Siirry pääsisältöön
26.11.2020

Miksi ihmiset ovat niin dramaattisia?

Tutkijatohtori Heini Saarimäki, hyvinvointitieteet, Tampereen yliopisto:

Dramaattisuus käsitteenä viittaa voimakkaaseen tunneilmaisuun. Se sisältää vihjeen, että dramaattinen henkilö reagoi ehkä liiankin voimakkaasti. Hän suuttuu, itkee, pitää meteliä, "draamailee" ilman kunnon syytä. Mihin hän oikein pyrkii?

Tunteiden tärkeä biologinen merkitys on auttaa ihmistä selviytymään ympäristön haasteista. Tunteeseen osin automaattisesti liittyvä tunneilmaisu on sosiaalista tiedonvälitystä, joka tapahtuu esimerkiksi ilmeiden, kehon kielen ja äänen voimakkuuden keinoin. Toisten tunteita tulkitsemalla ihmiset pystyvät päättelemään, onko tilanne itsellekin turvallinen. Ihmisryhmän selviytymisen kannalta on edullista, että jäsenet osaavat ilmaista ja lukea tunteita.

Nykyisen tunteiden tutkimuksen kiinnostuksen kohteena on tunnereaktioiden yksilöllisyys. Tiedämme nyt, että olemme hyvinkin yksilöllisiä siitä lähtien, miten tulkitsemme tilanteita, miten tunne syntyy aivoissamme ja mitä reaktioita se meissä aiheuttaa.

 Aivokuvantamisen myötä tiedämme myös, että yksittäinen tunne ei rajaudu yhteen kohtaan aivoissa vaan se näkyy koko aivojen tilana tietyllä hetkellä.

Tunnereaktioiden yksilöllisyyttä selittävät monet tekijät. Yksi keskeisimmistä on ihmisten väliset biologiset temperamenttierot. Jos ihminen reagoi voimakkaasti ärsykkeisiin, hän on temperamentiltaan emotionaalisesti reaktiivinen, herkkä. Erot voidaan havaita jo vauvoilla. Kun toinen suhtautuu johonkin ärsykkeeseen lunkisti, toisen se voi saada pelästymään ja itkemään.
Vauvalla tunneilmaisu on kontrolloimatonta. Nuorilla kehitys on vielä kesken, mutta aikuinen on yleensä oppinut hallitsemaan tunteitaan ympäröivän kulttuurinsa edellyttämällä tavalla.

 Joissakin kulttuureissa tai jollakin aikakaudella voimakkaat tunteet pitää peittää, kun sallittua on vain hillitty käytös. Toisessa positiivisia voimakkaita tunteita saa näyttää, mutta negatiivisia ei.  Tunnereaktioita saatetaan myös opetella käyttämään tietoisesti, esimerkiksi tehokeinoina tai viestimään asian tärkeydestä ja edistämään omia tavoitteita. Niillä voidaan myös korostaa omaa persoonaa: olen tällainen voimakkaasti tunteva ihminen.

Jos tuntuu siltä, että muut ihmiset ovat usein dramaattisia, kyse voi olla myös kokijan omasta tunteesta, mille voi siis löytyä monia selityksiä. Ehkä olet herkkä ja koet muiden tunneilmaisut poikkeuksellisen voimakkaasti. Ehkä olet rauhallinen ja koet muiden siksi reagoivan asioihin liian voimakkaasti. Kulttuurissasi voi myös olla vallalla trendi, että voimakkaitakin tunteita saa näyttää, mutta se ei ole sinun juttusi. Tai kulttuurissasi ei ole sallittua näyttää voimakkaita tunteita, joten koet sen negatiivisena.


Vaikka aikuisen voimakas tunnereaktio voi olla harkittu, tiedostettu teko, jolla voi saada huomiota tai päästä haluttuun päämäärään, on tärkeää ymmärtää, että aina näin ei ole. Tunteet ja tunneilmaisu eivät ole aina aikuistenkaan kontrollissa.

Valmiiksi kiihtyneessä tilassa kontrolli voi mennä pikkuasiasta, joka ei muuten hetkauttaisi. Kokonaiskuormitus vain ylitti kestokyvyn, eikä ihminen pysty estämään reaktiota. Esimerkiksi tällä hetkellä ihmiset saattavat reagoida ärsykkeisiin poikkeuksellisen voimakkaasti, koska koronapandemia erilaisine vaikutuksineen kuormittaa yleisesti monia ihmisiä.

Viimeksi muokattu 26.11.2020

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:
 
Facebook logo  Twitter logo  Youtube logo

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Suomen Akatemian logo

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi

SAAVUTETTAVUUS