Siirry pääsisältöön
23.4.2021

Onko ihmisen mahdollista luoda maapallolle lisää vettä?

Vesitalouden professori Harri Koivusalo, Aalto-yliopisto:

Vesimolekyyli koostuu vedystä ja hapesta. Jos näitä kaasuja otetaan ja yritetään sekoittaa vedeksi, nehän eivät suostu sekoittumaan, sillä vety- ja happimolekyylien sisältämät sidokset estävät sen. Avuksi tarvitaan energiaa, jotta niin tapahtuisi, mutta hankaluutena on vety, joka on erittäin räjähdysherkkää. Näistä syistä uuden veden luominen alkuaineista on vaikeasti hallittava prosessi, jota on tehty vain näytösluontoisesti.

Mahdollista se siis on, mutta siinä ei ole järkeä. Vettähän maapallolla riittää. Osuvampi nimi pallollemme voisi olla vesipallo, sillä Maa on avaruudesta katsottuna sininen valtavien merialueidensa vuoksi.

Vesi esiintyy Maassa kaikissa kolmessa olomuodossaan, nestemäisenä vetenä, jäänä ja vesihöyrynä. Ihmisen näkökulmasta on ongelmallista, että leijonanosa vesivaroista on suolaista vettä ja vain parisen prosenttia ihmisille käyttökelpoisinta makeaa vettä. Tästä makeasta vedestä aktiivikierrossa on lisäksi aika pieni määrä, sillä valtaosa on sitoutunut jäätiköihin. Sekin silti riittäisi hyvin, jos vesi kiertäisi ja sataisi alas tasaisesti joka puolella maapalloa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan usein jossakin tulvii, kun jossakin muualla kärsitään kuivuudesta.

Ihminen on ratkaissut tämän tuottamalla omiin tarpeisiinsa sopivaa vettä jo olemassa olevasta vedestä siirtämällä, säilömällä ja käsittelemällä sitä.

Vesi on liuotin, joten myös makea luonnonvesi sisältää aina ympäristöstä liuenneita aineita, kuten kivennäisaineita. Vedenpuhdistusprosesseissa esimerkiksi sade-,  joki-, järvi- tai pohjavedestä valmistetaan käyttövettä poistamalla siihen liuenneita haitta-aineita ja mikrobeja.

Pelkkä vesi ei ole tavoitteena. Sitä voidaan kyllä tehdä, tislaamalla, jolloin vettä haihdutetaan ja uudelleen tiivistetään, kunnes jäljellä on enää vesimolekyylien happi ja vety. Näin puhdasta vettä tarvitaan vain erikoistilanteissa. Juomavedeksi se ei sovi, koska ihmiselle tärkeät kivennäisaineet puuttuvat.

Kun mikään muu ei onnistu, viimeinen keino on luoda lisää makeaa vettä merivedestä suolaa poistamalla, mutta se on yhä kallis menetelmä. Siihen on turvauduttu alueilla, joilla vesipula on huomattavaa ja toistuvaa, esimerkiksi Lähi-Idässä. Sekin on kuitenkin helpompaa kuin täysin uuden veden luominen.

Joissakin paikoissa kuten valtamerien läheisyydessä, on kokeiltu myös veden keräämistä ilmankosteudesta. Ilma sisältää aina vesihöyryä, mihin sumun muodostuminen ja sateet perustuvat. Eniten kosteutta on meri-ilmassa. Rannikkoalueilla voidaan pystyttää rakenteita tai istuttaa kasvillisuutta, jotka nappaavat sumua ja ilmankosteutta ja saavat ne tiivistymään eli kondensoitumaan vedeksi, jota sitten otetaan talteen.

 

Viimeksi muokattu 23.4.2021

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS