enemmän kuin useimmissa muissa maissa, koska Suomen graniittivoittoisen maaperän uraanipitoisuus on korkea. Lisäksi sisäilman radonpitoisuutta lisää meillä tiivis rakentaminen, jonka taustalla on kylmä ilmasto ja energian säästäminen. 

Taustasäteilyn haittavaikutuksia on tutkittu jonkin verran alussa mainituilla korkean taustasäteilyn alueilla. Suurentunutta syöpävaaraa ei ole pystytty osoittamaan lähialueisiin verrattuna.

Euroopassa luonnollisen taustasäteilyn tasot ovat matalampia, mutta kattavien tutkimusten teko on helpompaa terveystietojen paremman saatavuuden takia. 

Useissa eurooppalaisissa tutkimuksissa on tullut esiin viitteitä siitä, että lasten leukemiariski saattaa olla hieman suurempi alueilla, missä luonnollisen taustasäteilyn tasot ovat korkeampia. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin yhtäpitäviä.  

Nuo tutkimusten antamat viitteet yhdessä teoreettisen tietämyksen ja laskennallisten riskiarvioiden kanssa viittaavat kuitenkin siihen, että luonnollinen taustagammasäteily saattaa aiheuttaa pienen lisäriskin niiden syöpien osalta, joita säteily herkimmin aiheuttaa. Tyypillinen tällainen syöpä on lasten leukemia. Aiheesta löytyy lisää tietoa LT Atte Nikkilän tuoreesta väitöskirjasta ”Pienet ionisoivan säteilyn annokset ja lasten leukemia”. 

Sisäilman radonin osalta tiedetään, että korkeat radonpitoisuudet suurentavat keuhkosyövän riskiä ja vaikutus on selvin tupakoitsijoilla. Radonin yhteyksistä muihin syöpiin ei ole selvää näyttöä.

Pienten säteilyannosten aiheuttama syöpävaara suurenee suorassa suhteessa annoksen kokoon. Säteilysuojelu lähtee siitä, että säteilylle ei ole turvallista raja-arvoa. Ei ole myöskään havaittu, että taustasäteilystä olisi ihmiselle mitään hyötyä. On tosin esitetty ajatus, että se osaltaan ylläpitää geneettistä vaihtelua ihmispopulaatioissa tuottamalla mutaatioita. Tämä on kuitenkin täysin spekulatiivista. Lisää tietoa terveyden ja taustasäteilyn yhteyksistä saa ”Ympäristöterveys”-oppikirjasta (toim. Helena Mussalo-Rauhamaa, Juha Pekkanen, Jouko Tuomisto, Heikki S. Vuorinen, Duodecim 2020).

Viimeksi muokattu 25.11.2021

taustasateily470.jpg

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS